Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta

Esitys aiheesta: "Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta"— Esityksen transkriptio:

1 Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta
Aihe 8: Tuotannollinen toiminta osana yhteiskuntaa

2 Tavoite Oppia tunnistamaan prosessi- ja ympäristötekniikka osana yhteiskuntaa sekä tiedostaa tuotannollisen toiminnan ja ympäröivän yhteiskunnan välisiä vuorovaikutuksia Oppia tarkastelemaan ja havainnoimaan tuotannollista toimintaa sen ulkopuolelta ja eri näkökulmista Herättää kysymään uusia kysymyksiä sen sijaan, että vastaisi vain muiden esittämiin valmiisiin kysymyksiin

3 Sisältö Prosessi- ja ympäristötekniikka osana yhteiskuntaa
Molemminsuuntainen vaikutus Kestävä kehitys ja sen osa-alueet Talous, ympäristö, yhteiskunta Keinot kestävän kehityksen toteuttamiseen ja arviointiin Haasteet YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

4 Prosessi- ja ympäristötekniikka osana yhteiskuntaa
Kurssin tehtävissä olette pohtineet, miten tietty tuotantoprosessi voidaan toteuttaa Tarvittavat yksikköprosessit ja niiden ilmiöt Materiaalit, kuljetus Vesi, maaperä, energia Mittaus ja automaatio Tuotannollinen toiminta – ja tekniikka yleisemmin – ei kuitenkaan ole muusta maailmasta irrallinen saareke, vaan on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa Vaikutus molempiin suuntiin

5 Pohdittavaa Millaisia vaikutuksia olette havainneet prosessi- ja ympäristötekniikkaan liittyvällä toiminnalla olleen Suomessa/Oulussa? Positiivisia? Negatiivisia? Neutraaleja? Miten ympäröivä yhteiskunta ja sen muutokset vaikuttavat prosessi- ja ympäristötekniikkaan? Miten nämä vaikutukset heijastuvat toimintaan? Mitä prosessi- ja ympäristötekniikkaan liittyviä asioita muistat nousseen esiin mediassa viime aikoina? Antavatko ne kattavan/oikean kuvan asiasta vai korostuuko joku tietty näkökulma?

6 Tuotannollisen toiminnan vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan
Tavoiteltuja vaikutuksia Tuotteet ja/tai palvelut Taloudelliset tuotot omistajille, työntekijöille, yhteiskunnalle Työllistäminen Positiiviset mielikuvat – esim. alueen elinvoimaisuus Ei-toivottuja vaikutuksia Ympäristö- ja terveyshaitat Jätteet, päästöt, melu Hiukkaspäästöt, ilmaston lämpeneminen, otsonikato, happamoituminen, haitallisten/myrkyllisten aineiden kasautuminen, ... Onnettomuudet Henkilövahingot, kasvaneet päästöt Raaka-aineiden ja energian kulutus Taloudelliset menetykset Negatiiviset mielikuvat – esim. alueen saastuminen tai soveltumattomuus muuhun käyttöön Ristiriidat muiden alojen kanssa

7 Esimerkki ympäristö-vaikutuksista: Hiilidioksidipäästöt
Suurimpia yksittäisiä CO2-päästöjen lähteitä Suomessa Terästehtaat Öljynjalostamot Polttoprosesseja hyödyntävät voimalaitokset Kokonaisuutena energiantuotanto on suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde Energiasektori sis. energiantuotannon, teollisuuden oman energiantuotannon, liikenteen, ym.

8 Hiilidioksidipäästöt
Lähde: Tekniikka&Talous, Hiilidioksidipäästöt

9 Esimerkki yhteiskunnallisista vaikutuksista
Raahen kaupungin asukasluvun kehittyminen Terästehdas perustetaan Saloisiin ja Saloisten kunta liitetään Raaheen Vihannin kunta liitetään Raaheen liitetään Raaheen Pattijoen kunta

10 Ympäröivän yhteiskunnan vaikutuksia tuotannolliseen toimintaan
Tarjoaa resurssit tuotannolliselle toiminnalle Raaka-aineet, energia Taloudelliset resurssit Henkilöstö, osaaminen, aika Käytettävissä olevat teknologiat Toiminnan rajoitukset Lainsäädäntö, sopimukset, ... Yleiset trendit Digitalisaatio Globalisaatio Mielipiteet

11 Prosessi- ja ympäristötekniikka osana yhteiskuntaa
Vuorovaikutusten on pitkällä aikavälillä oltava kestävällä pohjalla KESTÄVÄ KEHITYS Prosessi- ja ympäristö-tekniikka Tuotteet ja/tai palvelut Ympäristövaikutukset Taloudelliset vaikutukset Yhteiskunnalliset vaikutukset Resurssit (materiaalit, energia, teknologia, raha, ihmiset, osaaminen, aika, ...) Lainsäädäntö, rajoitukset, jne. Yleiset trendit (esim. digitalisaatio) ”Yleinen mielipide” Vaikutukset voivat olla positiivisia, negatiivisia tai neutraaleja. Eri ihmiset/tahot voivat kokea saman asian eri tavoin! Ympäröivä yhteiskunta

