Ajattelun opettaminen ja Lipmanin P4C (FILA)

Esitys aiheesta: "Ajattelun opettaminen ja Lipmanin P4C (FILA)"— Esityksen transkriptio:

1 Ajattelun opettaminen ja Lipmanin P4C (FILA)
Eero Salmenkivi Kasvatustieteellinen tdk

2 Mitä on ajattelu? Kysymykseen voi vastata monella tavalla.
Kattava vastaus ehkä vastaa myös kysymykseen, mitä on filosofia. On selvää, että käsitys ajattelusta ei ole ollut sama läpi filosofian historian (ks. esim. C. Taylor Sources of the Self, 1989) Didaktiikan perustana joskus pääosin empiirisiin tuloksiin perustuvat dikotomiat, jotka saattavat olla tärkeitä opetus – opiskelu – oppinen -prosessin ymmärtämiseksi, mutta sisältävät helposti filosofisesti kyseenalaisia dikotomioita, esim. järki vs. tunteet.

3 Ajattelun lajeja Filosofinen ajattelu = ?
Lipman: Käsitteellinen, keskeinen, kiistelty LO monialaiset, kohteen mukainen erottelu: eettinen, historiallinen, matemaattinen, … Psykologisia ja/tai kognitio- ja neurotieteellisiä erotteluja Kehityspsykologinen (Piaget): Sensomotorinen, konkreettisten operaatioiden, abstrakti. Aivoalueisiin ja/tai ajatteluprosessiin liittyvät erottelut: Episodis-narratiivinen vs. analyyttis-kriittinen Intuitiivinen vs. diskursiivinen

4 Ajattelun opettaminen
Ajattelu on valmius, jota voi opettaa. Koulun (vanhassa) arkipuheessa esiintyvät staattiset lahjakkuusprofiilit (kieli-/matikkapää) ovat monella tavalla ongelmallisia. Harjoituksilla ja harjaannuttamisella on tässä keskeinen merkitys. (vrt. pitkän matematiikan vahva korrelaatio yleiseen lukiomenestykseen). Lapset ja nuoret ajattelevat eri lailla kuin aikuiset. Alakoulussa olennaista käsitteet ja sanavaraston laajentaminen ja kielen rakenteiden oppiminen. Yläkoulussa laajemmat käsitteelliset rakenteet (”kuinkja asiat liittyvät yhteen”, J. Searle?)

5 Ajattelun opettaminen, jatkoa
Emme voi opettaa ketään ajattelemaan itsenäisesti, mutta voimme luoda ympäristön, jossa on mahdollista oppia itse ajattelemaan itsenäisesti. Yksi olennainen (ja nykyään vaikea) asia on pohdiskelevan suhtautumisen kannustaminen. Ajattelun opettamisessa pitää ottaa huomioon ajattelun monipuolisuus: kriittisyys, luovuus ja välittäminen (Lipman, yleisemmin tunteet).

6 Lipmanin ”uusi (2003 painos) visio”: multidimensionaalinen ajattelu

7 Filosofiaa lapsille Matthew Lipman: Filosofiaa lapsille
Lyhenne FILA, Lipmanin alkuperäinen muotoilu P4C (Philosophy for Children, nykyään usein PwC, Philosophy with Children). Taustalla pragmatismi ja amerikkalainen critical thinking –movement (TOK –opetus) ei (enää!) ristiriitaa kehityspsykologian kanssa Päätavoitteena: ajattelun taitojen kehittäminen (erityisesti etiikassa)

8 Lipmanilainen FILA Merkittävä kansainvälinen tutkimussuunntaus
Lipmanilainen: IAPC, The Institute for The Advancement of Philosophy for Children valveutuneen demokraattisen kansalaisen kasvun tukeminen lasten kunnioittaminen varteenotettavina keskustelukumppaneina ja itsenäisinä tutkijoina lasten (ja opettajien) oikeus ja velvollisuus vaikuttaa omiin asioihinsa (mukaan lukien koulu)

9 Lipmanin lapsifilosofian pedagogiikkaa ja didaktiikkaa
selkeä ja johdonmukainen ajattelu kysymisen, tutkimisen älyllisen uteliaisuuden vaaliminen eri näkökulmien ymmärtäminen, toisten kunnioittaminen ja väärinkäsitysten selvittäminen tutkivan yhteisön muodostuminen kommunikointitaitoja: harjaantua toimimaan tutkimusyhteisön jäsenenä ajatteleminen tuodaan julki keskustelussa, jossa kaikki yhteisön jäsenet osallistuvat ajatusten arviointiin ja jatkokehittelyyn.

