POM31AK Viestintä ja mediataito Johanna Kainulainen 2009

Esitys aiheesta: "POM31AK Viestintä ja mediataito Johanna Kainulainen 2009"— Esityksen transkriptio:

1 POM31AK Viestintä ja mediataito Johanna Kainulainen 2009
Mediakasvatuksesta POM31AK Viestintä ja mediataito Johanna Kainulainen 2009

2 Tavoitteena tänään mm. palauttaa mieleen mediakasvatuksen(kin) taustalla olevia ilmiöitä ja lähtökohtia pohtia kuinka koulu/opetus sidotaan oppilaan elämismaailmaan tutkia koulukulttuurin ja mediakulttuurin vastakkainasettelun syntyä tutkia hieman omaa mediasuhdetta kerrata mediakasvatukselle ja mediakasvattajalle syntyviä vaateita.

3 Media, mediateksti, medialukutaito?

4 Keskeisiä käsitteitä (Hankala 2008)
media = Suppeasti määriteltynä viestinnän kanava, viestimet, tiedotusvälineet; ilmaisuväline Laajasti määriteltynä kulttuurin tms. välittäjä mediateksti = mikä tahansa viestimen sisältämä, rajattu kerronnallinen viesti: sanomalehtiuutinen, aikakauslehtiartikkeli, elokuva, www-sivu, kirja jne. – siis sana, kuva, ääni ja niiden yhdistelmät

5 Keskeisiä käsitteitä jatkuu
Media(luku)taito = mediataito/-taidot, mediataju, mediakompetenssi, mediaosaaminen jne. (= samaa asiaa hieman eri näkökulmista?) medialukutaidoton medialukutaitoinen

6 Muuttuva mediamaailma ja mediakasvatuksen tarve?

7 Joukkotiedotusyhteiskunnasta mediayhteiskuntaan (ks. mm. Hankala 2008)
Suuria muutoksia mediateknologiassa mediataloudessa mediasisällöissä median käytössä julkisuudessa

8 Mediaympäristö 1960- ja 1970-luvulla (Suoninen 2003)
Sanomalehdet Kirjat TV-pelit Aikakauslehdet Sarjakuvat Puhelin TV Radio Kasetit ja äänilevyt Elokuva

9 Mediaympäristö 1990- ja 2000-lukujen vaihteessa (Suoninen 2003)
Hypertekstit Internetissä Keskustelu- ja uutisryhmät CD-ROM-kirjat Kirjat IRC, ICQ Sähköposti Chatit Verkkosanomalehdet Sanomalehdet (TV-pelit) WWW Verkkolehdet Aikakauslehdet Verkkopelit Tietokoneet Tekstiviestit Sarjakuvat Pelikonsolit Tietokonepelit Kännykkä Minidisc, MP3 TV Puhelin Radio Teksti-TV Kasetit ja äänilevyt Kaapeli- ja satelliittikanavat Video CD-levyt Elokuvakanavat DVD Elokuva

10 Esimerkkinä suurista vaikuttajista mediamaisemassa: Sanoma-konsernin rakenne

11 Mediasisältöjen muutos (Hankala 2008)
kaupallistuminen, viihteellistyminen, formaatit, pornoistuminen, yksityisyyden ja julkisuuden hämärtyminen määrä laadun sijasta

12 Muutokset mediankäytössä (Hankala 2008)
merkitys yksilön elämässä kasvanut aikaa ja rahaa käytetään enemmän uudenlaiset viestinnän, yhteydenpidon ja median tuottamisen tavat (tuottaminen mahdollista jokaiselle); sosiaalinen media

13 Totuuden paikka… Kuinka paljon Sinulta kuluu nykyisin aikaa median parissa?

14 Intermediatutkimuksen (2004) mukaan
vuonna –69-vuotiaat käyttivät eri viestinten seuraamiseen keskimäärin päivässä yhteensä 9 h 20 min! Televisio 3 h 27 min Radio 2 h 49 min Sanomalehdet min Aikakauslehdet 33 min Internet 33 min Kirjat min Äänitallenteet 18 min Video/dvd 11 min Ilmais- ja noutolehdet 10 min Suoramainonta 2 min

15 Tekstimaisema (ks. mm. Barton 2007; Luukka 2005; Marsh 2003; Gee 1990)
Kirkot Työpaikat Pukeutuminen, kosmetiikka, hygienia Kaupat Tekstiviestit, sähköpostiviestit, päiväkirjat, blogit, piirrokset, runot, vitsit, mesenger, irc, ”tiimaritavara” jne. Ruoka- ja juomakulttuuri Tuotepakkaukset, muistilaput, TV, radio, internet, kirjat, julisteet, vuodevaatteet, lehdet, äänitallenteet jne. OMAT TEKSTIT KODIN TEKSTIT Sisustus Oppikirjat ja -vihot, kirjoitelmat/aineet, tuotokset, säännöt, ohjeet, kouluTV, opetusvideot, internet, Pedanet jne. OPPILAS TEKIJÄNÄ LUKIJANA Musiikki, seurojen järjestyssäännöt, keskusteluryhmät internetissä; media, kirjoittaminen, lukeminen, musiikki harrastuksena KOULUN TEKSTIT HARRASTUSTEN TEKSTIT MEDIATEKSTIT YHTEISKUNNAN TEKSTIT Koulu Rakennettu ympäristö Kaikki mahdollinen Ajokortit, ajanvarauskortit; joukkotiedotus, miljöö Tekstien tuottamiseen ja kuluttamiseen käytetyt laitteet ja välineet Virastot

16 Muutokset oppilaassa? Aikakäsitys? Tilakäsitys?

17 Mediakulttuurista ”Mediakulttuuri toimii erityisesti sellaisen mielihyvän varassa, joka vaikuttaa ruumiillisuuden ja tiedostamattoman alueella. Sitä vastoin voidaan ajatella, että koulukulttuuri toimii korkeintaan sen mielihyvän alueella, joka versoo tietoisen, rationaalisesti kontrolloidun ja ponnistuksia vaativan toiminnan kautta.” (Suoranta 2003.)

18 Pohdittavaksi Kuinka koulu/opetus sidotaan oppilaan elämismaailmaan?
Koulukulttuuri vs. mediakulttuuri – mistä vastakkainasettelu syntyy? Mitä mediakasvattajalta vaaditaan?

19 Media koulun puheavaruuksissa (Rinne & Salmi 1998; Suoranta 2003)
Kurin koulu Kilpailun koulu Yhteistyön koulu Sosiopoliittinen ulottuvuus Kuri ja käytöstavat Perinteiset arvot Nostalgia Työelämävetoisuus Yrittäjyys Yksilöllisyys Yhteisöllisyys Oikeudenmukaisuus Toivo Pedagoginen ulottuvuus Opettajajohtoisuus Oppiainejakoisuus Konstruktivismi Yksilöllinen oppiminen Yhteistoiminnallisuus Ongelmalähtöisyys

20 Kasvatuksen paradoksista ja opetussuunnitelmista (Herkman 2007)
Paradoksina se, että opetussuunnitelmien mukaan koulun tulisi kasvattaa samalla sekä talouselämästä innostuneita kuluttajia että yrittäjiä että kulutus- ja markkinakriittisiä tietoyhteiskunnan kansalaisia Median rooli paradoksin ratkojana: hyväksyttävä median ”hyvyys” ja ”pahuus”, media tukee kansalaisyhteiskunnan rakentamista ja tavoittelee taloudellista voittoa keinolla millä hyvänsä ymmärrettävä median moninaisuus, sitä käytetään monilla tavoilla moniin tarkoituksiin Mediakasvatuksen tehtävänä valmentaa näkemään ja tuntemaan erilaisia toimintatapoja, intressejä, tehtäviä ja käyttötarkoituksia eri tilanteissa.

21 Mediakasvatuksesta

22 Mediakasvatuksen (mm. Hankalan 2008 mukaan)
tavoitteina ja tehtävinä ovat mm: lasten ja nuorten perehdyttäminen mediamaailman siten, että he oppivat kriittisesti arvioimaan näkemäänsä ja kuulemaansa, tekemään valintoja ja etsimään täydentäviä tietoja muista lähteistä mutta myös nauttimaan mediasta aktiivisen, osallistuvan kansalaisen ”synnyttäminen” kehitetään taitoja avata, ymmärtää, tulkita, arvioida ja tuottaa mediatekstejä.

23 Mediakasvatuksen (mm. Hankalan 2008 mukaan)
piirteitä ovat kokemuksellisuus ajankohtaisuus keskusteleva oppimisen ohjaaminen yhteistoiminnallisuus tutkiva ote mediaan pitkäjänteisyys, toistuvuus, ei vain välipala.

