EAKR- ja ESR-rahoitus Pohjois-Savossa

Esitys aiheesta: "EAKR- ja ESR-rahoitus Pohjois-Savossa"— Esityksen transkriptio:

1 EAKR- ja ESR-rahoitus Pohjois-Savossa 2007 - 2013
Merja Hilpinen ESR-koordinaattori Pohjois-Savon TE-keskus, EU-rahoitustoiminto Raportointi Seuranta ja jälkiseuranta Hankkeiden pysyvyys

2 Indikaattoriseuranta
Hankkeen toteuttaja (tuensaaja) on velvollinen raportoimaan seurantatiedot rahoittajaviranomaiselle kunkin vuoden alkupuoliskolta viimeistään ja kunkin vuoden jälkimmäiseltä puoliskolta viimeistään 31.1. Raportointi tapahtuu EURA2007-tietojärjestelmän avulla, seurantaosiossa. Allekirjoitettu paperiversio lähetetään rahoittajaviranomaiselle Ellei hankkeen toteuttaja toimita rahoittajaviranomaiselle seurantatietoja määräaikaan mennessä, viranomainen voi keskeyttää hankkeelle myönnetyn rahoituksen maksamisen, koska rahoituspäätöksen ehtoja ei ole noudatettu.

3 Seurantalomakkeen tiedot
Projektin perustiedot Henkilöitä kuvaavat tiedot => aloittaneiden määrä, työmarkkina-asema, ikä, sukupuoli, koulutustaso, lyhytkestoisissa toimenpiteissä aloittaneiden määrä, tiedotustilaisuuksiin osallistuneiden määrä, keskeyttäneiden määrä ja työmarkkina-asema, päättäneiden määrä ja työmarkkina-asema, suoritetut tutkinnot ja osatutkinnot, koulutus- ja henkilötyöpäivät) Organisaatioita kuvaavat tiedot => projektiin mukaan tulleet yritykset (y-tunnus) ja organisaatiot Työllisyysvaikutukset => uusien työpaikkojen ja yritysten määrä (naisten perustamia)

4 Väliraportointi Rakennerahastohankkeiden etenemisen seuraamiseksi käytetään väliraportointia. Hankkeen toteuttajat täyttävät kultakin kokonaiselta kalenterivuodelta kumulatiivisen väliraportin siinä yhteydessä, kun vuoden jälkimmäisen puoliskon seurantatiedot raportoidaan. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan rahoittamat hankkeet täyttävät väliraportin puolivuosittain ja muut hallinnonalat kerran vuodessa. Väliraportoinnissa käytetään EURA2007-tietojärjestelmää. Tietojärjestelmässä on valmiina raportointipohja, jota käytetään jär-jestelmästä annettujen ohjeiden mukaisesti.

5 Väliraportointitiedot
Perustiedot Projektin lähtökohta, kohderyhmä ja tavoitteet (valintojen onnistuminen ja tavoitteiden realistisuus) Projektin toteutuksen ja yhteistyön onnistuneisuus Julkisuus ja tiedottaminen (toteutuminen suunnitelmaan verrattuna) Ongelmat ja suositukset Projektin toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen Projektin innovatiivisuus Projektin tasa-arvovaikutukset Hyvät käytännöt Toiminnan jatkuvuus

6 Loppuraportointi Jokainen rakennerahastoista rahoitusta saava hanke on velvollinen laatimaan toiminnastaan loppuraportin, jossa kuvataan hankkeen toimintaa ja tuloksia. Loppuraportti tehdään rahoittajaviranomaiselle sitä varten vahvistetun yhtenäisen mallin mukaisesti EURA2007-tietojärjestelmän avulla. Loppuraportti tehdään heti, kun hankkeen toiminta on päättynyt. Raportti toimitetaan hankkeen rahoittajaviranomaiselle viimeistään viimeisen maksatushakemuksen yhteydessä. Raportin vahvistaa allekirjoituksellaan henkilö, jolla on toteuttajaorganisaation nimenkirjoitusoikeus. Mikäli loppuraporttia ei toimiteta määräysten mukaisesti voidaan jo maksettu tuki periä takaisin. Tuensaajalle ei voida maksaa kustannuksia, jotka sisältyvät maksatushakemuksiin, joiden vaadittuja seurantatietoja, väli- tai loppuraportteja, tai muita avustuspäätöksessä edellytettyjä liitteitä tai lisäselvityksiä ei ole toimitettu.

