”Vieläkin koulumaista

Esitys aiheesta: "”Vieläkin koulumaista"— Esityksen transkriptio:

1 ”Vieläkin koulumaista
”Vieläkin koulumaista.” Onnistumisen ja kehittämisen kohteita koulunuorisotyössä Tomi Kiilakoski ”Suurin onnistuminen on asenne.” Seminaari koulun ja nuorisotyön yhteistyöstä. Hyvinkää

2 Tunnille ja tsak-tsak-tsak
” Meillä on, niin kun tiiät minkälaista koulussa on, ja siinä lähetään niin sen asian tiimoilta, tai se on vieläkin kauhean koulumaista. Mutta se, minkälaisia juttuja ne nuoriso-ohjaajat ja nuorisotoimi vetää, niin mä koen että siinä enempi kyllä kuunnellaan sitä nuorta, ja se tavallaan lähteekin toisesta näkökulmasta. Että se on itellekin sillä tavalla virkistävää huomata, että vois vähän itekin katella peiliin ja miettiä sitä lähestymisnäkökulmaa, koska monesti se lähtee siitä, kun menee tunnille ja tsaktsaktsak, ja se menee sen tietyn kaavan mukaan ja unohtuu ehkä ottaa se toinen osapuoli siinä samalla tavalla mukaan.” - Koulunuorisotyön lupaus on koulumaisuuden murentaminen. Tomi Kiilakoski

3 Koulumaisuus ja nuorten kulttuurit (piirros: Marika Tervahartiala)
"No ainaki yläasteella on paljo vapaampaa ku ala-asteella. Mutta... ei ny hirveen vapaata, ku on kaikki että kello soi, nyt mennään tunnille, ja heti ku päästään tunnilta, mennään välitunnille ja sitte on niinku kymmenen minuutin tauko. Ja taas tunnille tai tälleen..."– Siivonen & Kotilainen. Myrsky-haastatteluaineisto. Tomi Kiilakoski

4 Perinteisen koulun kritiikkiä (Kallas, Nikkola & Räihä 2013)
Koulun yhtenä ongelmana oppinaineontologia – ajatus siitä, että kaikki merkittävä on oppiaineissa. Jos oppija ei sopeudu, tehtävä on muuttaa oppijaa, ei tilannetta sinällään. Koulussa käsitys ryhmässä passiivinen ja sulkeutunut – yksilö säilötään ryhmään opetuksen ajaksi. Annettu opettajuus = käsitys oppimisesta oppijan muuttamisena tavoitteiden mukaisesti; vahva hierarkkinen ero, formaalit suhteet. Tomi Kiilakoski

5 Koulu rajattuna tilana
Koulu on ajassa ja tilassa, mutta myös ikäperusteisesti, sosiaalisesti ja pedagogisesti rajattu instituutio. Koulu samaistuu usein koulurakennukseen, ja sen arkkitehtuuriin. Koulu toimiikin pitkälti – viime aikaisista laajenemisista huolimatta – omana kokonaisuutenaan. Miten nuorisotyö, joka ei ole perinteisesti rajautunut, sijoittuu tähän kokonaisuuteen? Käytännön haasteena on Miten nuorisotyö sijoittuu koulun ajalliseen järjestykseen? Miten nuorisotyö suhteutuu koulun tiukkoihin käytösvaatimuksiin? Missä nuoria tavataan, miten luodaan nuorisotyöllinen tila? Tomi Kiilakoski. Nuorten kokemukset ja nuorisotakuu

6 Oppiminen ei rajaudu ”Tärkeimmät asiat joita nuorten tulee nykyään oppia on ohjata itseään, tehdä valintoja joihin voivat vastata, pysyä ajan tasalla, olla haaskaamatta elämäänsä vääriin asioihin ja oppia kieltäytymään monissa tilanteissa joissa on pakko valita.” (Knud Illeris. Lifelong learning as psychological process.) Oppimisessa on kysymys henkilökohtaisesta elämänhallinnasta, mahdollisuuksista löytää oma tiensä ja kyvystä suunnistaa ympäristössä. Missä näitä taitoja oikeastaan opitaan? Tomi Kiilakoski

7 Yhteiset, pitkäkestoiset ja systemaattiset toiminnot
” Ei mittään tommosia keikkahommia, niitä on tehty ihan riittävästi” Haasteena luoda toimintoja, jotka kiinnittyvät Koulun opetussuunnitelmaan TAI Tukevat koulua kasvuyhteisönä TAI Tukevat nuorten kulttuureja tai yksittäisen nuoren hyvinvointia osana koulua Tomi Kiilakoski. Nuorten kokemukset ja nuorisotakuu