10 Lipmanilainen FILA Suomessa
Laaja kytkentä suomalaiseen ET:n opetuksen perinteeseen Organisoitu, 'koulumainen’, yläkouluissa valinnaiskursseja (varsinkin 1994 OPS aikana) Oulun Norssissa FILA-keskus Lipmanin aineistot pääosin suomennettu 1990-luvulla (jolloin ajateltu pitkälle ET opetuksen käyttöön, ks alla) Uusia suomennoksia (niin & näin 2008 →)

11 FILA-metodi ilmapiirin pohjustaminen sekä keskustelun sääntöjen ja periaatteiden kertaaminen yhteinen kokemus, yleensä tarina aloituskeskustelu (esim. pareissa) → oppilaiden omat mieleen tuleva kysymykset (opettajaa varten laajoissa oppaissa) valitaan ensiksi käsiteltävä kysymys keskustelu jatkuu tavoitteena saada opetusryhmä tutkivaksi yhteisöksi yhteenveto ja keskustelun sujumista koskeva (meta-) pohdinta opettajalta hyvä etukäteissuunnittelu

12 Perinteinen sisältöopetus
Joku jäsennys, esim. oheinen. Esittää asian inhimillisen tiedon näkökulmasta. Auttaa myös didaktisesti opettajaa, mutta: Perustuu ajatus- kulkuihin ja kysy- muksiin, jotka eivät yleensä ole oppilaan omia.

13 Esim. P4C ja pienoisromaanit: fiktion virittämä keskustelu, Opiskelijoidenkin näkökulmasta aloitetaan kysymyksistä/ ongelmista ja edetään vastauksiin/jäsennyksiin. Fiktiivisen kerronnan (lasten ja nuorten pienoisromaanien) virittämä ja mallintama reflektiivinen, tutkaileva dialogi. (Tomperi, FILO ry, ) fiktiivinen kertomus kyselyä ja keskustelua mallintava päähenkilöiden dialogi tulkinta / argumentti henkilöhahmo tutkailevasti reflektoiva yhteisöllinen dialogi tarinan henkilöiden kohtaamat ongelmatilanteet näkökulma

14 koettu tilanne, tapahtuma
Huom. voidaan yleistää mihin tahansa virikkeeseen (Tomperi, FILO ry, ): uutinen kysymyksiä keskustelua vastauksia video, biisi kysymyksiä keskustelua vastauksia tarina, dilemma kysymyksiä keskustelua vastauksia taideteos, valokuva kysymyksiä keskustelua vastauksia koettu tilanne, tapahtuma kysymyksiä keskustelua vastauksia

15 Arviointia Kritiikkiä (ks. Saranpää M. niin & näin 4/95)
valmis ajattelun uoma, opettajalla ristiriitainen rooli (vrt. konstruktivismi) kapea filosofiakuva, ei herätä uusia kysymyksiä Ansioita soveltuu hyvin kouluun, laaja tuki opettajalle sopii kaikille oppijoille HUOM: tämä koskee nimenomaan Lipmanilaista FILAa on olemassa myös muita versioita (joita ei ainakaan Suomessa tunnettu 1995).

16 Uusia avauksia Uusi innostus niin & näin -lehden kautta
Sokrates koulussa Kytkentä UNESCON raporttiin filosofian opetuksesta eri maissa Ajattelun taidot -kirjasarja Keskusteleva opetus (ranskalainen Oscar Brenifier) Eri oppiaineissa Filosofiset pienoisromaanit (Marie-France Daniel) ja niihin liittyvät opettajan materiaalit Aloite filosofiasta perusopetukseen, kevät 2010

17 Filosofiaa lapsille -materiaalit
teoreettisina taustaesityksinä: Hannu Juuso ja Tuukka Tomperi (toim.): Sokrates koulussa Maughn Gregory (toim.): Filosofiaa lapsille & nuorille. Käytännön käsikirja, 2009. Oscar Brenifier: Keskusteleva opetus, 2009. Muuta: Beate Børresen, Bo Malmhester & Tuukka Tomperi: Ajatellaan yhdessä – taitavan ajattelun työkirja, 2011.

18 Muuta filosofiaa lapsille
Gareth Matthews: Filosofisia keskusteluja lasten kanssa. (suom. Antti Mattila, WSOY, 2003) Hans-Ludwig Freese: Lapset ovat filosofeja (suom. Eira Wiegand, MLL, 1992) Esim: sivustot Sophia – European Foundation for the Advancement of Doing Philosophy with Children: ICPIC – International Council of Philosophical Inquiry with Children: