OMAHOITO JA DIGITAALISET ARVOPALVELUT SEKÄ MILLOIN ON AIKA HYVINVOINTITEKNOLOGIAA SAUMATTOMISSA PALVELUKETJUISSA Mitä tämä on? 22.9.2018 Paula Poikela.

Esitys aiheesta: "OMAHOITO JA DIGITAALISET ARVOPALVELUT SEKÄ MILLOIN ON AIKA HYVINVOINTITEKNOLOGIAA SAUMATTOMISSA PALVELUKETJUISSA Mitä tämä on? 22.9.2018 Paula Poikela."— Esityksen transkriptio:

1 OMAHOITO JA DIGITAALISET ARVOPALVELUT SEKÄ MILLOIN ON AIKA HYVINVOINTITEKNOLOGIAA SAUMATTOMISSA PALVELUKETJUISSA Mitä tämä on? Paula Poikela

2 Nettisivustoja Terveystaltiointi
9/22/2018

3 OMAHOITO JA DIGITAALISET ARVOPALVELUT
”Viime vuosien vaikea talouskehitys, kestävyysvaje ja tulevaisuuden kasvava palvelutarve muodostavat yhtälön, jonka ratkaiseminen edellyttää rakenteellisia uudistuksia ja uusien toimintamallien käyttöönottoa palvelujen organisoinnissa ja tuotannossa.” 9/22/2018

4 Miksi: Teknologia luo erilaisia mahdollisuuksia sekä kansalaisten että ammattilaisten toimintatapojen muuttamiseen. Itsepalvelua ja automaatiota lisäämällä voidaan joitakin ammattilaisten perinteisesti tekemiä tehtäviä nopeuttaa siirtää kansalaisten itsensä tekemiksi automatisoida kokonaan Mitä seuraa: siirretään ammattilaisten resursseja tehokkaampaan käyttöön ja mahdollistetaan työtehtävien uudelleen organisointi. Ajantasaisemman tiedon kautta voidaan parantaa palvelun vaikuttavuutta rakentamalla nopeuttaa ja helpottaa kanssakäymistä kansalaisten ja ammattilaisten välillä. 9/22/2018

5 Teknologia on kuitenkin muutoksen mahdollistaja, joka parhaimmillaan tukee toiminnallisten muutoksen syntymistä. Paula Poikela

6 Määritellä toiminnallinen ja tietotekninen tahtotila itse- ja omahoitoa tukevasta sähköisten palvelujen kokonaisuudesta. Palvelukokonaisuuden avulla kansalainen voi tehdä sähköisen hyvinvointitarkastuksen, ja saada siihen perustuen personoitua valmennusta, tehdä sähköisen oire- ja/tai hyvinvoinnin arvion, tallentaa ja hallita omia terveystietojaan sekä osallistua henkilökohtaisen hyvinvointisuunnitelman kautta aktiivisemmin omien tavoitteidensa asettamiseen ja seurantaan. Viime vuosien tutkimusnäytön perusteella omahoidon on todettu olevan vaikuttavaa sekä sairauksien ennaltaehkäisyssä että hoitamisessa (Routasalo & Pitkälä 2009). Nämä palvelut Paula Poikela

7 Palvelukokonaisuus koostuu kansalaisen päätöksentekoa tukevista
digitaalisista arvopalveluista, omahoitoalustasta ja sen varaan rakennetuista yhteisistä omahoito- ja itsepalveluista sekä kansalaisten itse tuottamien tietojen hallinnan ja hyödyntämisen mahdollistavasta terveystaltiosta. Digitaalisilla arvopalveluilla tarkoitetaan sähköisiä palveluja, joissa palveluun yhdistetään lääketieteellinen tietämys ja johtopäätökset sekä sosiaalipalveluiden osalta yhteisesti sovitut hyvät käytännöt ja tuodaan laissa määritellyt kriteerit soveltamisohjeineen asiakas – ja palveluohjauksen tueksi. Näiden kautta kansalaiselle rakentuu palveluketju, joka perustuu hänen taustatietojensa ja lääketieteellisen tietämyksen, hoito- ja palvelusuositusten yhdistämiseen sekä palveluohjauksen ketjuun, jossa kansalaisella itsellään on merkittävä rooli. Kokonaisuuteen liittyvät palvelut ovat kansalaisen ja ammattilaisen kannalta keskenään integroitu kokonaisuus, joka ohjaa kansalaista oikein mitoitetun hoidon tai palvelun pariin. Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut -projektissa syntyy määritys ratkaisusta soveltamisohjeineen asiakas – ja palveluohjauksen tueksi. Paula Poikela