8 Oppiminen osallistumisena
”Oppiminen hankkimisena” korvautuu ”Oppiminen osallistumisella”. Oppimiseen liittyviä osasia ovat: (1) yhteisö (“oppiminen kuulumisena”) (2) käytäntö (“oppiminen tekemisenä”); (3) minäkuva (“oppiminen tulemisena joksikin”); ja (4) merkitys (“oppiminen kokemuksena”) (Wenger, 1998, 5). Oppimisessa on kysymys liittymisestä eri yhteisöihin, tekemisestä sekä oman itsen muuttumisesta. Sitä tapahtuu kaikkialla – meille jokaiselle. Tomi Kiilakoski. Oppimisen monet kasvot

9 Nuorisotyö suhteiden tukemisen (Kiilakoski 2013)
Nuorisokasvatus on nuoren itseilmaisun, itsetunnon, itsen hyväksymisen tai itseksi tulemisen tukea. Nuorisokasvatus on nuorten suhteiden tukemista: Nuorten suhde toisiin nuoriin Nuorten suhde luotettaviin aikuisiin (sukupolvisuhteet) Nuorten suhde palvelujärjestelmään ja rakenteisiin Nuorten suhde alueeseen ja lähiympäristöön Nuorten suhde yhteiskuntaan Nuoren suhde globaaliin maailmaan ja luontoon Tomi Kiilakoski

10 Suhde toisiin nuoriin Verrattain iso koulun ja nuorisotyön painopistealue, jossa selkeitä ja todennettavia onnistumisia. Ryhmäyttämiset ja muu ryhmädynamiikasta huolehtiminen. Yksinäisyyden ehkäisy, kaverisuhteiden tuki. Tapahtumien ja muiden luokka- ja porukkarajoja ylittävien tempausten luonti. Tomi Kiilakoski

11 Suhde aikuisiin Huoltajien osallisuus on todettu yhdeksi suomalaisen koulun kehittämisen kohteiksi. Nuorisotyön yksi yhteistyön muoto: vanhempainillat, keskustelutilaisuudet vanhemmille. Isien vanhempainillat yhtenä toimintamallina. Tomi Kiilakoski

12 Suhde palvelujärjestelmään
Voi tarkoittaa esimerkiksi ohjaamista koulutusjärjestelmän seuraavalle pykälälle tai kohdennetumpiin palveluihin ohjaamista. Nivelvaihe 6.-7.: yläkouluun tulemisen helpottaminen. Terveys- ja sosiaalipalveluihin ohjaaminen Tomi Kiilakoski

13 Tomi Kiilakoski. Nuorten kokemukset ja nuorisotakuu
Salmela-Aro & Tuominen-Soini (2013) Voimavarat jakautuvat epätasaisesti Tomi Kiilakoski. Nuorten kokemukset ja nuorisotakuu

14 Suhde alueeseen Näkyy verrattain vähän koulunuorisotyössä, kertoneeko koulun samaistamisesta koulurakennukseen ja kouluaikaan? Saa muotoja koulujen välisinä yhteistoimintoina ja joinakin yhteisinä toimintakokeiluina alueella? Tomi Kiilakoski

15 Suhde yhteiskuntaan, aktiivinen kansalaisuus
Tarjoaa luontevan pohjan yhteistyöhön: Nuorisotyön osallisuusrakenteet ja niiden kytkeminen kouluun. Oppilaskunnan hallitus toimivana ja olemassaolevana (pien)ryhmänä koulussa Nuorten kuulemisen taito nostetaan opettajien puheessa tärkeimmiksi nuorisotyön anneista koululle Tomi Kiilakoski

16 Oman toimijuuden vahvistaminen
Tomi Kiilakoski

17 Kehittämisen kohteita 1
Kehittämisen kohteita 1. Osallistua pitäisi, mutta rakenteet ovat valmiita. P3: Ai millon ne ei kuuntele? P1: No ainakin sillon jos sinne mennään tyyliin sellasella asenteella, että vähän niinkun ärsyttää, että homma on perseestä ja näin, että miksei tälle voi tehä jotakin, niin sitten ne on heti silleen, että ei tolla asenteella, että ei mee läpi. Ja monestikin vaikka sanoo asiallisesti, mutta kumminkin niin että siinä on negatiivinen juttu, niin monesti saattaa olla silleen että ne vähän niinku jättää huomiotta sen asian. Tomi Kiilakoski

