AUTISMI autismi tulee kreikankielisestä sanasta autos = itse, itseen vetäytyminen luotettava diagnoosi voidaan useimmiten tehdä lapsen ollessa 1,5-2-vuotias:

Esitys aiheesta: "AUTISMI autismi tulee kreikankielisestä sanasta autos = itse, itseen vetäytyminen luotettava diagnoosi voidaan useimmiten tehdä lapsen ollessa 1,5-2-vuotias:"— Esityksen transkriptio:

1 AUTISMI autismi tulee kreikankielisestä sanasta autos = itse, itseen vetäytyminen luotettava diagnoosi voidaan useimmiten tehdä lapsen ollessa 1,5-2-vuotias: Suomessa on n autistista henkilöä ja autistisia piirteitä on huomattavasti useammalla esiintyvyysarvio 4-7 lasta/ (kirjossa jopa 23/10 000); autismi on yleisempää pojilla kuin tytöillä; n. 75% autisteista on miespuolisia autistisia ihmisiä on vaikeasti kehitysvammaisista huippulahjakkaaseen; 75% autisteista on luokiteltu eri asteisesti kehitysvammaisiksi; vammaisuuden astetta voidaan lieventää pedagogisella kuntoutuksella autismin etiologiasta on useita eri käsityksiä, joista mikään ei ole pystynyt selittämään vammautumista kokonaisuudessaan; nykykäsityksen mukaan autismin perussyy on biologinen: aivojen varhaisessa kehitysvaiheessa on tapahtunut häiriö, jonka seurauksena niiden kyky käsitellä ja koota aistien välittämää tietoa on puutteellinen (aivojen toimintahäiriö) vaurio voi olla biokemiallinen, aineenvaihdunnallinen (dopamiini) tai rakenteellinen (pikkuaivojen rakenteessa) poikkeavuus neurologisen poikkeaman mahdollisuutta kuvastaa esim. henkisen kehityksen viive, eeg-poikkeavuus, stereotyyppiset liikkeet muita selityksiä ovat mm. geenivirhe, ympäristökemikaalit, virusinfektio, perinnöllisyys (perusongelma paikallistuu aivorunkoon ja keskushermostoon)

2 Autismi ilmenee: Laaja-alainen kehityksellinen häiriö, jonka vaikutukset näkyvät käyttäytymisessä, käyttäytymisen piirteissä: vuorovaikutushäiriöt, kommunikaatiohäiriöt, käyttäytymishäiriöt -> käyttäytymiskuva monimuotoinen ja yksilöllinen (ikä, kehitystaso, älykkyyskapasiteetti, muut sairaudet, vammat, kuntoutuksen saaminen vaikuttavat) Poikkeava reagointi aistiärsykkeisiin -> varsinkin näkö- ja kuuloaistin prosessoinnin vaikeudet, ongelmia yhdessä tai useammassa aistikanavassa (näkö, kuulo, maku, tunto, haju) -> esim. yli-/aliherkkyyttä äänille, valolle, kosketukselle, kivulle, kylmälle, kuumalle, hajuille, mauille ym.; myös nukahtamis- ja unihäiriöitä Puolelle autisteista ei kehity puhetta lainkaan tai se jää vähäiseksi, ei ymmärrä tai käytä kieltä / ele- ja ilmekielitä Noin 25% autistisista lapsista saa murrosiässä lisäksi epilepsian Idiot Savant (Howe 1989) = latinan kielessä ”tietävä” -> liittyy Marilyn von Savantiin (korkein mitattu äo 228), ja Idiot taas kuvaa taitojen rajallisuutta, jolloin henkilö on poikkeuksellisen lahjakas jollakin erityisalueella (absoluuttinen sävelkorva, ulkoa oppiminen, tarkka piirtäminen…), ja toisaalta hänellä esiintyy kehityksen viivästymä useilla eri alueilla. Aspergerin oireyhtymän yhteydessä henkilöllä voi olla poikkeuksellista lahjakkuutta jollakin taitoalueella, joka liittyy usein intensiiviseen mielenkiinnon kohdentamiseen ja pitkään jatkuneeseen harjoitteluun (esim. musikaalisia, matemaattisia, mekaanisia ja muistamisen erityistaitoja).

