Elinvoima, kilpailukyky, maankäyttö

Esitys aiheesta: "Elinvoima, kilpailukyky, maankäyttö"— Esityksen transkriptio:

1 Elinvoima, kilpailukyky, maankäyttö
Seinäjoen seudun erityinen kuntajakoselvitys Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen

2 Jutun juoni Miksi elinvoima on nostettu Seinäjoen kaupunkiseudun selvitystyön kärjeksi? Millainen on elinvoimainen alue? Kuntien elinvoimapolitiikka Mistä alueiden elinvoima syntyy? Mitkä voisivat olla Seinäjoen kaupunkiseudun menestysklustereita? Kehityskäytävät Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoiman valtasuonina Huomioita ja kysymyksiä selvitysalueen elinvoimasta Luonnos selvityksen elinvoimaluvun rakenteeksi Yritykset kuntaliitossuman purkajiksi

3 Miksi elinvoima on nostettu Seinäjoen kaupunkiseudun selvitystyön kärjeksi?
Selvitystyö lähtee alueen mahdollisuuksien hyödyntämisestä, ei vaikeuksien selättämisestä Sote-uudistuksen jälkeinen ”uusi kunta” uudistaa kuntaliitosten tavoitteet Palvelujen turvaamisesta ja talouden vakauttamisesta elinvoiman vahvistamiseen Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen

4 Lähde: Tilastokeskus Kuntajako 2013
Työpaikkakehitys työnantajasektoreittain Lähde: Tilastokeskus Kuntajako 2013 Yrittäjäksi luetaan henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla. Mukana työnantajayrittäjät ja yksinäisyrittäjät, kuten freelancer tai ammatinharjoittaja, myös maatalousyrittäjät. Osakeyhtiössä toimiva henkilö, joka yksin tai perheensä kanssa omistaa vähintään puolet yrityksestä, luetaan yrittäjäksi.

5 Millainen on elinvoimainen alue?
Elinvoiman peruspilarit kunnossa Tunnettuus, väestökehitys, yritystoiminta, työllisyys, tulevaisuudenusko, infra, KESKINÄINEN LUOTTAMUS Hyvä alue asukkaille elää niin keskuksessa kuin kylissäkin Laadukkaat ja helposti saavutettavissa olevat yksityiset ja julkiset palvelut, vaihtoehtoja asumiseen ja työllistymiseen Paikka, joka tuntuu kotiseudulta ja jossa ovat arjessa selviytymisessä auttavat tukiverkostot

6 Millainen on … Alue, joka tarjoaa yrityksille parhaan toimintaympäristön Kannustava yritysilmasto, osaavaa työvoimaa, toimivat yrityspalvelut, toimitiloja yritysten erilaisiin tarpeisiin, alihankkijoita Alue, joka on vetovoimainen opiskelupaikkana Monipuolinen koulutustarjonta, vapaa-ajan pöhinää Alue, jonne halutaan tulla ostoksille ja jossa halutaan käydä matkailijana Monipuoliset asiointimahdollisuudet, kiinnostavia matkailukohteita, kulttuuritarjontaa moneen makuun

7 Kuntien elinvoimapolitiikka (Jari Kolehmainen)
Yleinen elinvoimapolitiikka Pitää yllä alueen yleisiä kehittymisedellytyksiä: infra, peruspalvelut, elinkeinoelämän yleiset toimintaedellytykset Kohdennettu elinvoimapolitiikka Vahvistaa alueelle ominaisten erityispiirteiden kehittymistä alueen muista alueista erottaviksi ylivoimaisiksi kilpailutekijöiksi Kokeileva elinvoimapolitiikka Tarttuu vasta idulla oleviin mahdollisuuksiin 7

8 Kuntien elinvoimapolitiikka…
Onko kunnan koolla ja sen harjoittamalla elinvoimapolitiikalla jokin yhteys? Pienen kunnan resurssit ja osaaminen riittänevät vain yleisen elinvoimapolitiikan harjoittamiseen? Kohdennettu ja kokeileva elinvoimapolitiikka vaativat resursseja ja osaamista Tällä hetkellä tällaisia resursseja on kattavasti vain Seinäjoella Ilmajoen Seamk, Kuortaneen urheiluopisto ja Alavuden Fasadi ehkä ainoita poikkeuksia

