Elämänkaarinen palvelujen järjestäminen Hämeenlinnassa strategiajohtaja Markku Rimpelä /Hämeenlinnan kaupunki.

Esitys aiheesta: "Elämänkaarinen palvelujen järjestäminen Hämeenlinnassa strategiajohtaja Markku Rimpelä /Hämeenlinnan kaupunki."— Esityksen transkriptio:

1 Elämänkaarinen palvelujen järjestäminen Hämeenlinnassa strategiajohtaja Markku Rimpelä /Hämeenlinnan kaupunki

2 Syynä palvelujen hajanaisuus Perhe-ja kasvatus-nla
Palvelut irtautuneet perheiden arjesta omiin tiloihinsa, ongelmalähtöisiä ja ammattikunta-johtoisia. Tiedot hajautuvat lukuisiin rekistereihin ja asiakirjoihin. Varhais- kasvatus Neuvola Esiopetus Perusopetuse Yms. Perhe-ja kasvatus-nla Lasten-suojelu Yms. Oppilash. Lasten-psykiatria KKouluth. Nuoriso-työ Asuminen Toimeen-tulo Perhe

3 1. Organisaatio perustuu prosessiajatteluun
Prosessi: Lasten ja nuorten hyvinvointi, kasvu ja oppiminen Palvelusopimus- toimintasuunnitelma Alueiden johtaminen Prosessien johtaminen Kehittämistoiminta OHJAUS-JA JOHTAMIS PROSESSIT Lasten, nuorten ja huoltajien tarpeet , Tilaajan puitesopimus Y D I N P R O S E S S I T Kaikki lapset ja -nuoret Lapsen ja nuoren yleinen palveluprosessi + yleisen tuen prosessi B. Erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret Lapsen ja nuoren tehostetun ja erityisen tuen prosessi Talouden suunnittelu ja seuranta Henkilöstön hyvinvointi, osaaminen, riittävyys Palveluneuvonta ja - ohjaus Tilat ja muu infra TUKI-PRO-SESSIT

4 Elämänkaaristen palvelujen järjestämisen perusta on
yhteinen johtaminen, yhteinen tiedon hallinta yhteiset resurssit. Markku Rimpelä

5 Tavoite on ymmärtää Yhteinen johto, yhteiset resurssit, yhteinen asiakkuus ja yhteinen tiedon hallinta. Painopiste tasoille 1-2. 2. Matalan kynnyksen palvelut 1. Asuinalue, asuminen, perhe, toimeentulo 3. Erityis- ja vaativamman tason palvelut Markku Rimpelä

6

7 Tavoitteet strategian jalkautuksessa Kuvassa on linkki valtuustotason tavoitteisiin ja mittareihin. Avautuu esitystilassa Markku Rimpelä

8 Strategian jalkautuminen johtamisjärjestelmässä
TULOSALUEET / YKSIKÖT SIHY KOPA Strategetia ja kehittäminen - Strategian päivityksen koordinointi, tiedon tuotanto. JOHTORYHMÄ Johtaa horisontaalisesti TULOSALUEET / YKSIKÖT KAURA TULOSALUEET / YKSIKÖT SOTE Järjestöt ja muut toimijat TAVOITTEET JA MITTARIT VUOSIKELLO INFOT, PÄIVITYKSET, KOULUTUKSET, TAPAAMISET Markku Rimpelä

9 Strategia päätöksenteossa
MAAKUNTA 2020 Strategia päätöksenteossa SIHY KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS KAURA SOTE Markku Rimpelä

10 Vuosikello strategian jalkautuksessa Kuvassa on linkki vuosikelloon
Vuosikello strategian jalkautuksessa Kuvassa on linkki vuosikelloon. Avautuu esitystilassa Markku Rimpelä