3 Autismi / Aspergerin oireyhtymä Kuntoutumisen tukeminen s. 64-69
Autismin kirjo on yläkäsite -> autismi, Aspergerin ja Rettin oireyhtymät, disintegratiivinen kehityshäiriö Autismin kirjon esiintyvyys n. 0,2 – 0,9% väestöstä -> Suomessa noin henkilöä AS –henkilöt mukaan lukien Poikia noin 4/5 Autismidiagnostiikkaan tulossa muutos: kaikki autismiin liittyvät diagnoosit yhdistetään yhteen kattavaan diagnoosiin eli autismin kirjon häiriöön, tulee voimaan 2018 (WHO valmistelee): uudessa mallissa/luokituksessa piirteinä ovat esim. sosiaalis-emotionaaliset vuorovaikutustaidot, ei-kielellinen kommunikaatiokyky, ikään liittyvät sosiaaliset suhteet, rajoittuneet käyttäytymismallit, toistava puhetapa, aistitoimintojen poikkemat,.

4 Autismin kirjon ilmeneminen
Autismi diagnosoidaan käyttäytymisen perusteella (ICD-10, DSM-IV, Gillbergin seulontalomake) Poikkeava tai viivästynyt kehitys: 1. Vastavuoroisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Katsekontaktin, ilmeiden, eleiden ilmaisemisen vaikeudet Vetäytyminen, itsekseen viihtyminen Vaikeudet ymmärtää, ”lukea” sosiaalisia tilanteita Vaikeus luoda kaverisuhteita samanikäisiin, ei ole kiinnostunut muista lapsista tai yhteisleikeistä Sosioemotionaalisen vastavuoroisuuden puute Erikoinen käytös sosiaalisissa tilanteissa, suorapuheisuus Kommunikaatioaloitteiden vastustaminen

5 2. Kommunikaatiossa Puhutun kielen kehityksen viivästymä tai täydellinen puuttuminen Vastavuoroisen keskustelun ylläpitämisen vaikeudet -> voi olla sanoja, mutta puheen käyttäminen vuorovaikutuksessa ei toimi Puheella viestiminen ei kiinnosta Kaavamainen ja toistava kielenkäyttö Puhe usein kaikupuhetta, ulkoa opittuja fraaseja tai toistoa Monotonisuus, erikoiset äänenpainot Ymmärtäminen tilannesidonnaista Taipumus ymmärtää asiat konkreettisesti Ei-sanallisen kommunikaation käyttö ja ymmärtäminen vaikeaa

6 3. Käyttäytymisessä Rajoittuneet, toistavat, kaavamaiset käytöstavat Erityiset kiinnostuksen kohteet Kehon ja/tai raajojen toistuvat liikkeet (esim. heijaaminen, käsien viputus tai varpailla kävely) Tarkat rituaalit, joista poikkeaminen tuottaa ahdistusta Taipumus juuttua eri tilanteisiin Epätavallinen leikkiminen (lelujen epätarkoituksenmukainen käyttö, mielikuvitus- ja roolileikit usein vaikeita) 4. Aistitoiminnan erilaisuutta (näkö-, kuulo-, haju-, maku-, tuntoaistin ali-/yliherkkyyttä; sensorisen integraation häiriötä); syömis- ja unihäiriöitä, aggressiivisuutta, itseä ja muita vahingoittavaa käyttäytymistä -> vaikeuksia sopeutua ympäristöön