9 Mistä alueiden elinvoima syntyy?
Elinvoima on seudullista; harvoin jos koskaan yhden kunnan, edes ison, alueelle rajoittuvaa Yleisen elinkeinopolitiikan oltava kunnossa alueella: maankäyttö, palvelut, asuminen, väylät, tietoliikenneyhteydet

10 Mistä alueiden… Yleisen elinvoimapolitiikan kunnossa olo ei vielä tuo alueelle kilpailukykyä suhteessa muihin alueisiin, koska perusasiat ovat yleensä kunnossa kilpailevillakin alueilla Alueen elinvoima syntyy siitä, että se pystyy kohdennetulla elinkeinopolitiikalla erottautumaan muista alueista ja vahvistamaan alueen ylivoimaista kilpailukykyä ja vetovoimaa

11 Mistä alueiden… Elinvoiman keskeisiä synnyttäjiä ovat klusterit
Klusteri on verkosto, jonka muodostavat veturiyritykset, alihankkijat, raaka-aineentuottajat, logistiikkayritykset, kone- ja laitevalmistajat, koulutusorganisaatiot, osaamiskeskukset ja muut innovaatiotoimijat… Klusterin kilpailukykyä rakennetaan eri toimijoiden tiiviillä ja keskinäiseen luottamukseen perustuvalla yhteistyöllä

12 Mistä alueiden… Klusterin ydintoimijoita ovat sen veturiyritykset
Veturiyritykset eivät välttämättä organisoi klusterin kehittymiselle välttämätöntä yhteistyötä. Yhteistyö käynnistyy useimmiten hanketoiminnalla, johon veturiyrityksillä ei ole resursseja Yhteistyön organisointi on hallinnon vastuulla Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen

13 Mitkä voisivat olla Seinäjoen kaupunkiseudun menestysklustereita?
Elintarvikeklusteri ilmeinen ykkönen: Vahva alkutuotanto Atria, Valio, Altia Epanet, Seamk, Sedu, Foodwest, Ely Kehittämistyöllä pitkät perinteet, myös kokeilevan elinvoimapolitiikan piiriin kuuluvia hankkeita Selvitysalueen ulkopuolella merkittäviä toimijoita: alkutuotantoa, jalostusta, kone- ja laitetoimittajia

14 Mitkä voisivat olla… Matkailuklusteri kärkkyy kakkospaikkaa
Tangomarkkinat, Provinssirock, Vauhtiajot, Ilmajoen musiikkijuhlat Rytmikorjaamo, Aalto-keskus Kuortaneen urheiluopisto, Tuurin kyläkauppa Seinäjoki yksi maa johtavia tapahtumajärjestäjiä Selvitysalueen ulkopuolella useita vetovoimaisia matkailukohteita Potentiaaliset nousijat tunnistettava

15 Mitkä voisivat olla… Kuntakohtaisen elinvoiman lähteinä yksittäisiä toimijoita ja ”miniklustereita” Seinäjoki: kauppa, julkinen hallinto, keskussairaala Alavus: ovi- ja ikkunateollisuus Ilmajoki: Isokyrö: autokauppa Kuortane: puutuoteteollisuus, metalliteollisuus Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen

16 Kehityskäytävät Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoiman valtasuonina
Etelä-Pohjanmaan asutus ja yritystoiminta sijoittuu vahvasti valtateistä ja kantateistä muodostuville usean kunnan kautta kulkeville kehityskäytäville Valtasuoni V 19 selvityksessä amputoituna V 18 kokonaisuudessaan mukana Vaasa-Seinäjoki rata ja Vaasan lentoasema mukaan tarkasteluun Kantatie 66 myös mukaan tarkasteluun Järkevä kehityskäytävätarkastelu vaatii selvitysalueen rajojen ylittämistä

17 SYKE: KAUPUNKISEUTUJEN RAJAUS SEINÄJOKI
Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen 17

18 Huomioita ja kysymyksiä selvitysalueen elinvoimasta
Seinäjoen vahvistuva elinvoima vahvistaa myös muiden kuntien elinvoimaa ja toisaalta ympäryskuntien elinvoiman ehtyminen syö myös keskusalueen elinvoimaa Vain Seinäjoki ja ympäristökunnat yhdessä on kilpailukykyinen alue keskusalueiden välisessä kilpailussa Elinvoimaa synnyttävät klusterit ja kehityskäytävät ylittävät selvitysalueen rajat Ylitetäänkö selvityksessä rajat ja mitä siitä seuraa?

