TERVETULOA SIVIILIPALVELUSPAIKKOJEN NEUVOTTELUPÄIVILLE VÄLKOMMEN PÅ SEMINARIUM FÖR TJÄNSTGÖRINGSPLATSERNA Vantaa – Vanda 15.5.2013.

Esitys aiheesta: "TERVETULOA SIVIILIPALVELUSPAIKKOJEN NEUVOTTELUPÄIVILLE VÄLKOMMEN PÅ SEMINARIUM FÖR TJÄNSTGÖRINGSPLATSERNA Vantaa – Vanda 15.5.2013."— Esityksen transkriptio:

1 TERVETULOA SIVIILIPALVELUSPAIKKOJEN NEUVOTTELUPÄIVILLE VÄLKOMMEN PÅ SEMINARIUM FÖR TJÄNSTGÖRINGSPLATSERNA Vantaa – Vanda

2 Siviilipalveluspalveluspaikkojen neuvottelupäivä 2013 - OHJELMA
 KLO   Aamukahvia tarjolla 9.30 Tervetuloa neuvottelupäiville - Siviilipalvelusjärjestelmän kehitystyö Johtaja Mikko Reijonen, Lapinjärven koulutuskeskus Ajankohtaista siviilipalvelusasiaa : Majoitus ja majoituskorvaukset, toimistovirkailija, Elina Nordenswan, Lapinjärven koulutuskeskus Velvollisten vapaa-aika ja velvollisten rekrytointi Lapinjärvellä, työpalveluohjaaja Anu Toivola, Lapinjärven koulutuskeskus 10.45 Siviilipalveluun liittyvä tutkimustieto ja sen hyödyntäminen Painoalapäällikkö Valdemar Kallunki, Kymenlaakson AMK  ************ RUOKAILU - kahdessa vuorossa, kysymyksiä Siviilipalveluskeskukselle ************   "Sivari työpalvelupaikassa" - palveluspaikan edustajan puheenvuoro Ville Mikkonen, Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpajat LYHTY ry, Oppimisyksikkö Lamppu Jaakko Laasio, Suomen Merimieskirkko ry Sähköinen siviilipalvelusrekisteri SivariWeb ja sen kehitystyö Asiakasjohtaja Sari Maunula ja sovellussuunnittelija Tatu Sirkkola, JOINEX Oy Vapaa keskustelu ja päivän lopetus reijonen

3 Siviilipalveluksen perusteet
Maanpuolustus Suomessa kuuluu koko kansalle ja sen ydin on yleisessä asevelvollisuusjärjestelmässä Asevelvollisuuslain (1438/2007) mukainen palvelus puolustusvoimissa (aseellinen, aseeton) on ensisijainen tapa suorittaa maanpuolustusvelvollisuus Siviilipalveluslaki (1446/2007) 1 § - ”Asevelvollinen, jonka vakaumukseen perustuvat syyt estävät häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa säädettyä palvelusta, vapautetaan sen suorittamisesta ja määrätään suorittamaan siviilipalvelusta…” Siviilipalveluslain tarkoituksena on vakaumuksen huomioivan palvelusmuodon tarjoaminen Asevelvollinen voi hakea siviilipalvelukseen ennen asevelvollisuuslain mukaista palvelusta, sen aikana tai sen jälkeen. Hakemusta ei saa tehdä ennen kutsuntoja. 3 Mikko Reijonen

4 Siviilipalvelusvelvolliset
Viimeisen kymmenen vuoden aikana siviilipalvelukseen on vuosittain hakeutunut hyvin tasaisesti velvollista – n. 7 % miesikäluokasta 77% aloittaa alle 23-vuotiaana Siviilipalvelukseen hakeudutaan kutsunnoissa 37 %, kutsuntojen jälkeen 28 % ja varusmiespalveluksessa 35 % Miksi ? Ensisijaisesti vakaumukselliset syyt 40 %, ensisijaisesti käytännön syyt 60% (myös yhdistelmiä näistä) Aseistakieltäytyjiä ? Kyllä 43 %, Ei 57 % reijonen

5 Lapinjärven koulutuskeskuksen, Siviilipalveluskeskuksen palveluidea ja tavoite
Lapinjärven koulutuskeskus toimii valtakunnallisena siviilipalveluskeskuksena vuodesta 1998 Lapinjärven kunnan toimintaa, henkilökuntaa Siviilipalvelustoiminnan valtiollistaminen v alusta lukien – liikkeenluovutus Lapinjärven kunnalta Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle Tiivis yhteistyö Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa – pääsopimus ja vuosisopimus Tehtävänä siviilipalveluksen toimeenpano ministeriön ohjeiden ja Siviilipalveluslain mukaisesti reijonen 5

6 kaikille velvollisille koulutusjakson 3 ensimmäisen viikon aikana
Siviilipalveluksen kesto on 347 vrk ( alkaen) ja se alkaa aina koulutusjaksolla LKK:ssa Siviilipalvelukseen hakeutuu vuosittain n.2400 palvelusvelvollista n. 7% miesikäluokasta Lykkäystä palvelun suorittamiseen vuosittain n palvelusvelvolliselle 28 vrk koulutusjaksolle Lapinjärven koulutuskeskukseen vuodessa 1800 palvelusvelvollista, 12 erää, joka erässä 4 suuntautumisvaihtoehtoa Pelastustoimi ja väestönsuojelu (PP) 2) Ympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelu (YKS) 3) Yhteiskunta ja kansalaisvalmiudet (KAVA) 4) Väkivallan ennaltaehkäisy (VÄKE) Pakollinen terveystarkastus /palveluskelpoisuustarkastus (sama terveystarkastusoje kuin varusmiespalveluksessa) kaikille velvollisille koulutusjakson 3 ensimmäisen viikon aikana Siirtyminen työpalveluun työpalvelupaikkaan, joita on kaikkiaan yli Aktiivisia paikkoja on noin 2000, ja vuoden aikana siviilipalvelus- velvollisia on n eri työpalvelupaikassa. Lapinjärven koulutuskeskuksessa ns. ”legioonassa” keskimäärin 50 palveluspaikatonta siviilipalvelusvelvollista.

7 Siviilipalveluspaikat
Siviilipalveluspaikkana voi toimia siviilipalveluskeskuksen hyväksymä: 1) valtion viranomainen tai liikelaitos, valtion itsenäinen julkisoikeudellinen laitos tai julkisoikeudellinen yhdistys; 2) kunnan viranomainen; 3) uskonnonvapauslaissa tarkoitettu uskonnollinen yhdyskunta tai sen seurakunta; 4) yleishyödyllistä toimintaa harjoittava yksityisoikeudellinen yhteisö, yhdistys tai säätiö. Siviilipalveluspaikkana ei voi kuitenkaan toimia: 1) puoluerekisteriin merkitty puolue; 2) työmarkkinajärjestö; 3) yhteisö, jonka pääasiallisena tarkoituksena on voiton tai muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen yhteisölle tai sen toimintaan osallisille. Mikko Reijonen

8 Työpalveluun määrääminen
Koulutusjakson jälkeen siviilipalvelus jatkuu työpalvelulla. Palvelusvelvollisen tulee itse hakea työpalvelupaikkaa jo ennen koulutusjakson alkamista. Palveluspaikka vastaa velvollisesta aiheutuvista kustannuksista (päivärahat, majoitus, ruokailut, terveydenhoito ym.) Päivärahat alkaen ( vrk) 5,00 €, ( vrk) 8,35 € ja ( vrk) 11,70 €. Yhden siviilipalvelusvelvollisen kustannukset koko palvelusajalta palveluspaikalle ovat noin €. Valtion talousarviossa siviilipalvelukseen osoitetaan vuosittain noin 5,5 miljoonaa euroa. Kustannukset palveluspaikoissa yhteensä noin 18 milj.€ Mikko Reijonen

9 Velvollisen junamatkustus - VR
Käytetään VR:n ostosovellusta, ei enää junasekkejä Ostettavat liput ovat VR:n KOTIMAAN kaukoliikenteen PERUSLIPPUJA Joustavaa lippua EI saa ostaa, kampanjoita saa toki hyödyntää Junalippuja hankittu edelliseen vuoteen nähden yli 5% enemmän Vireillä matkojen lukumäärärajoituksen (39 matkaa) poisto v alusta lukien. Matkahuolto: näillä näkymin matkakorttia ei ole tulossa reijonen

10 Vapauttaminen palveluskelpoisuuden puuttumisen perusteella
Siviilipalveluskeskus voi vapauttaa siviilipalveluksen suorittamisesta kokonaan (eli C-luokka) tai määräajaksi (eli E- luokka) palvelusvelvollisen, joka ei ole palveluskelpoinen. V.2011: 1965 velvollista: vapautettuja 330 E – 6,9 %, C- 9,4 %, yht. 16,8 % V.2012: velvollista: vapautettuja 418 E – 7,4 %, C- 11,7 %, yht. 20,1 % Tukitoimia palveluksen keskeytyessä mm. Nuorisolaki ja Aikalisä Nuorten yhteiskuntatakuu – palvelusaikainen tuki opiskeluun ja ammattiin hakeutumiseen 10 Mikko Reijonen

11 Siviilipalvelus 2020 – Siviilipalveluksen kehittämistyöryhmän mietintö 2011
Taustalla valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 (VNS 1/2009 vp). Työryhmän toimikausi – ”Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla poikkihallinnollisessa työryhmässä selvitetään siviilipalveluksen kehittämismahdollisuudet. Siviilipalvelusta tulee jatkossa kehittää siihen suuntaan, että sen sisältö palvelee yhteiskunnan erilaisia kriisivalmiuksia. Siviilipalvelusvelvolliset tulee ottaa huomioon varauduttaessa erilaisiin kriiseihin.”

12 Kehittämisen lähtökohtia
Työryhmä katsoo, että nykyjärjestelmää on ryhdyttävä kehittämään aktiivisesti. Työryhmä tekee lukuisia esityksiä siviilipalvelusjärjestelmän kehittämiseksi olettaen, että järjestelmää tarvitaan jatkossakin asevelvollisuuden korvaavana palvelusmuotona. Siviilipalveluksesta kehitettäisiin vuoteen 2020 mennessä merkittävä julkisen edun mukainen voimavara. Siviilipalvelustoiminnan valtiollistaminen v alusta lukien KEHITTÄMISEHDOTUKSIA: Työpalvelun ja koulutuksen kehittäminen, naisille mahdollisuus siviilipalvelukseen, liikuntakasvatuksen lisääminen, siirtyminen varusmiespalveluksesta siviilipalvelukseen helpommaksi, tutkimustiedon lisääminen…

13 Lisätietoja: www.sivarikeskus.fi