7 Lapsuusiän autismi Lapsen kehityksessä havaitaan poikkeavuutta jo vauvaiässä ja lapsuusiän autismi tulee selkeästi esiin jo ennen kolmen vuoden ikää. Syndrooma voidaan diagnosoida myöhemminkin, mutta kehityksellistä poikkeavuutta tulee olla näkyvissä ennen 3- vuoden ikää. Poikkeavuus sosiaalisessa kanssakäymisessä: puutteita reagoimisessa toisen tunneilmaisuihin ja kyvyssä muuttaa käyttäytymistään sosiaalisen tilanteen mukaan, vaikeus ilmaista erilaisia sosiaalisia signaaleja ja yhdistää sosiaalista, emotionaalista sekä kommunikatiivista käyttäytymistä; vastavuoroisuuden puute sosioemotionaalisessa toiminnassa Kommunikaatiovalmiuksien vaikeudet: vaikeus käyttää kieltä kommunikaation ja vuorovaikutuksen välineenä; vaikeus kuvitella ja osallistua mielikuvitusleikkeihin; luovuuden ja mielikuvituksen puute; emotionaalinen reagoiminen vaikeaa/puutteellista; ei-kielellinen kommunikointi vähäistä; puheen monotonisuus Rajoittuneet, toistuvat ja stereotyyppiset käyttäytymisen, mielenkiinnon kohteet ja toiminnot: rutiininomaisuus päivittäisissä toiminnoissa; rutiinien rituaalinomainen suorittaminen; kiinnostus erilaisiin luetteloihin/kalentereihin/aikatauluihin; motorisia maneereja/toistamisia; kiinnostunut esim. esineiden mausta, hajusta, toistuvasta liikkeestä; ympäristön muutosten vastustaminen Erilaisten epäspesifisten ongelmien esiintyminen: erilaiset pelot, nukkumis- ja syömishäiriöt, raivonpuuskat ja aggressiot, itseä vahingoittava käyttäytyminen, spontaaniuden ja luovuuden puutteet; taidolliset puutteet

8 Autismin kirjon alaryhmät
Lapsuusiän disintegratiivinen häiriö Lapsella havaitaan ilmeisen normaalia kehitystä ainakin kahden vuoden ikään saakka. Tätä seuraa selkeä aiemmin opittujen taitojen katoaminen, johon liittyy poikkeava sosiaalinen käyttäytyminen ja toiminta. Tavallisesti myös puheessa, leikkikäyttäytymisessä, sosiaalisissa taidoissa, tilanteisiin sopeutumisessa taantumista. Rakon tai suolen hallinnan menetystä ja joskus myös motoriikan hallinnan heikkenemistä. Yleinen mielenkiinnon menetys ympäristöä kohtaan, stereotyyppiset ja toistuvat motoriset rutiinit ja toiminnot sekä autismin kaltainen sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation taitojen heikkeneminen. Taitojen menetystä saattaa seurata jonkin asteinen osittainen palautuminen. Häiriöt ovat lapsuusiän autismin kaltaisia.

9 Rettin oireyhtymä Todetaan 7-24 kuukauden iässä.
Hienomotoristen taitojen katoaminen Puhekommunikaation osittainen tai kokonaan häviäminen tai sen puuttuminen Käsien pakonomainen ”punominen”; käsien kostuttaminen syljellä Ruoan puremisvaikeudet Usein toistuvaa hyperventilaatiota Puutteellinen rakon ja suolen toiminnan hallinta Kielen ulos työntäminen ja syljen valuminen Vastavuoroisen vuorovaikutuksen puuttuminen Opittu sosiaalinen hymy tai toisen ”lävitse katsominen” ilman varsinaista sosiaalista vuorovaikutusta Kehon liikkeet tulevat vähitellen laajoiksi, lihakset ovat hypotoonisia, heikko liikkeiden koordinaatio; usein kehittyy selän skolioosi ja myöhemmin voimakas spastisuus voi tulla hallitsevaksi (selvemmin alaraajoissa) Epileptiset kohtaukset alkavat yleensä ennen 8 ikävuotta

10 ASPERGERIN SYNDROOMA Aspergerin syndrooma eli oireyhtymä (AS) on neurobiologinen (aivoperäinen) keskushermoston häiriö. F84.5 (IQ >70) Näkyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, vaihtelevasti kielellisessä ja ei-kielellisessä kommunikoinnissa, toistavassa käyttäytymisessä, toimintoihin juuttumisessa, poikkeavassa reagoinnissa aistiärsykkeisiin -> vaikeuttavat arkielämässä selviytymistä (mielenterveyden häiriöitä jopa 70% ja ahdistuneisuus- ja unihäiriöitä 50%). Esiintyvyys kouluikäisillä n. 3 / 1000 lasta kohti. Pojilla n. neljä kertaa yleisempää kuin tytöillä (tytöt saattavat olla alidiagnosoituja). Syyt: saattaa olla perinnöllistä, sikiökaudella aiheutuneita (kehityshäiriö, joka vaikuttaa aivojen toimintaan) tai useamman tekijän yhteisvaikutuksesta syntyneitä. Usein lähisukulaisilla havaittavissa samankaltaisia AS-piirteitä. Dg: annetaan yleensä 7-10 –vuoden iässä, mutta suotavaa ennen esikoulua (4-5-v.). Aikuisena diagnosointi tukeutuu lapsuuden kehityksen ja käyttäytymisen piirteiden tarkasteluun. Ilmenee: Valtaosa normaaliälyisiä henkilöitä: lahjakkaita ja oppimisessa tukea (joillakin oppimisen alueilla) tarvitsevia suunnilleen yhtä paljon; lievästi kehitysvammaisia jonkin verran. Normaalista älyllisestä kehityksestä huolimatta, ongelmia voi ilmetä oman toiminnan ohjaamisessa, keskittymiskyvyssä. Yksilölliset vaihtelevuudet ovat suuria ja oireet vaihtelevat ikäkauden ja kuntoutuksen mukaan.

