KUNTOUTUKSEN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ

Esitys aiheesta: "KUNTOUTUKSEN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ"— Esityksen transkriptio:

1 KUNTOUTUKSEN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ
PY

2 Kuntoutus, kuntoutuminen:
toimenpiteiden kokonaisuus, prosessi, yhteiskunnallinen toimintajärjestelmä. Asiakas, potilas, kuntoutuja: asema kuntoutuksessa, kuntoutuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi, tavoitteet, ”empowerment” (voimaantuminen, valtaistuminen), hallinnan kokemus, pystyvyys, elämänhallinta. Terveys- sairaus: sairauden puuttuminen, kokonaisuus: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Moniammatillinen, monitieteinen. poikkitieteellinen yhteistyö: kuntoutuksen osaamisperusta, vastuutahot, verkostot. Toimintakyky, työkyky: toimintakyvyn rajoitteisuus ei tarkoita automaattisesti työkyvyn menetystä. PY

3 Kuntoutuja on elämäänsä suunnitteleva aktiivinen subjekti (ks. Kuntoutuksen perusteet: Kuntoutujalähtöinen malli, s. 159) Tämä on samalla työntekijöiden haaste: Kuntoutuja tulee nähdä tasa-arvoisena yhteistyökumppanina. PY

4 2000-luvun kuntoutuksen ihmiskäsitys
Kuntoutuja ymmärretään tavoitteellisena, omia pyrkimyksiään ja elämänprojektejaan toteuttavana toimijana, joka pyrkii paitsi ymmärtämään ja tulkitsemaan myös suunnittelemaan ja hallitsemaan omaa elämäänsä. PY

5 Toimintakyky ja kuntoutuminen
PY

6 Toimintakyvyn määrittelyä
”Toimintakyky tarkoittaa ihmisen kykyä huolehtia fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tarpeistaan häntä itseään tyydyttävällä tavalla ja tyydyttävissä määrin.” Toimintakykyinen ihminen tuntee riittävässä määrin hallitsevansa omaa elämäänsä, vaikka elämää itseään ei voi kontrolloida. PY

7 Toimintakyvyn arviointi
Toimintakykyä arvioidaan silloin, kun määritetään hoidon ja huolenpidon tai kuntoutuksen tarvetta. WHO:n (ICIDH) kuvaus v. 1980: Vaurio___toiminnanrajoitus_____Sosiaalinen haitta PY

8 Vaurio: pysyvä tai ohimenevä puutos, poikkeavuus tai häiriötila yksilön normaalissa fyysisessä tai psyykkisessä rakenteessa tai elintoiminnoissa. Toiminnanrajoitus: rajoitus toimintakyvyssä, esim. liikkuminen, kommunikointi. Sosiaalinen haitta: heikentynyt kyky selvitä iän, sosiaalisen tilanteen tai sukupuolen mukaisista roolitoiminnoista, esim. haittaa työssä ja opiskelussa. PY

9 Vammaisuuden prosessimalli
Ulkoiset tekijät ……………………………………………………………. Patologia______vaurio____toiminnallinen____vajaa- ……... rajoitus kuntoisuus Altistavat ja Yksilölliset suojaavat tekijät tekijät PY

10 Terveyden sipulimalli
Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset olosuhteet Elin- ja työolosuhteet Sosiaaliset ja yhteisölliset tekijät Yksilöllinen elämäntapa Ikä, sukupuoli, perinnölliset tekijät PY

11 Ikä, sukupuoli, perinnölliset tekijät: Yksilöllinen elämäntapa: Sosiaaliset ja yhteisölliset tekijät: Elin- ja työolosuhteet: Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset olosuhteet: PY

12 Biopsykososiaalinen lähestymistapa
BPS: moniammatillinen lähestymistapa toimintakyvyn arvioimiseen. BPS:n taustalla on kokonaisvaltainen ihmiskäsitys. Ihmisen terveyttä ja hyvinvointia arvioitaessa tulee huomioida biologiset, psyykkiset sekä sosiaaliset tekijät. PY

13 Mitä on työkyky? Työkyvyllä tarkoitetaan sitä osaa
toimintakyvystä, joka työssä täytyy ottaa käyttöön. Työkyvyn heikkenemisen yhtenä keskeisimpänä syynä pidetään tämän ajattelun mukaan juuri fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn heikkenemistä. PY

14 Kuka on vajaakuntoinen?
Työ- ja elinkeinotoimisto: Vajaakuntoisella tarkoitetaan henkilöasiakasta, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssään ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia. Huom! Osatyökykyisyys. PY

15 Vaurion, toimintavajavuuden ja työkyvyttömyyden leikkaus
Psykososiaaliset tekijät Sairaus, vaurio Toimintavajavuus Työkyvyttömyys Ympäristötekijät PY

16 Työkyvyn arviointi Työkykyä tulee arvioida lääketieteellisesti, psykologisesti sekä sosiaalisesti. Työkykyä tulisi selvittää suoritusperusteisesti, jossa hyödynnetään työelämäasiantuntijuutta. Mitkä ovat työn vaatimukset, minkälainen on ympäristö suhteessa työntekijän toimintakykyyn? Mikä yhteys työkyvyllä ja kuntoutuksella on ihmisen elämänkulussa? Puhutaanko siitä, mitä työkykyä on jäljellä vai siitä, mitä on menetetty? Heikkilä, Veli Matti, 2009, Suikkanen, Asko 2009 PY

17 Moniammatillinen yhteistyö ja kuntoutumisprosessi
PY

18 Moniammatillinen yhteistyö on yhteistyötä usean eri ammattialan asiantuntijan kanssa saman asian ratkaisuun pyrkien. Dialogi on vastavuoroista keskustelua ja pohdintaa eri osapuolten välillä. Tavoitteena on löytää yhteinen ymmärrys asiasta. PY

19 Moniammatillisuus kuntoutuksessa
Moniammatillisuus edellyttää eri tieteenalojen asiantuntemusta. Eri ammattiryhmät työskentelevät yhteistyössä, jotta kuntoutujan selviytymistä voidaan tukea fyysisellä, psyykkisellä, sosiaalisella, ammatillisella sekä kasvatuksellisella alueella. PY

20 Kuntoutumisprosessin käynnistyminen
Jokaisen kuntoutusjärjestelmän mielestä on hyvä tutkia tarvetta ennen kuin käynnistää kuntoutusprosessin. Onko kuntoutusprosessi aina perusteltua ja kuka/ketkä ottavat siitä vastuun: taloudellinen vastuu, prosessin suunnittelu- , toteutus-, seuranta- ja arviointivastuu sekä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointivastuu. PY

21 Kuntoutus prosessina Kuntoutusta prosessina tarkasteltaessa tulee huomioida eri vaiheet: - kuntoutustarpeiden ja voimavarojen kartoitus, - kuntoutussuunnitelman laadinta, toteutus ja arviointi sekä - kuntoutumisen seuranta ja arviointi. Kuntoutuksen vaikuttavuus? PY

22 Kuntoutuksen suunnitteluun osallistuvat tahot
Tilaaja Tuottaja Kuntoutuspalvelujen käyttäjä