18 Mihin voi vaikuttaa? Tomi Kiilakoski. Luovi.

19 Kehittämisen kohteita 2. Digitaaliset kulttuurit
Suomalainen koulu on laitetasoltaan Euroopan kärkitasoa, laitteiden käyttämisen osalta häntäpäässä (OPH. Survey of Schools) Digitaalisten ja mediakulttuurien näkeminen oppimisen areenana ei ole vakiintunut osaksi koulun toimintaa. Nuorten maailmoissa keskeinen oppimisen areena sulkeistetaan. Nuorisotyö ei ole aktiivisesti osallistunut tämän poistamiseen. Tomi Kiilakoski

20 Digitaalinen kulttuuri uhkana, ei mahdollisuutena
” kun nää välitunnithan on nykyään niin, et oppilaat istuu käytävillä tuoleilla ja kaikilla on kännykät kädessä ja ne pelaa, et ollaan sen takia just mietitty, et pitäskö keksiä jotain muutakin, et se on kuitenkin aika masentava näky oikeestaan.” (Haastattelu. Opettaja.) Huoli, passivoivuus, ongelma; ei mahdollisuus, tai oppimisen ja aktiviisuuden areena. Tomi Kiilakoski

21 Kehittämisen kohteita 3. Nivelvaihe toiselle asteelle
Toisen asteen siirtymä perustuu esimerkiksi oikeaan alanvalintaan, rohkeuteen toimia ryhmässä, tajuun itsestä oppijana ja käytettävissä oleviin resursseihin. On oikeastaan hämmästyttävää, kuinka vähän projekteja tämän parissa on koulunuorisotyössä. Nuorisotyön heimoutuminen? Tomi Kiilakoski

22 Mietittävää. Voiko peruskouluun keskittyminen olla hankalaa?
Oulun seudun kunnanjohtajien haastattelujen tuloksia. Peruskoulun ulkopuolella olevat nuorisopolitiikan kannalta hankalana kohderyhmänä: sekä alle kouluikäiset että koulunsa päättäneet on hankala tavoittaa ja heidän näkökulmansa huomioiminen ei aina onnistu. Se on aika haastava porukka, koska meillä ei oo rakennetta, josta me automaattisesti saatas se mielipide näkyviin. Tomi Kiilakoski

23 Koulun ja nuorisotyön yhteistyön kehittämishaasteita
Yhteisen asiakkuuden tunnistamisesta yhteisiin ja yhdessä keskusteltuihin tavoitteisiin Johdonmukainen työ tavoitteiden mukaisesti Tiedon jakaminen ja pohdinta. Riittävä aika Muutamien opettajien kanssa työskentelystä yhteisön osaksi (korostuu myös uudessa OPS-luonnoksessa) Työn vaikuttavuuden pohdinta ja mekanismien osoittaminen: millä keinoin nuorisotyön toimenpiteet muuttuvat halutuiksi päämääriksi. Tomi Kiilakoski

24 Koulu kasvu- ja kehitysyhteisönä
Lapsen ja nuoren kasvussa olennaista on yhteisöjen jäsenyys. Yhteisöön kuuluminen on eri asia kuin asiakkuus. Kehitysyhteisöjen jäsenyys tukee lasten kasvua. Olennaista on myös eri yhteisöjen vuoropuhelu ja lasta tukeva toiminta. (Rimpelä 2013.) Tomi Kiilakoski. Luovi.

25 Nuorisotyön paikka: mihin oikeastaan sijoitutaan
Koulu kasvu-yhtei- sönä. Oppiminen Arkea tukeva toiminta Tuki- Palvelut: lääkärit, psykologit) Erikoistuneet Palvelut Tomi Kiilakoski

26 Loppusoitto. Kenen työ muutos on?
Vaihtoehto 1. Koulun muuttaminen on kuin 100 metrin juoksu, nopea yksilölaji. Tässä ajattelussa jokainen parantaa omaa toimintaansa, mutta vain harva on huipulla, ja nekin vippaskonstein. Vaihtoehto 2. Koulun muuttaminen on kuin jääkiekkosarja, pitkä ja huolellinen tiimiprosessi. Tässä ajattelussa kukaan ei voi toimia yksin, vaan muutoksen on kummuttava yhteisön sisältä, kaikkien yhteisenä prosessina. Tomi Kiilakoski

27 Mitkä teillä on suurimmat onnistumiset?
Koulun ja nuorisotyön kehittämisen onnistumisen tae on ansaittu kunnioitus Mitkä teillä on suurimmat onnistumiset? V: No niitä on sit aika paljonkin. No tää yhteisen sävelen löytäminen. …. Tai ehkä semmonen suuri onnistuminen on se asenne. (Haastattelu. Nuorisotyö.) Tomi Kiilakoski