11 ASPERGERIN SYNDROOMAAAN LIITTYVIÄ PIIRTEITÄ
AS-henkilölle tyypillisiä pirteitä ovat (Gillberg&Gillberg, ICD-10, DSM-IV): - lääketieteelliset tutkimukset, kehityshistoria, vanhemman haastattelu, eril. autismitestistöt, psykologiset testit, puheterapeutin arvio, neurologiset tutkimukset+lääkärin haastattelu, täytetty seulontalomake; todettu osittaista päällekkäisyyttä ADHD:n ja Touretten kanssa) 1. Vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa -> vaikeuksia ymmärtää sosiaalisen vuorovaikutuksen viestejä ja vaatimuksia. 2. Kapeat kiinnostuksen kohteet -> erityinen intohimoinen harrastus tai mielenkiinnon kohde, ja elämä näyttää pyörivän vain kyseisen kiinnostuksen kohteen ympärillä ja muu jää vaille huomiota. 3. Pakottava tarve juuttua rutiineihin tai harrastuksiin -> toistuvat toiminnot (maneerit, fraasipuhe); intensiivinen mielenkiinto tiettyyn asiaan vie niin paljon aikaa, että muut toiminnot (ihmissuhteet, arjen toiminnot) kärsivät; voi painostaa muita noudattamaan rutiineja tai harrastuksia, mikä rajoittaa/hallitsee muiden elämää, ja tähän liittyy usein hallitsemattomia kiukunpurkauksia. 4. Puheen ja kielenkehityksen ongelmat -> puheen kehitys ollut lapsena viivästynyt tai erikoinen -> puhe ollut varsinkin alle kouluikäisenä huoliteltua, virheetöntä kieltä; äänenkäyttö voi olla monotonista/jopa konemaista; myöhemmällä iälläkin puhe saattaa olla muodollisesti täydellistä ja pikkutarkkaa, vaikka puheen ymmärtämisessä sattaa aiheuttaa ongelmia. 5. Nonverbaaliset kommunikaatio-ongelmat -> ilmeiden ja eleiden käyttäminen rajoittunutta, niukkaa, poikkeavaa; sanattomien viestien tulkinta voi olla poikkeavaa; ilmeet ja eleet voivat esiintyä väärissä yhteyksissä. 6. Motorinen kömpelyys -> motorisia vaikeuksia hieno- tai karkeamotoriikassa (ei välttämätön edellytys diagnoosille). (Autismi- ja Aspergerliitto ry)

12 ASPERGERIN SYNDROOMAAAN LIITTYVIÄ PIIRTEITÄ
AS-henkilölle tyypillisiä pirteitä / diagnoosikriteerejä ovat: 1. Vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa -> vaikeuksia ymmärtää sosiaalisen vuorovaikutuksen viestejä ja vaatimuksia. -> kyvyttömyys kontaktiin samanikäisten kanssa, eikä kontaktit näytä olevan tärkeitä, sosiaalinen eristäytyminen -> vaikeuksia / kyvyttömyyttä ymmärtää sosiaalisen vuorovaikutuksen viestejä (kontekstisokeus); Prosopagnosia (kasvosokeus) -> sosiaalisesti ja emotionaalisesti (tilanteeseen) sopimatonta käyttäytymistä

13 ASPERGERIN SYNDROOMAAAN LIITTYVIÄ PIIRTEITÄ
2. Kapea-alaiset kiinnostuksen kohteet -> erityinen intohimoinen harrastus tai mielenkiinnon kohde, ja elämä näyttää pyörivän vain kyseisen kiinnostuksen kohteen ympärillä ja muu jää vaille huomiota. -> kaavamainen toistaminen -> kiinnostuksen kohteeseen liittyy ulkoaopittua tietoa ilman syvällisempää merkitystä

14 ASPERGERIN SYNDROOMAAAN LIITTYVIÄ PIIRTEITÄ
3. Pakottava tarve juuttua rutiineihin tai harrastuksiin -> toistuvat toiminnot (maneerit, fraasipuhe) -> intensiivinen mielenkiinto tiettyyn asiaan vie niin paljon aikaa, että muut toiminnot (ihmissuhteet, arjen toiminnot) kärsivät -> voi painostaa muita noudattamaan rutiineja tai osallistumaan harrastuksiin, mikä rajoittaa/hallitsee muiden elämää, ja tähän liittyy usein hallitsemattomia kiukunpurkauksia; ”itsekeskeisyyttä”. -> valintatilanteiden vaikeus, siirtymät ja muutokset hankalia; päivittäiset toiminnot eivät kiinnosta

15 ASPERGERIN SYNDROOMAAAN LIITTYVIÄ PIIRTEITÄ
4. Puheen ja kielenkehityksen ongelmat -> puheen kehitys ollut lapsena viivästynyt tai erikoinen -> puhe ollut varsinkin alle kouluikäisenä huoliteltua, virheetöntä ja pikkutarkkaa kieltä, erikoiset sanavalinnat -> äänenkäyttö voi olla monotonista, jopa konemaista; erilaiset äännähdykset / äänen voimakkuudet / omanlaisensa puhemelodia -> myöhemmällä iälläkin puhe saattaa olla muodollisesti täydellistä ja pikkutarkkaa, vaikka puheen ymmärtämisessä ongelmia -> puutteellinen kyky ymmärtää puhetta, väärinkäsityksiä liittyen sanojen kirjaimelliseen / kuvainnolliseen merkitykseen

16 ASPERGERIN SYNDROOMAAAN LIITTYVIÄ PIIRTEITÄ
5. Nonverbaaliset kommunikaatio-ongelmat -> ilmeiden ja eleiden käyttäminen rajoittunutta, niukkaa, poikkeavaa -> sanattomien viestien tulkinta voi olla poikkeavaa -> ilmeet ja eleet voivat esiintyä väärissä yhteyksissä; katseen käyttö/katsekontakti -> pidättyväinen, kömpelö kehonkieli

17 ASPERGERIN SYNDROOMAAAN LIITTYVIÄ PIIRTEITÄ
6. Motorinen kömpelyys -> motorisia vaikeuksia hieno- tai karkeamotoriikassa (ei välttämätön edellytys diagnoosille). -> heikkoja tuloksia neurologisissa tutkimuksissa -> erikoinen kehonkieli -> kehon rakenne voi olla hintelä (ikäistään nuoremman oloinen) -> aistipulmat mahdollisia (kuulo-, näkö-, tunto-, maku-, hajuaisti ja näiden yhdistelmiä/aisti yli- ja/taialiherkkyys)

18 Kognitiivisen toiminnon häiriöt
Mielen mallin toimimattomuus: -> vaikeuksia ymmärtää mitä toiset ajattelevat ja tuntevat, ei jaettua huomiota -> vaikeus ymmärtää toisten käyttäytymistä ->vaikeus ymmärtää tunteita -> ei ymmärrä mitä voi olettaa toisen tietävän -> ei tiedosta mitä toisen tunteisiin tai ajatuksiin voi liittyä -> puutteellinen sosiaalisten sopimusten ja keskustelun sääntöjen ymmärtäminen -> ohimolohkojen etuosat vastaavat empatiakyvystä ja vasen otsalohko mentalisoinnista

19 -> kyky käsittää syy-seuraus suhteita vaikeutunut
Eksekutiiviset taidot -> kyky suunnitella päämääriä ja luoda strategioita tehtävän toteuttamiseksi tai päämäärän saavuttamiseksi alentunut -> asioiden aloittaminen ja lopettaminen hankalaa, toiminnanohjauksen vaikeudet -> kyky käsittää syy-seuraus suhteita vaikeutunut -> otsalohkon esifrontaaliset osat vastaavat tästä

