Kasvatus- ja opetustyön kuormittavuuden hallinta

Esitys aiheesta: "Kasvatus- ja opetustyön kuormittavuuden hallinta"— Esityksen transkriptio:

1 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue (LSSAVI)
Kasvatus- ja opetustyön kuormittavuuden hallinta KUORMITTAVUUS LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Scandic City, Tampere Kielo Ijäs

2 Kielo Ijäs

3 Työsuojelun itsenäinen ja riippumaton asema
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) tulosohjaa Valvonnan määrärahat ja resurssien jako STM:stä Avin johdolla (ylijohtaja, johtoryhmä) ei toimivaltaa valvontaan ja siihen liittyvään päätöksentekoon, työsuojelun vastuualueen virkanimityksiin eikä henkilöstön sijoittamiseen Oma strategia STM päättää erikoistumistehtävistä STMn asetus 930/2009, voimaan Ijäs Kielo

4 Kuormittavuus lainsäädännössä
Työturvallisuuslaki 738/2002 Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa 449/2007 Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006 Kielo Ijäs

5 TYÖTURVALLISUUSLAKI 8 § TYÖNANTAJAN YLEINEN HUOLEHTIMISVELVOITE
Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Kielo Ijäs

6 TYÖN VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA ARVIOINTI TTL 10 §
Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tarvittaessa ulkopuolinen asiantuntija Kielo Ijäs

7 13 § TYÖN SUUNNITTELU Työn suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset, jotta työnkuormi-tustekijöistä työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle aiheutuvaa vaaraa tai haittaa voidaan välttää tai vähentää. Kielo Ijäs

8 TYÖTURVALLISUUSLAKI 25 § FYYSINEN JA HENKINEN
Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Kuormittavana koetaan erityisesti jatkuva turvallisuuden maksimointi Kielo Ijäs

9 Kuormituksen arviointi
Työterveyshuoltolain (1382/2001) mukaan työntekijä voi perustellusta syystä saada pyynnöstä työterveyshuollolta selvityksen työkuormituksestaan. Työterveyshuoltosopimus ja työterveyshuollon työpaikkaselvitys sekä tapaturmavakuutustiedot tulee olla työntekijöiden nähtävillä esim. henkilöstötiloissa. Työterveyshuoltolaki (1383/2001) 25 §, tapaturmavakuutuslaki (608/1948)1 § Kielo Ijäs

10 VÄKIVALLAN UHAN HALLINTA 27 § ja 29 §
Työnantajan on laadittava menettelytapaohjeet, joissa ennakolta kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteen vaikutukset työntekijöiden turvallisuuteen voidaan torjua tai rajoittaa. Työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai –laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseenhälyttämis Kielo Ijäs

11 Työtapaturmasta ilmoittaminen
Työnantaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työsuojeluviranomaiselle kuoleman tai vaikean vamman aiheuttaneesta työtapaturmasta, jonka johdosta tapahtumapaikalla on tapaturmavakuutuslain mukaan suoritettava poliisitutkinta. Virallinen syyttäjä saa nostaa syytteen lievästä pahoinpitelystä, jos teko on kohdistunut henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan henkilöstöön. Muutos 1082/2010 astui voimaan Rikoslaki / 21 luku 16 § Hallituksen esitys 78/2010 Kielo Ijäs

12 Yhteiset menettelytavat
Yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen varmistettava, että hänen työpaikallaan työtä teettävä ulkopuolinen työnantaja ja tämän työntekijät ovat saaneet tarpeelliset tiedot ja ohjeet työhön kohdistuvista työpaikan vaara- ja haittatekijöistä sekä työpaikan ja työn turvallisuuteen liittyvistä toimintaohjeista. Tällaisen työnantajan on varmistettava myös, että ulkopuolinen työnantaja saa tarpeelliset tiedot työpaikan palontorjuntaan, ensiapuun ja evakuointiin liittyvistä toimenpiteistä. Työturvallisuuslaki 50 § Kielo Ijäs

13 TYÖTURVALLISUUSLAKI 28 §
Sovellettavat säännökset Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986 Työsopimuslaki 55/2001 Työturvallisuuslaki 738/2002 Yhdenvertaisuuslaki 21/2004 Rikoslaki 39/1889 47. luku Työrikoksista 578/1995 Kielo Ijäs

14 Työturvallisuuslaki 28 §
Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.

15 TYÖTURVALLISUUSLAKI 18 § 3 MOM.
Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa.

16 Työssä häirintä Työssä häirinnällä on pitkään jatkuessaan vakavia terveydellisiä vaikutuksia: aluksi psyykkisiä ja psykosomaattisia oireita kuten ahdistuneisuus, masentuneisuus ja nukkumisongelmat; myöhemmin itseluottamuksen heikennyttyä häiritty voi sairastua fyysisesti tai ajautua itsemurhaan tai sen yritykseen.

17 Työnantajan toimet Työnantajalla tulee olla ennalta laaditut ja henkilöstön tiedossa olevat menettelytavat, joilla työssä tapahtuvaan häirintään puututaan johdonmukaisesti ja tehokkaasti.

18 TYÖTERVEYSHUOLTO Työsuojeluviranomaisten tehtävänä on valvoa, että työnantaja on järjestänyt työterveyshuoltolain ja sen nojalla annetuissa säädöksissä tarkoitetun työterveyshuollon Tarkastuksilla valvotaan työterveyshuoltosopimus, -selvitys ja -suunnitelma

19 TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ TTHL 12 §
Työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden arviointi työpaikan altisteet työn kuormittavuus tapaturmavaara väkivaltavaara Työperäisten terveysvaarojen ja –haittojen selvittäminen Työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

20 TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ TTHL 12 §
Terveystarkastukset Toimenpide-ehdotukset työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi työn sopeuttamiseksi työntekijöiden edellytyksiin työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi Toimenpide-ehdotusten toteutumisen seuranta

21 Yhteistoimintalaki 449/2007 Yhteistoimintalakia (334/2007) sovelletaan yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20. Suomessa on noin yritystä, jotka työllistävät hieman yli 1,3 miljoonaa henkilöä. Yhteistoimintalain soveltamisen piiriin kuuluu vajaa palkansaajaa, jotka työskentelevät noin yrityksessä. Kielo Ijäs

22 YHTEISTOIMINTALAKI Jokaisessa kunnassa oltava yhteistoimintaelin, joko oma tai usean kunnan yhteinen Voi olla yhdistettynä työsuojelutoimikunnan kanssa Välitön yhteistoiminta Työnantaja/esimies ja alainen/henkilöstöryhmä Välillinen eli edustuksellinen yhteistoiminta Työnantajan edustaja ja työntekijä tai henkilöstöryhmän edustaja Käsitellään yleensä laajakantoiset asiat Kielo Ijäs

23 YHTEISTOIMINTALAIN TARKOITUS
Edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa työpaikoilla Antaa henkilöstölle mahdollisuudet vaikuttaa omaa työtään koskevien päätösten valmisteluun ja olla mukana työpaikan kehittämisessä Yhteistoiminnan on tuotettava etua sekä henkilöstölle että työnantajalle Kielo Ijäs

24 Yhteistoiminta teknisin menetelmin toteutetusta valvonnasta
Työntekijöihin kohdistuvan kameravalvonnan, kulunvalvonnan ja muu teknisin toimin toteutetun valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä käytettävät menetelmät kuuluvat ns. yhteistoiminta-lakien yhteistoiminta- ja kuulemis-menettelyjen piiriin. Yhteistoiminta- ja kuulemismenettelyjen jälkeen työnantajan on määriteltävä työntekijöihin kohdistuvan teknisin menetelmin toteutetun valvonnan käyttötarkoitus ja menetelmät sekä tiedotettava nämä työntekijöille. (Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/ §) Kielo Ijäs

25 TYÖSUOJELUN VALVONTALAKI 44/2006
Työsuojelun yhteistoiminta Laissa säädetään menettelystä työsuojeluviranomaisen valvoessa työsuojelua koskevien säännösten noudattamista sekä työnantajan ja työntekijöiden välisestä työsuojelun yhteistoiminnasta työpaikalla. Kielo Ijäs

26 ILMOITTAJANSUOJA 10 § Kun työsuojeluviranomaiselle on tehty ilmoitus työpaikan turvallisuutta tai terveellisyyttä koskevasta puutteellisuudesta tai epäkohdasta tai muusta sen valvontaan kuuluvien säännösten epäillystä rikkomisesta, ilmoittajan henkilöllisyys ja se, että valvontatoimenpide on tehty ilmoituksen johdosta, on pidettävä salassa. Ilmoittajan henkilöllisyys saadaan kuitenkin ilmaista, jos se on valvonnan kannalta tarpeellista ja ilmoituksen tekijä on antanut siihen suostumuksensa. Edellä 1 momentissa tarkoitettu tieto voidaan ilmoittajan suostumuksetta antaa syyttäjä- ja poliisiviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi. Kielo Ijäs

27 Työsuojelupäällikkö Työsuojelupäällikön tulee olla työpaikan ja työn luonne sekä työpaikan laajuus huomioon ottaen riittävän pätevä ja hänellä on oltava riittävän hyvä perehtyneisyys työsuojelusäännöksiin ja työpaikan olosuhteisiin sekä muutoinkin asianmukaiset edellytykset 26 §:ssä tarkoitettujen asioiden käsittelyyn ja yhteistoiminnan järjestämiseen Kielo Ijäs

28 Valvontalaki 26 § Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat 1) työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset; 2) periaatteet ja tapa, joiden mukaan työpaikan vaarat ja haitat selvitetään sekä edellä tarkoitetussa selvityksessä ja työterveyshuollon tekemässä työpaikkaselvityksessä esille tulleet työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen yleisesti vaikuttavat seikat; 3) työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät ja muut työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat kehittämistavoitteet ja -ohjelmat; Kielo Ijäs

29 4) työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat työn järjestelyyn ja mitoitukseen sekä niiden olennaisiin muutoksiin liittyvät asiat; 5) työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvassa laissa tarkoitetun työtekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt; 6) työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät, työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat tilasto- ja muut seurantatiedot; Kielo Ijäs

30 Valvontalaki Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan heitä edustava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua Työsuojeluvaltuutetun esteen aikana hänen tehtäviään hoitaa se varavaltuutetuista, joka varavaltuutettujen vaalissa on saanut eniten ääniä Kielo Ijäs

31 Laki 44/2006 Työsuojeluvaltuutetun oikeus tiedon saantiin
Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun oikeus saada koulutusta Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö Työsuojeluvaltuutetun oikeus keskeyttää vaarallinen työ Työsuojelutoimikunta Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää, on perustettava kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan työsuojelutoimikunta. Työsuojelutoimikunnassa ovat edustettuina työnantaja sekä työpaikan työntekijät. Kielo Ijäs

32 Kiitos osallistumisesta !
Kielo Ijäs