8 Mitä on hyvinvointiteknologia

9 MITÄ ON HYVINVOINTITEKNOLOGIA
Voiko se olla tätä?

10

11 Hyvinvointiteknologia kartoitus, Kati Tuokkola
Lähtökohtaisiksi perustarpeiksi määriteltiin seuraavat: turvallisuus, yksinäisyyden torjuminen, sairauksien hoito, toimintakykyisyyden ylläpitäminen, itsenäisyyden säilyttäminen, liikkumisen tukeminen sekä yleisen hyvinvoinnin lisääminen. Hyvinvointiteknologia määritellään kaikeksi sellaiseksi tekniikaksi, joka helpottaa arkielämän sujumista. Yksinkertaisin ja ehkä tärkein hyvinvointiteknologinen väline tästä näkökulmasta on puhelin tai liesi. Paula Poikela

12 Hyvinvointiteknologian määrittelyä ja jaottelua
Hyvinvointiteknologiasta puhuttaessa käytetään useita termejä kuten terveysteknologia, gerontoteknologia, tekniset apuvälineet jne. Englanninkielisessä kirjallisuudessa vastaavia termejä ovat technical aid, assistive device, assistive technology, adaptive equipment. Löfqvist ym. ( 2005) jaottelevat hyvinvointiteknologian low- ja high teknologiaan, jolloin low sanalla viitataan perinteisimpiin apuvälineisiin kuten esim. tukikahvat ja high-sanalla teknisesti pitemmälle kehitettyihin laitteisiin. Tekniikalla tarkoitetaan taitoa, esineiden suunnittelua ja valmistusta sekä erityisesti niiden avulla syntyviä uusia esineitä ja laitteita. Teknologia taas on tekniikkaan liittyvien laitteiden ja järjestelmien sekä nykyisin myös tiedepohjaisten taitojen ja tietojen yleisnimi. Teknologia siis sisältää välineiden keksimisen ja valmistamisen sekä edelleen niiden käyttämisen ja hyödyntämisen. Hyvinvointiteknologian yhteydessä mainitaan usein myös tietoyhteiskunta. Tietoyhteiskunnalla tarkoitetaan yhteiskuntaa, jossa erilaisten joukkoviestintävälineiden tarjoaman informaation määrä on suuri ja jossa tietotekniset ratkaisut ovat lisääntyneet ihmisten arjessa. (Sankari 2004; Väyrynen & Kirvesoja 1998.) Paula Poikela

13 Mistä terveysteknologia koostuu. Mitä puuttuu?
Kommunikaatio- ja Informaatio- teknologia Apuvälineteknologia Sosiaaliset teknologiat ja turvallisuus Hyvinvointi- teknologia Desig for all Presenter :06:07 Hyvinvointiteknologiaa esitellään niin, että se jaetaan kuuteen osa-alueeseen: apuvälineteknologiat, kommunikaatio- ja informaatioteknologia, sosiaaliset teknologiat ja turvallisuus, terveysteknologiat, esteetön suunnittelu ja Design for All -ajattelu sekä asiakas- /potilastietojärjestelmät. Geronteknologia (geroteknologia) on myös keskeinen hyvinvointiteknologian osa-alue, jonka perusolettamus on, että ikääntynyt haluaa toimia itsenäisesti eikä eristäytyä yhteiskunnasta. Terveysteknologiat Asikas- ja potilastietojärjestel- mät