20 Koherenssi -> kyky nähdä yksityiskohtien lisäksi kokonaisuuksia ja ymmärtää osatekijöiden suhteita sekä syy-seuraussuhteita vaikeutunut selkeästi ->opitut taidot eivät yleisty ja automatisoidu normaalisti; opittujen taitojen soveltaminen vaikeaa (Autismi- ja Asperger liitto, Aivoliitto, Hartikainen & Haverinen: Tuen tarve tutuksi. Tietoa ja käytäntöjä Aspergerin oireyhtymästä / Bovallius ammattiopisto 2014)

21 ASPERGERIN SYNDROOMA/KUNTOUTUS
Keskeistä ympäristön asenteiden muuttaminen -> tiedottaminen Toiminta-, puhe-, musiikki- ja ratsastusterapia, neuropsykologinen kuntoutus ja tukikeskustelut Asperger-asiantuntijan kanssa. Varhaisen diagnosoinnin ja kuntoutuksen merkitys. Pienet ryhmäkoot , henkilökohtainen avustaja tarvittaessa, kuntoutus-/opetussuunnitelmat/HOJKS. Aloitusvaiheessa säännölliset ja turvalliset tutut arkirutiinit, tehtävien selkiinnyttäminen ja havainnollistaminen myös visuaalisesti; uusien asioiden ja tilanteiden ennakoiminen; epäselvyyksien välitön selvittäminen (esim. toisin sanoin kertominen, käsitteiden selkiyttäminen). Ilmeiden ja eleiden ja tunteiden tunnistamisen, sopivan tilannekäyttäytymisen harjaannuttaminen sekä yhteisten sääntöjen opettelu. Vahvojen alueiden esiin nostaminen ja onnistumisen kokemukset ->vahvistavat itsetuntoa. Lapsen kunnioittaminen yksilöllisenä persoonana omine erityispiirteineen; myönteinen suhtautuminen, rohkaisu, kannustus. Erilaisuudesta kertominen diagnoosin varmennuttua; lähi-ihmisille/AS-henkilön kanssa toimiville kertominen. Aikuisen AS-henkilön elämän muotoutumiseen vaikuttavat: oireiden ilmentyminen, saatu kuntoutus, ystäväpiiri, ympäristö, työyhteisö. Täysipainoinen elämä (työ, parisuhde, lapset, opiskelu) on mahdollista; osa saattaa tarvita tukitoimia asumiseen ja työllistymiseen. (Autismi- ja Aspergerliitto ry)

22 Tukemisen keinoja/ AS Strukturointi (aikataulut, kalenterit, viikko-ohjelmat, ajankäytön suunnittelu, taukojen ja toimintojen rytmittäminen, vuorokausi- ja päivärytmi) ja ennakointi arjessa (esim. ennakoidaan tapahtumia, tilanteita, paikkoja, miten toimitaan; käydään konkreettisesti tutustumassa; tilojen/paikkojen/henkilöiden valokuvaaminen) Muistutukset kännykkään, muistilaput, listaukset, tukisanat Tukihenkilö; joku, kenen puoleen kääntyä ja mahdollisuus keskustella Omaan hyvinvointiin vaikuttavat asiat / ohjausta Sosiaaliset tilanteet: Sos.tilanteiden havainnollistaminen, harjoitteleminen (esim. tv-ohjelmat, sosiaaliset tarinat, roolileikit, kuvat, draamaharjoitukset, toisten käyttäytymisen/toiminnan tarkkaileminen, harjoitellaan toimimaan ikäistensä kanssa, tervehtimistä, keskustelutaitoja, koskettamista, henkilökohtaiseen tilaan liittyviä asioita) Tunteiden tunnistamisen opetteleminen (kuvat, keskustelut, eril. tunteiden esittäminen, tunnemittarit, turvalauseet: ”Olen pahoillani, en tiedä, miten pitäisi tehdä” ja tunnetaidot/sarjakuvitettu-keskustelu-p-184.html