24 Third space -teoria vapaa-ajan ja koulun tekstimaisemien yhdistämiseen (Pahl & Rowsell 2005; ks. myös Wilson 2000) THIRD SPACE, jossa käytetään sekä vapaa-ajan että koulun tekstejä ja tekstikäytänteitä VAPAA-AIKA Informaalit tekstit, tekstikäytänteet ja tekstiympäristöt KOULU Formaalit tekstit , tekstikäytänteet ja tekstiympäristöt

25 Kehitysvaiheita (Kotilainen & Kivikuru 1999; Hankala 2008)
Tavoite Moralistinen 1930-luvulta valtavirtana 1960–70-luvuille Mediakriittisyys Esteettinen 1950-luvulta lähtien Media- ja teoskriittisyys Kriittinen tulkinta 1960-luvulta lähtien Yhteiskuntakriittisyys Mediakulttuurin vaihe 1980-luvulta lähtien Itse- ja kulttuurikriittisyys Yhteisöllisyys 1990-luvun jälkeen Kansalaisaktivismi

26 Medialukutaidon avainalueet (Hankala 2005):
Tuotanto miten kuvia, ääntä, tekstiä työstetään mediateksteiksi eri välineissä tuotannonkontekstit eli erilaiset tuotantoympäristöt taustoineen, teknologinen ympäristö eri välineiden ja lajityyppien tavat näkyviksi Ilmaisu miten kuvia, ääntä, tekstiä käytetään mediateksteissä, ts. kerronnan erilaiset tekniikat ja lajityypit sekä todellisuuden esittämistavat esim. analyysia valmiista median esityksistä, sarjoista, lajityypeistä Vastaanotto mitä kukin havaitsee mediasta, miten valikoi, käyttää ja tulkitsee mediaa tarkastellaan erilaisia käyttö- ja tulkintatapoja

27 Kun ymmärrys ei riitä… Mediaan ja sen ilmiöihin suhtaudutaan usein varsin tunteikkaasti ja voimakkain mielipitein. Esimerkiksi keskustelu TV-ohjelmien paremmuudesta tai huonoudesta saattaa muodostua hyvinkin kiivaaksi. Mediakulttuurin ilmentymät saattavat mennä myös kerta kaikkiaan yli hilseen, aiheuttaa tyrmistystä tai vain suurta ihmetystä siitä, miksi jostakin asiasta nousee niin suuri kohu tai poru.

28 Kun ymmärrys ei riitä… Mikä mediakulttuuriin liittyviä asia (TV-ohjelma, peli, kirja, lööppi, julkinen keskustelu tms.) on herättänyt sinussa suurta ihmetystä/ahdistusta/tyrmistystä, mikä ilmiö tms. on ns. saanut ymmärryksesi loppumaan? Mikä tuon tuntemuksesi on aiheuttanut, miksi ymmärrys ei ole riittänyt? Vastaa oheisiin kysymyksiin erilliselle paperilapulle.

29 Mihin ymmärrys ei riitä?
Tutkikaa pienryhmissä saamianne kuvauksia ymmärryksen loppumisen kohteista. Mitä löytyy? Miksi kyseisiä ilmiöitä tms. ei ymmärretä? Riittääkö teidän ymmärryksenne kyseisen ilmiön käsittelyyn tai kenties onko kyseinen ilmiö oma harrastuksenne/kiinnostuksen kohteenne/salainen paheenne tms?

30 Opettajan oma mediakasvatusnäkökulma: mihin mediakasvattajien heimoon kuulut (ks. Kotilainen & Suoranta 2005) teknologinen heimo intressinä informaatio- ja kommunikaatioteknologian käytön ja merkityksen korostaminen sekä mm. verkkopedagogiikan kehittäminen suojelun heimo näkökulmana median ja mediatekstien arvottaminen, moralisoiminenkin; lasten suojeleminen median huonoilta vaikutuksilta kulttuurintutkimuksen heimo ”mikään inhimillinen ei ole vierasta”; intressinä analysointi- ja tulkintataitojen kehittäminen; tekstimaiseman laajaa tutkimista kriittinen heimo median vallan, manipulaation tutkiminen; näkökulmana vastarinnan strategiat ja osallistumisen tukeminen, voimaannuttaminen

31 Muistilista mediakasvattajalle
Mediakasvatus kuuluu kaikille, se on jokaisen vastuulla. Kasvata itse median sijasta! Muista seurata aikaasi ja tutustua myös outoihin mediateksteihin. Tiedosta mitä lapset ja nuoret tekevät median parissa. Tiedosta oma mediasuhteesi. Tunnista oma mediaheimosi. Luo turvallisuutta pirstaleiseen mediamaailmaan jäsentämällä ja kokoamalla tietoa siitä. Vältä jyrkkiä arvoasetelmia, kuten hyvä/paha tai viihde/korkeakulttuuri. Luovu ennakkoasenteistasi: Tietokoneita harrastavat nuoret lukevat paljon sekä aikakauslehtiä että kirjallisuutta. Aikakauslehti tarjoaa tunnetta, tietoa ja elämyksiä, ja niiden kieli voi olla hyvää.