11 Horisontaalisen johtamisen teemat
Vaalikauden investointiohjelma ja kestävä palveluverkko taloudellisesti ja toiminnallisesti (Tarja, Päivi, Juha) Maakunnan ja Hämeenlinnan järjestämisvastuiden jakautuminen = Yhdyspinta (Eija ja Juha) Yhteinen elinvoimapolitiikka (työmarkkinat, työpaikat) asunto/tonttituotanto, kulttuuri, liikunta (Timo, Markku, Tarja) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (Markku vai Päivi) HämeenlinnaDigi (Markku)

12 Elämänkaarisuus maakuntauudistuksen jälkeen
Tehtävät ja resurssit? Elämänkaarisuus maakuntauudistuksen jälkeen

13

14 Markku Rimpelä

15 ”JOS MENET POIS, MITÄ MINULLE JÄÄ”
LASTEN JA NUORTEN PALVELUT HÄMEENLINNA Tilinpäätös toimintakate 2016 Lanu sote-palvelut € 19,2% Lanu kunta-palvelut € 81,8% Markku Rimpelä

16 ”JOS MENET POIS, MINULLE JÄÄ”
Toimintakulut 2017 Hämeenlinnan kaupunki Sote € Sihy € Kaura * € Kopa * € Pela € Yhteensä € SOTE –uudistuksen jälkeen toimintakuluista noin 52 prosenttia on lasten ja nuorten palveluja. Kun vähennetään kauran ja kopan soteen siirtyvät kustannukset niin luku on noin 60 prosenttia Hämeenlinnan kaupungille jäävästä noin 1400 henkilöstä lasten ja nuorten palveluihin jää noin 1180 henkilöä. Kaupunkien menobudjettia siis hallitaan sivistys- ja hyvinvointipalveluilla, joista lapea on noin 87 % € * Näissä soteen siirtyviä Markku Rimpelä

17 Lasten ja perhepalvelujen bruttokustannukset Pohjois-Pohjanmaalla 2015
Lasten ja perheiden palvelut Pohjois-Pohjanmaa %  TP 2015, brutto €/0-17v. Sotessa  Terveysneuvonta (äitiysh.,neuv.,kouluth) 279 17 % Puhe- ja toimintaterapia 45 3 % Ehkäisevä, sosiaalityö ja avohuolto 249 15 % Lastenvalvoja 13 1 % Perheneuvola 85 5 % Jälkihuolto 19 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 450 27 % Ppshp lasten psykiatria **) 73 4 % Ppshp nuoriso- ja yleissairaalapsykiatria **) 122 7 % Lasten ja nuorten somaattinen esh **) 313 19 % Yhteensä sote- palvelut lapsille ja perheille 1 648 16 % 0-17v. Lasten päivähoito 0-6v. 24 % Perusopetus 7-15v. 50 % Toisen asteen opetus 16-17v. 10 % KAIKKI YHTEENSÄ 10 028 Markku Rimpelä

18 Sihyn ja maakunnan yhdyspinta
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut Asiakkuudenhallinta yhtenä kokonaisuutena Johtaminen ja prosessit kaikilla tasoilla: strateginen taso (tavoitteet), päälliköt ja esimiehet, henkilöstö Ennaltaehkäisevä työn prosessit molempiin suuntiin Erityisen tuen prosessit Nuorten palvelut, Ohjaamo Psyko-sosiaaliset palvelut, lastensuojelu, neuvolapalvelut, kouluterveydenhuolto, myös avosairaanhoito (valinnanvapaus) Yhteiset työvälineet? Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen koko väestölle Hyvinvointisuunnitelma ja hyvinvointikertomus Liikunta terveyden edistäjänä Liikunta- ja kulttuuripalvelut yhdessä soten kanssa (avosairaanhoito, ikäihmisten palvelut) Maahanmuuttajien palvelut, kotouttaminen, pakolaisten vastaanotto Tukityöllistäminen: työkokeilut, palkkatukityöllistäminen, työharjoittelut Järjestöyhteistyö, osallisuus ja yhteistyö Elinvoiman (mm. matkailun) edistäminen kulttuuripalvelujen ja tapahtumien kautta: hankerahoitus, asiantuntijuus, yhteistyöverkostot