23 Asperger –henkilön vahvuudet
Lahjakkuus, kognitiiviset taidot, erikoisosaaminen Muisti (ulkomuisti, valokuvamuisti) Rehellinen (ei tarvetta miellyttää / + ja -) Pystyy myös opettamaan muita oman vahvuusalueen kautta Oppii sosiaalisia taitoja

24 Autismikuntoutus yleensä:
Varhaiskuntoutuksella suuri merkitys toimintakyvyn/toiminnallisuuden parantamisessa Vaikka autismi on elinikäinen vamma, kykenee osa autistisista ihmisistä elämään normaalia elämää ja käymään tavallista koulua sekä olemaan työelämässä (tärkeää opiskelujen suunnittelu, ammatinvallinnan ohjaus). Käyttäytymisterapiaan perustuvia kuntoutusohjelmien avulla jopa 50% autistisista lapsista voi kuntoutua ja integroitua yhteiskuntaan; mahdollisuus kuntoutuksen avulla selvitä avohoidossa/avotukitoimin esim. tuetussa asumisessa. Kuntoutusmenetelmiä: Arkielämän kuntouttavat mahdollisuudet: kaikkien päivittäisten tilanteiden ja asioiden jatkuva harjaannuttaminen yhteistyössä kaikkien tahojen kanssa; myös aikuisia autistisia henkilöitä voidaan kuntouttaa menestyksellisesti Lovaasin (Ivar Lovaas 1962) käyttäytymisterapeuttinen menetelmä -> etenee hierarkisesti askel askeleelta valmiuksista taitojen opettelemiseen: perusajatuksena käyttäytymisvalmiuksien systemaattinen ja intensiivinen opetteleminen lapselle tarkoituksenmukaisessa ympäristössä, palkkio-rangaistusmenetelmä -> merkityksellisen ja myönteisen käyttäytymisen vahvistaminen ja käyttäytymisongelmien korjaaminen (kommunikaatiotaidot, omatoimisuustaidot, kokemusmaailman laajentaminen, sosiaalisten taitojen kehittäminen). Teacch-ohjelma (Treatment and Education of Autistic and Related Communication Handicapped Children/Eric Schopler) -> opetus ja kuntoutus tähtää aikuisuuteen, jolloin opitut tiedot ja taidot yleistetään opetustilanteen ulkopuolelle -> yksilöllisen opetusohjelman tavoitteena on mahdollisimman itsenäinen selviytyminen; pääpaino sosiaalisen käyttäytymisen taitojen opetteleminen luonnollisissa arjen toimintatilanteissa -> keskeistä ajan ja toimintaympäristön struktuuri; vanhempien rooli lapsensa asiantuntijoina ja taitojen opettajina kotona, on keskeistä

25 Kuntoutus: Sensorisen integraation terapia (Si-terapia, Ayres) -> tavoitteena aistitoimintojen parantaminen ja yhdentyminen, jolloin lapsi oppii rekisteröimään, käsittelemään ja säätelemään tehokkaammin aistiärsykkeitä. Holding-terapia (sylissä pitäminen/Marta Welch): tavoitteena luoda yhteys vanhemman ja lapsen välille sekä tukea lapsen vastavuoroista vuorovaikutusta; myös Sherborne-liikunta (Veronica Sherborne/vastavuoroisuus, oman kehon hahmottaminen) Theraplay (ph:ssa vuorovaikutusleikkiryhmä) -> vuorovaikutus, hoiva, säännöt ja tietyt toimintatavat: leikit eivät ole riippuvaisia kielellisistä valmiuksista, houkuttelevat oma-aloitteisuuteen, auttaa lasta tuntemaan eri aistien kautta, houkuttaa lasta kontaktiin ja vuorovaikutukseen, rakentaa yhteyttä lapseen, auttaa lasta luottamaan turvallisiin aikuisiin. Intensiivinen puhe- ja toimintaterapia, toiminnallinen strukturoiminen (nykyään myös siedättäminen muutoksiin/eri tavoin toimimiseen), palkitseminen, korvaavat kommunikaatiomenetelmät (kommunikaation ja toiminnanohjauksen opettamisessa, ympäristön jäsentämisessä), aistiharjoitukset, pedagogiset kuntoutusmenetelmät, opetuksen jäsentäminen ja yksilöllistäminen (HOJKS), luovat terapiat (Autismi- ja Aspergerliitto ry)