32 Opettajalta vaadittavat mediataidot:
”Pedagogin mediakompetenssin voisi tiivistää kasvattajan rohkeudeksi, uteliaisuudeksi ja haluksi kehittyä itse ja kehittää omaa pedagogista toimintaansa. Sen pohjana ovat henkilökohtaiset mediataidot, kokemukset, kiinnostus ja mediakoulutukset, ja ammatillisessa kontekstissa mediakompetenssi toteutuu oman tehtävän määrittämissä raameissa.” (Kotilainen 2005.) .

33 Pohdittavaksi Ketkä kaikki opettajien lisäksi ovat mediakasvattajia tai mediakasvatuksen toimijoita Suomessa? Oletko itse mediakasvattaja muutoinkin kuin vain opettajana?

34 Tutkiskele itseäsi mediakasvattajana:
Tarkastele itseäsi mediakasvattajana mediakasvattajan muistilistan avulla. Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi? Pohdi, mihin mediakasvattajien heimoon kuulut ja miksi? Tutki mediakompetenssiasi opettajana?

35 Nettilinkkejä mediakasvattajalle:
Mediakasvatusseura ry. : Kirjastojen yhteinen mediakasvatusaineisto: Oikeusministeriön julkaisuun 2005:5 Mediakasvatus 2005 on koottu kattavasti mediakasvatuksesta julkaistuja kirjoja ja artikkeleita: Ylen mediakasvatusmateriaalia: Tekijänoikeuksista: Etiikasta: Ks. myös

36 Kirjallisuutta mm. Fairclough, N Miten media puhuu. Suom. Virpi Blom & Kaarina Hazard. Tampere: Vastapaino. Haapamäki-Niemi, H. & Noponen, S. (toim.) Elämään bittien kanssa – opiskelu verkossa ja Internetin mahdollisuudet. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja Hki: ÄOL Herkman, J Audiovisuaalinen mediakulttuuri. Tampere: Vastapaino Hietala, V Ruudun hurma. Johdatus TV-kulttuuriin. Hki: YLE-opetuspalvelut Kiiskinen, S. & Virkkunen, J. (toim.)2005. Tuokio kuvia. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XLIX. Hki: ÄOL Kivikuru, U. & Kunelius, R. (toim.) Viestinnän jäljillä: näkökulmia uuden ajan ilmiöön. Hki: WSOY Kotilainen, S. (toim.) Kohti viestintäkompetenssia. Tavoitteita ja käytäntöjä eri kouluasteilla. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Kotilainen, S Mediakasvatusta ammattitaidolla. Teoksessa Varis. T. (toim.) Uusrenessanssiajattelu, digitaalinen osaaminen ja monikulttuurisuuteen kasvaminen, 143–153. Kotilainen, S., Hankala, M. & Kivikuru, U. (toim.) Mediakasvatus. Hki: Edita. Kotilainen, S. & Suoranta, J Mediakasvatuksen kaipuu – ajatuksia alan kehittämistarpeista. Teoksessa Kotilainen & Sintonen (toim.) Mediakasvatus Kansalliset kehittämistarpeet. Oikeusministeriön julkaisuja 2005/5, 73–77. Kunelius, R Viestinnän vallassa: johdatusta joukkoviestinnän kysymyksiin. Hki: WSOY Liukko, S Mediaa muruille. Hki: Kirjayhtymä. Luostarinen, H., Kivikuru, U. & Ukkola, M Sopulisilppuri: mediakritiikin näkökulmia. Helsingin yliopiston Lahden koulutus- ja tutkimuskeskus Mustonen, A Mediapsykologia. Hki: WSOY. Salokoski, T. & Mustonen, A Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin – katsaus tutkimuksiin sekä kansainvälisiin mediakasvatuksen ja –säätelyn käytäntöihin. Seppänen, J Katseen voima. Kohti visuaalista lukutaitoa. Tampere: Vastapaino Sintonen, S. (toim.) Median sylissä. Kirjoituksia lasten mediakasvatuksesta. Hki: FinnLectura. Suoninen, A Mediakielitaidon jäljillä. Lapset ja nuoret valikoivina mediankäyttäjinä. Jyväskylän yliopisto. Nykykulttuurin tutkimuskeskus. Suoranta, J Kasvatus mediakulttuurissa. Tampere: Vastapaino Suoranta, J. & Ylä-Kotola, M Mediakasvatus simulaatiokulttuurissa. Hki: WSOY