19 Kaupungin ja soten yhdyspinta maakuntauudistuksen jälkeen
Ohjaus ja neuvonta Yleisneuvonnan yhteyteen sote-ohjaus ja neuvonta (yhteispalvelupiste) Face-to-face-neuvonta Sähköiset palvelut ja niiden linkitys kaupungin nettisivuille Yhteys palveluohjaukseen Kompassi yhteisenä ohjauksen välineenä Maahanmuuttajien neuvonta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvointikertomus on yhteinen, lakisääteinen tehtävä Yhteinen tilannekuva ja johtaminen, yhteiset indikaattorit ja tavoitteet yhteisesti sovitut toimenpiteet ja yhteiset prosessit hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi

20 Kaupungin ja soten yhdyspinta maakuntauudistuksen jälkeen
3. Kotouttaminen Kotoryhmä yhteiset indikaattorit ja tavoitteet Yhteisesti sovitut toimenpiteet ja selkeä roolitus kotouttamisen ja maahanmuuttajien koulutuksen ja työllistymisen edistämiseksi 4. Työllisyyden edistäminen Työllisyystyöryhmä Yhteisesti sovitut toimenpiteet ja selkeä roolitus työllistämisessä ja työllistymisen edistämisessä

21 Kaupungin ja soten yhdyspinta maakuntauudistuksen jälkeen
5. Palvelut Lapset ja nuoret – lanu-prosessien ja yhteistyön jatkaminen (esim. Ohjaamotoiminta) Aikuisväestö – yhteistyö esim. sosiaalisessa kuntoutuksessa vaikkapa kulttuurin ja liikunnan keinoin Ikäihmiset – aktiivinen osallisuus ja ennaltaehkäisevät toimet (yksinäisyyden torjunta, liikkuminen jne. Maahanmuuttajat - aktiivinen osallisuus ja ennaltaehkäisevät toimet (yksinäisyyden torjunta, liikkuminen jne. Kumppanuustalo ja sen tuleva asema (esim. Pysäkki) Järjestöyhteistyön pelisäännöt ja avustukset jatkossa Testamenttivarojen käyttö Yhteiset tilat (Perhekeskus, koulut, päiväkodit, hallinnolliset tilat jne.) 6. Osallisuus Vanhus- ja vammaisneuvosto, veteraaniasiain neuvottelukunta 7. Yhteiset tukipalvelut – tukipalveluselvitys – maakuntien kaikkien kuntien yhteistyö 8. Asuminen Maankäyttö tonttipolitiikka Erityisryhmien asumisen järjestelyt Yhteinen eritysryhmien asuminen Esteettömyyden edistäminen

22 Eteneminen hämeenlinnassa
SOTEn ja SIHYn väliaikainen yhdyspinnan jory 2018 syksy loppu Päivi, Eija, Markku, Mika, Elina, Marika, Nikke ja tarvittaessa asiantuntijoita Miten luodaan yhteinen näkymä uuteen kuntaan Pääpaino LAPEssa SIHYssä vaka ja opetus eivät ole ensisijaisesti soten ennaltaehkäiseviä Nostetaan rohkeasti esiin Hämeenlinnan kokemus Markku Rimpelä

23 Elämänkaarisuus maakuntauudistuksen jälkeen
Tehtävät ja resurssit? Elämänkaarisuus maakuntauudistuksen jälkeen

24 LAPE - LAPSI JA PERHELÄHTÖISYYS JUURTUU -> kohti 2025
Miten muutosta tehdään? 1. Lapsen oikeu- ksia ja tietoperus- taisuutta vahvistava toimintakulttuuri 2. Lapsi- ja perhelähtöiset palvelut YHDESSÄ HYVÄÄ ARKEA LÄHELLÄ Uusi kunta ja maakunta Seurakunnat ja järjestöt Ohjaus STM&OKM Toimeenpanon tuki THL Kehittämiskokonaisuudet -Perhekeskustoimintamalli verkostoi palvelut tarjoaa kohtaamispaikkoja koko maassa Koulu ja varhaiskasvatus hyvinvoinnin tukena 12 alueella -Erityispalvelut verkostoituvat ja tulevat lähemmäksi arkea (16 aluetta): Toimintakulttuuri lapsen oikeus ja tieto-perustaiseksi (11 aluetta) 2019 SIVI_SOTE SILTAUS Kansallinen lapsi ja perhestrategia valmistelu Yksi lapsi – yhteinen suunnitelma Monialainen palvelutarpeen arviointi Yhdyspinta – toimeenpano: MAKU – SOTE ja sivistyskunta valtavirtaistus; (LAPE-akatemia,yhteistyön rakenteet, muutosagentit) Peruskoulun tulevaisuus- työn sekä varhaiskasvatusl. uudistuksen kanssa yhteys Painopiste matalan kynnyksen tukeen perheille Perhekeskustoimintamallin vakiinnuttaminen + Perheet keskiöön (STEA)/järjestöt) Lastensuojelun tiimikoulutus ja toimenpideohjelmat OT –keskus + VIP verkosto ITLA säätiö: – Kasvun tuki: näyttöön perustuvat menetelmät vanhemmuuden tueksi ”LAPE 2.0” : Pysyvä muutos Hyvinvoiva lapsi oppii ja kasvaa Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsen ja nuoren arkiympäristöön Kohti lapsiystäväl- listä kuntaa ja maakuntaa Tulokset 2025 Hyvinvoinnissa ja oppimisessa omat voimavarat, elämänhallinta sekä osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemukset erilaisten lasten ja monimuotoisten perheiden yhdenvertaisuus l Kustannuksissa kustannussäästöjä vähentämällä korjaavien palveluiden tarvetta ja huoltajuuskiistoja vastattu kustannusvaikuttava sti palvelutarpeisiin Lasten läheiset ihmissuhteet vahvistuvat ja kannattelevat lähiyhteisöt kotona, koulussa, varhais- kasvatuksessa, harrastuksissa Kansallinen työ -Hyvinvoinnin seurannan tietopohja laajenee (THL) -Kasvun tuki – näyttöön perustuvan vanhemmuuden tuen ”työkalupakki” -Yhdyspintaselvitys: Sivi- sote -Kananojan selvitys (lastensuojelun ratkaisut ja tiekartta) -Ammattilaisten osaamisen uudistaminen;; Kohti yhteistä lapsikäistystä-julkaisu - Lapsenhuoltolain uudistus (OM) -Kiusaamisen vähentämisen toimet (OKM) j Varhaiskasvatuslainsäädäntö Lapsi ja perhe strategian osana

25 LAPE 2.0 osana lapsistrategiaa ja
LAPE –hengessä vuoteen 2025! LAPE= PYSYVÄÄ MUUTOSTA Sivistyksen ja soten kuntien ja maakuntien yksityisen julkisen, järjestöjen ja seurakuntien KUMPPANUUDELLA Kuntien ja maakuntien Julkisen ja yksityisen – järjestöjen seurakuntien KUMPPANUUS välttämätön Sivistyksen ja Soten Kuntien ja maakuntien Julkisen ja yksityisen – järjestöjen seurakuntien KUMPPANUUS välttämätön Sivistyksen ja Soten Kuntien ja maakuntien Julkisen ja yksityisen – järjestöjen seurakuntien KUMPPANUUS välttämätön 2025 Lapsiystävällisempi Suomi – lapsi- ja perhelähtöiset palvelut – lähiyhteisöt ja ihmissuhteet kannattelevat LAPE 2.0 osana lapsistrategiaa ja eriarvoisuuden vähentämistä LAPE