19 Huomioita ja… Alueen yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen vaatii huipputason osaamisen ja tutkimustiedon siirtämistä yritysten käyttöön Kansainvälisen tason osaamista ja osaajia ei voi olla joka niemessä ja notkossa, vaaditaan keskittämistä Keskittäminen luo myös edellytykset tutkimusalojen rajat ylittäville ja tutkimusalat yhdistäville innovaatioille Toisaalta kunnissa on oltava toimijoita, jotka avaavat ovia yrityksille tutkijoiden kammioihin Keskusalueen osaamiskeskittymän (kuten esimerkiksi Epanet-verkoston) ja alueen yritysten löydettävä yhteisen edun vuoksi toisensa

20 Huomioita ja… Selvitettävä, onko kuntien yleisessä elinvoimapolitiikassa joitakin kipupisteitä Estääkö kuntien mahdollisesti erilainen kaavoitus- ja maankäyttöpolitiikka kehityskäytävien ja klustereiden kehitystä? Esiintyykö epäreilua kilpailua yrityksistä? Ovatko jotkin koulutustarjonnan muutokset johtaneet ongelmiin työvoiman saatavuudessa?

21 Luonnos selvityksen elinvoimaluvun rakenteeksi
Mitä elinvoima ja elinvoimapolitiikka ovat? Millainen on elinvoimainen alue Elinvoimapolitiikan kolme tasoa Mistä alueiden elinvoima syntyy Mistä Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoima rakentuu? Perusta: maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut, innovaatiotoiminta, luottamus Klusterit ja kehityskäytävät, kuntakohtaiset elinvoimatekijät Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen

22 Luonnos… 3. SWOT-analyysi Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoimapolitiikasta Nykytila: vahvuudet ja heikkoudet Tulevaisuus: mahdollisuudet ja uhat 4. Mikä olisi oikea kuntarakenne tulevaisuuden mahdollisuuksiin tarttumiseksi ja uhkien välttämiseksi?

23 Luonnos… SWOT-analyysin näkökulmat (Erkki Välimäkeä soveltaen)
Yleisarvio yhteisestä elinvoimapolitiikasta ja sen vaatimasta luottamuksesta Maankäyttö ja kaavoitus: kaavayhteistyö Asuminen: asuntopoliittinen yhteistyö Liikenne: saavutettavuus, tie-, rata- ja tietoliikenneväylät Palvelut: sote, toisen asteen koulutus, jätehuolto Elinkeinopolitiikka: yhteinen elinkeinopolitiikka, työnjako yrityspalveluissa Innovaatiopolitiikka: innovaatiostrategia, innovaatiotoimijoiden keskinäinen yhteistyö ja jalkautuminen yrityksiin

24 Luonnos… Miten elinvoiman SWOT-analyysi olisi suotavaa valmistella?
Yhtä tärkeää kuin lopputulos, on se prosessi, jolla lopputulokseen on päästy (Raimo Harjunen) Jos valmistelun pohjaksi tehtäisiin ensiksi jokaisessa kunnassa analyysi kunnan näkökulmasta, voisi se olla yksi askel kohti yhteistä elinvoimapolitiikkaa

25 Yritykset kuntaliitossuman purkajiksi
Kunnissa ei palavaa intoa kuntaliitoksiin Turnausväsymystä Myös tulevaisuuden epävarmuus jarruttaa liitoshaluja Toisaalta tiedämme kohtalaisen varmasti, mitä ”uuden kunnan” ykköshaaste, elinvoiman vahvistaminen, vaatii kunnalta Kuntaliitossuma pitäisikin saada puretuksi nyt, kun vielä voimme keskittyä uuden kunnan elinvoiman vahvistamiseen kuntien pelastamisen sijaan

26 Yritykset… Yritykset voisivat olla se voima, joka laukaisisi suman
Yritykset suhtautuvat yleensä kuntapäättäjiä myönteisemmin kuntaliitoksiin. Tulisi selvittää, mitä hyötyjä ja haittoja yritykset näkevät kuntaliitoksissa ja millaisia liitoksia ne priorisoivat Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen

27 Yritykset… Seuraavien tyyppisten yritysten mielipiteillä erityistä merkitystä: Yritykset, joilla on koko Suomi markkina-alueena tai jotka ovat kansainvälistyneet: tuleeko vetovoimaisesta, kasvavasta kunnasta apua markkinointiin, avainhenkilöiden rekrytointiin tai edunvalvontaan Yritykset, jotka toimivat useassa kunnassa tai ovat usean kunnan alueelle ulottuvan verkoston toimijoita: aiheuttaako kuntien mahdollisesti erilainen maankäyttö- tai elinkeinopolitiikka haittaa yritystoiminnalle, olisiko kuntaliitoksilla jotakin vaikutusta yritysten ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyöhön

28 Yritykset… Lähiyritykset, joilta kunta ostaa palveluita tai tavaroita
Isommassa kunnassa on isompi asiakaspotentiaali. Voi kuitenkin olla pienelle yritykselle liiankin iso. Asioiden hoito voi byrokratisoitua. Kattavan kuvan saaminen yritysten näkemyksistä vaatisi ilmeisesti kyselyn tekemistä Tehdäänkö ja millaisille yrityksille?

29 ELINVOIMATOIMIJAT ALKAVAN YRITTÄJÄN PALVELUT KUNTIEN ELINKEINOPALVELUT
Alavuden Kehitys Oy Ilmajoen elinkeinotoimi VASEK Oy (Isokyrö) Kuortaneen elinkeinotoimi Into Seinäjoki Oy (SEEK+Frami) ALKAVAN YRITTÄJÄN PALVELUT Uusyrityskeskus Neuvoa- Antava (muut kunnat) Uusyrityskeskus STARTIA (Isokyrö) Yritys Suomi (ELY) YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELUT Foodwest Oy Fasadi Oy (Alavus) ELY-keskus MUUT TOIMIJAT Seinäjoen yliopistokeskus EP korkeakouluyhdistys SEAMK (Seinäjoki + Ilmajoki) Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy Rytmikorjaamo Oy EP Liitto Pro Agria Etelä-Pohjanmaa Kuortaneen Urheiluopisto Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen

30 Vaasa Isokyrö Kuortane Seinäjoki Ilmajoki Alavus VASEK Oy Startia Epky
Eptek Foodwest Oy Elinkeino-toimi Urheilu-opisto Pro Agria ELY Yritys Suomi Seinäjoki Into Seinäjoki Oy Rytmi-korjaamo Yliopisto-keskus EP Liitto Ilmajoki Alavus Elinkeino-toimi SEAMK SEAMK EP Matkailu Oy Alavuden Kehitys Oy Fasadi Oy Neuvoa antava Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen

31 Selvitysalue ja vertailuseutukunnat
Muuttoliike Selvitysalue ja vertailuseutukunnat Vertailuseuduista Seinäjoen selvitysalueen muuttovoitto on ollut kolmanneksi suurinta Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

32 Pidemmän aikavälin väestökehitys
Koko väestö 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024 2028 2032 2036 2040 Koko maa Seinäjoen sa. 78 392 80 996 82 268 84 309 84 708 85 245 86 975 89 607 92 654 95 725 98 671 Alavus 13 580 13 858 13 720 13 744 13 341 13 135 12 880 12 706 12 341 11 994 11 793 11 659 11 546 11 454 11 370 11 282 Ilmajoki 11 928 12 063 12 019 12 124 11 944 11 832 11 517 11 680 12 022 12 339 13 062 13 349 13 576 13 763 13 919 Isokyrö 5 383 5 386 5 342 5 409 5 272 5 151 5 074 4 991 4 886 4 873 4 848 4 838 4 831 4 830 4 826 4 817 Kuortane 5 004 5 088 4 906 4 894 4 694 4 457 4 230 4 019 3 849 3 667 3 528 3 413 3 312 3 238 3 181 3 133 Seinäjoki 42 497 44 601 46 281 48 138 49 457 50 670 53 274 56 211 59 556 62 852 65 796 68 421 70 757 72 766 74 476 75 925