14 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut muodostavat suuren osan kansalaisten saamista yhteiskunnan palveluista. Saumattomuutta voidaan tarkastella palvelujärjestelmän, asiakkaan, palvelun tuottajan ja –järjestäjän näkökulmasta Saumattomalle palvelulle on edellytyksenä, että potilaan palveluketjut ja -prosessit tunnistetaan, luodaan ja hallitaan. Haasteena on palvelujen kysynnän suuri kasvu, mikä johtuu mm. ikärakenteen muutoksesta. Kuntien olisi säästöpaineista huolimatta pystyttävä vastaamaan erilaisten palveluiden kysynnän kasvuun. Saumattomalla palveluketjulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja muun sosiaaliturvan asiakokonaisuuteen liittyvät palvelutapahtumat yhdistyvät asiakaslähtöiseksi ja joustavaksi kokonaisuudeksi riippumatta siitä, mikä toiminnallinen yksikkö on palvelujen järjestäjä tai toteuttaja (L 811/2000 ja muutokset 1225/2003). Paula Poikela

15 Saumattoman palveluketjun keskeisiä ominaisuuksia ovat mm.
(STM 1998, Nouko-Juvonen, Ruotsalainen ja Kiikkala, 2000): Palvelun järjestämisen asiakaslähtöisyys, jolloin palvelut ja toiminnat organisoidaan hänen tarpeistaan lähtien Palvelu- ja hoitotilanne on koko ajan hallinnassa riippumatta siitä, mikä toimintayksikkö kulloinkin palvelua tai hoitoa antaa Asiakas osallistuu ja vaikuttaa aktiivisesti palveluketjuun ja on selvillä palveluketjun kokonaisuudesta Organisaatiorajat ovat näkymättömiä asiakkaille Palvelua antavien ammattihenkilöidenhoidon jatkuvuus Asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja tukeminen Esteetön tiedon kulku keskinäinen sekä organisaatioiden välinen yhteistyö paranee Asiakassuhteen sekä palvelun ja kohtaaminen Paula Poikela

16 Hyvinvointiteknologia tänään/ongelmia
Useita teknologiaan pohjautuvia hoito- ja hyvinvointisovelluksia on olemassa Kapea-alaisia Keskenään yhteen sopimattomia Keskittyvät hätätilanteisiin enemmän kuin ennaltaehkäisyyn Uusi teknologia yritetään juurruttaa vanhoihin toimintamalleihin

17 Tavoite tulevaisuudessa
Teknologia asiakkaiden tarpeista lähtevää (arjen askareissa auttavaa, itsehoitoisuutta, sosiaalista vuorovaikutusta ja turvallisuutta tukevaa teknologiaa) Yhteiset toimintatavat eri toimijoiden välille Käyttäjäkeskeinen lähestymistapa teknologian suunnittelussa (ikääntyneet, hoitajat, omaiset) Jaana Kokko Projektikoordinaattori AmIE Oulun kaupunki -projekti

18 Lisäksi saumattoman palveluketjun tavoitteena
on vahvistaa perusterveydenhuollon asemaa, parantaa asiakkaan saamaa palvelu- ja hoitokokonaisuuden laatua ja hallita palveluketjun kustannuksia. (STM 1998) Paula Poikela

19 Sosiaaliset teknologiat ja turvallisuus
Apuvälineteknologia Hyvinvointi- teknologia Kommunikaatio- ja Informaatio- Sosiaaliset teknologiat ja turvallisuus Desig for all Asikas- ja potilastietojärjes-telmät Terveysteknologiat Kansalaistaidot Hoitoon sitoutuminen Omahoito Paula Poikela Kerttu Oikarinen, Sini Turpeenniemi ja Paula Poikela

20 Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 etenkin 9§
Lainsäädäntöön ja potilasasiakirjojen sähköiseen siirtoon liittyvää kirjallisuutta 1. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun ja sosiaaliturvakortin kokeilusta (811/2000) + muutos 1225/ muutos lain 30 §:n muuttamisesta 1262/2005 ja muutos 1228/2010 2. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä159/2007 Terveydenhuoltolaki  /1326 etenkin 9§ 3. Hyppönen, H., Hämäläinen, P., Pajukoski, M., Tenhunen, E Selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun kokeilulain ( /811) toimeenpanosta kokeilualueilla. Loppuraportti STAKES. Raportteja 6. Saumattomaan palveluketjuun liittyvää 4. Hänninen, E Johdanto. Teoksessa Sinervo, L. (toim.) Saumattomien toimintojen juurruttaminen. Juuria-hankkeen loppuraportti. Stakes. Aiheita 26, 7. Paula Poikela

21 Paula Poikela