7 Loppuraporttitiedot Perustiedot
Projektin lähtökohta, kohderyhmä ja tavoitteet (mihin tarpeeseen haettu ratkaisua, ketkä osallistuneet) Projektin toteutus ja yhteistyö Julkisuus ja tiedottaminen Ongelmat ja suositukset Projektin tulokset (arvio toteutumisen onnistumisesta, tärkeimmät tulokset ja vaikutukset) Projektin innovatiivisuus (uudet menetelmät, tuotteet, toimintatavat, palvelut Projektin tasa-arvovaikutukset Hyvät käytännöt Toiminnan jatkuvuus

8 Pysyvyys (yleisasetus 57 artikla)
• Hallintoviranomainen on pyytänyt kirjeellään komissiolta tarkemmat soveltamisohjeet Artiklan soveltamisalan ydintä tuotannollinen toiminta ja infrastruktuuri-investoinnit. Rakennerahastotoiminnan tavoitteena on aikaansaada pysyviä vaikutuksia toimintaan osallistuneiden kohderyhmien kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamisessa. Osaamis- ja palvelurakenteiden kehittämisen tavoitteena on aikaansaada rakenteita ja menettelytapoja, joilla on pysyväisluonteista vaikutusta myös laajemmalle kuin hankkeen toteuttajaorganisaation toimintaan. Hankkeiden valinnassa ja rahoituksessa kiinnitetään huomiota pysyväisluonteisen hyödyn aikaansaamiseen.

9 Pysyvyys.. Jos toimintaan kohdistuu viiden vuoden kuluessa hankkeen päättymisestä sellaisia huomattavia muutoksia, jotka johtuvat infrastruktuurin omistussuhteissa tapahtuneista muutoksista tai tuotantotoiminnan lopettamisesta, ja jotka vaikuttavat toimen luonteeseen tai täytäntöönpanon edellytyksiin tai hyödyttävät aiheettomasti jotakin yritystä tai julkista yhteisöä, muodostuvat hankkeelle maksetut tuet tukikelvottomiksi ja ne on perittävä tuensaajalta takaisin asiaan sovellettavien takaisinperintäsäännösten mukaisesti. Yleisasetuksen 57.1 artiklan olosuhteista sekä a) vaikutus luonteeseen, täytäntöönpanon edellytyksiin tai yrityksen tai julkisyhteisön aiheeton hyödyttäminen, että b) infrastruktuurin omistussuhteissa tapahtunut muutos tai tuotanto-toiminnan lopettaminen, edellytysten tulee täyttyä (kumulatiivisuus) ja niiden välillä tulee olla syy-seuraussuhde (kausaliteetti). Harkittaessa näiden takaisinperintään johtavien olosuhteiden käsillä oloa tulee verrata muuttuneita olosuhteita rahoituspäätökseen sisältyvään hyväksyttyyn projektisuunnitelmaan.

10 Pysyvyys… Esimerkki: projektissa kehitetään uusi sähköinen toimintamalli, jota on tarkoitus hyödyntää tuensaajan toiminnassa. Jos tuensaajan toiminta lakkaa ennen kuin viisi vuotta on kulunut hankkeen päättymisestä, myönnetty avustus on perittävä takaisin. Esimerkki: hanke, jossa tarkoituksena on tehdä haluttua asiaa koskeva selvitys ja arviointi ja jonka tuloksena syntyy asiaa koskeva julkaisu. Julkaisu on tarkoitettu yleiseen jakeluun eikä sitä hyödynnetä yksinomaan hankkeen toteuttajan toiminnassa. Kun julkaisu on valmistunut ja se on saatettu yleiseen tietoon, ei sillä ole enää kytkentää sen toteuttajan toimintaan. Pysyvyyssääntö ei sovellu. Jos selvitystyö olisi tarkoitettu yksinomaan hankkeen toteuttajan oman toiminnan kehittämiseksi ja on siten oman toiminnan kehittämishanke, sovelletaan pysyvyyssääntöä. Tukikelvottomien menojen takaisinperintä perustuu kansalliseen lainsää-däntöön. Jos erityislaeissa ei ole asiaa koskevia säännöksiä, sovelletaan valtionavustuslain 22 §:ää. Rahoituspäätösmallissa on ehto tuensaajan velvollisuudesta ilmoittaa sanotuista muutoksista tuen myöntäneelle viranomaiselle.