33 Pidemmän aikavälin väestökehitys
Työikäiset ( vuotiaat) 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024 2028 2032 2036 2040 Koko maa Seinäjoen sa. 49 660 51 639 51 866 52 643 52 606 53 275 54 259 55 850 56 534 56 511 56 463 56 815 57 504 58 217 59 403 60 670 Alavus 8 572 8 790 8 537 8 242 7 826 7 666 7 580 7 438 7 029 6 481 6 041 5 766 5 578 5 411 5 347 5 373 Ilmajoki 7 443 7 464 7 387 7 355 7 150 7 054 6 888 7 111 7 115 7 069 7 073 7 100 7 196 7 302 7 445 7 596 Isokyrö 3 304 3 310 3 223 3 266 3 150 3 039 2 973 2 922 2 804 2 687 2 569 2 499 2 441 2 392 2 398 2 419 Kuortane 3 144 3 151 2 933 2 870 2 699 2 610 2 459 2 288 2 129 1 918 1 781 1 714 1 645 1 590 1 580 1 574 Seinäjoki 27 197 28 924 29 786 30 910 31 781 32 906 34 359 36 091 37 457 38 356 38 999 39 736 40 644 41 522 42 633 43 708

34 Pidemmän aikavälin väestökehitys
65+ vuotiaat 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024 2028 2032 2036 2040 Koko maa Seinäjoen sa. 9 254 10 051 11 081 11 981 12 764 13 423 14 392 15 142 17 054 19 382 21 590 23 365 24 914 26 186 26 780 26 952 Alavus 1 779 1 865 2 023 2 239 2 397 2 506 2 593 2 644 2 814 3 103 3 361 3 561 3 679 3 789 3 798 3 699 Ilmajoki 1 501 1 644 1 731 1 842 1 947 2 027 2 053 1 989 2 209 2 433 2 662 2 873 3 039 3 146 3 197 3 204 Isokyrö 876 955 984 981 1 008 1 038 1 071 1 067 1 126 1 233 1 314 1 375 1 424 1 472 1 467 1 440 Kuortane 766 832 892 952 993 998 1 004 1 013 1 043 1 101 1 135 1 122 1 114 1 109 1 070 1 031 Seinäjoki 4 332 4 755 5 451 5 967 6 419 6 854 7 671 8 429 9 862 11 512 13 118 14 434 15 658 16 670 17 248 17 578

35 Työpaikat Selvitysalue
Työpaikkojen määrä on kasvanut 2000 –luvulla Ilmajoella ja Seinäjoella Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

36 Lähde: Tilastokeskus Kuntajako 2013
Työpaikkakehitys työnantajasektoreittain Lähde: Tilastokeskus Kuntajako 2013 Yrittäjäksi luetaan henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla. Mukana työnantajayrittäjät ja yksinäisyrittäjät, kuten freelancer tai ammatinharjoittaja, myös maatalousyrittäjät. Osakeyhtiössä toimiva henkilö, joka yksin tai perheensä kanssa omistaa vähintään puolet yrityksestä, luetaan yrittäjäksi.

37 % työllisestä työvoimasta vuonna 2011 Työssäkäyntikunta Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Jalasjärvi Kauhava Kurikka Lapua Vaasa Selv.alue Muut Asuinkunta 78 % 0 % 2 % 8 % 88 % 12 % 46 % 37 % 1 % 5 % 84 % 16 % 14 % 25 % 60 % 40 % 63 % 3 % 89 % 11 % 82 % 86 % 15 % 70 % 17 % 83 % 80 % 4 % 92 % 66 % 85 % 21 % 9 % 62 % 23 % 77 % 87 % 99 %