12 Kestävä kehitys Ympäristö Yhteis-kunta Talous
Jatkuva ja ohjattu (Hallittu!) yhteiskunnallinen muutos, jonka tavoitteena turvata hyvät elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville Kestävä kehitys pitää sisällään erilaisia osa- alueita Ekologinen kestävyys Taloudellinen kestävyys Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Miten kestävään kehitykseen pyritään? Mitä eri osa-alueet pitävät sisällään? Miten niitä arvioidaan? Miten ne suhteutetaan toisiinsa? Ympäristö Talous Yhteis-kunta Ympäristö ja ekologinen kestävyys Talou-dellinen kestävyys Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Oikeuden- mukainen Mahdollinen Siedettävä Kestävä

13 Ympäristö ja ekologinen kestävyys
Tuotannollisen toiminnan ympäristövaikutukset ovat usein negatiivisia Pyritään minimoimaan haitalliset vaikutukset Mitä ekologinen kestävyys sisältää? Inhimillisen toiminnan sovittaminen luonnonvaroihin ja maapallon kestokykyyn Raaka-aineet Energia Luonnon monimuotoisuus – biodiversiteetti Ilmastonmuutoksen torjunta Ympäristö Talous Yhteis-kunta Lähde: YK.

14 Taloudellinen kestävyys
Tuotannollisen toiminnan taloudelliset vaikutukset ovat usein positiivisia Ainakin joillekin tahoille Voitot omistajille, palkat työntekijöille, verot yhteiskunnalle, ... Pyritään maksimoimaan hyödylliset vaikutukset Mitä taloudellinen kestävyys sisältää? Tasapainoinen talouskasvu Velkaantumisen välttäminen Pääomien ylikulutuksen välttäminen Hyvinvoinnin tasainen jakautuminen Ympäristö Talous Yhteis-kunta Lähde: YK.

15 Yhteiskunta sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys
Tuotannollisen toiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset ovat vaihtelevia Myönteiset – haitalliset Paikalliset – globaalit Muuttuvat ajallisesti Riippuu keneltä kysytään Tarkastelu ja vaikuttaminen haastavampaa kuin taloudellisten tai ympäristövaikutusten osalta Mitä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sisältää? Tasa-arvo Toisten kunnioittaminen Monikulttuurisuus Viihtyvyys Ihmissuhteet Perinteet Ympäristö Talous Yhteis-kunta Lähde: YK.

16 Kestävän kehityksen eri osa-alueiden suhde toisiinsa
Tuotannollisen toiminnan ja ympäröivän yhteiskunnan välisiä suhteita arvotetaan ... Yleensä positiiviset taloudelliset vaikutukset Usein negatiiviset ympäristövaikutukset Hyvin vaihtelevat sosiaaliset vaikutukset ... mutta näiden suhteuttaminen toisiinsa on kuitenkin erittäin haastavaa, koska: Vaikutusten laajuuden arvioinnissa on huomioitava niiden voimakkuus ja kattavuus Suuri vaikutus rajatulla alueella – pieni vaikutus globaalisti Vaikutusten yhteisvaikutus ei ole lineaarinen Joidenkin vaikutusten arviointi on hyvin subjektiivista Toisistaan poikkeavien vaikutusten vertailu – mittarit? – Ympäristö Talous Yhteis-kunta ? +

17 Kestävän kehityksen eri osa-alueiden suhde toisiinsa
Onko Vennin diagrammina esitetty näkemys kestävästä kehityksestä oikein/realistinen? Kuvaajan taustalla lausumattomia oletuksia: Ympäristöllinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen kestävyys ja kehitys ovat samanlaajuisia (samanarvoisia?) osa-alueita, jotka ovat erillisiä, mutta joille on löydettävissä yhteinen alue Onko näin (kaikissa tilanteissa)? Entä jos kuvaajaa muutetaan? Muuttuuko kuvan kertoma viesti? Millaisen mielikuvan kuva luo kestävästä kehityksestä? Ympäristö Talous Yhteis-kunta Lähde: Birat J-P: Musica Universalis or the Music of the Spheres. 1st International Conference on Energy and Material Efficiency and CO2 Reduction in the Steel Industry. Kobe, Japan. 11 –

18 Kestävän kehityksen eri osa-alueiden suhde toisiinsa
Entä jos osa-alueiden järjestystä muutetaan? Onko ylimmäksi merkitty osa-alue tärkeämpi kuin muut? Muodostavatko kaksi alempaa välttämättömän perustan kolmannelle osa-alueelle? Yhteis-kunta Ympäristö Talous Talous Yhteis-kunta Ympäristö Ympäristö Talous Yhteis-kunta Lähde: Birat J-P: Musica Universalis or the Music of the Spheres. 1st International Conference on Energy and Material Efficiency and CO2 Reduction in the Steel Industry. Kobe, Japan. 11 –

19 Kestävän kehityksen eri osa-alueiden suhde toisiinsa
Entä jos osa-alueille ei löydy yhteistä aluetta? Tai jos se on esitettyä laajempi? Mikä on yhteisen alueen laajuus? Kuvaako se, kuinka helppoa/vaikeaa kestävä kehitys on saavuttaa? Mitä tehdään, jos kaikki kolme osa-aluetta kattavaa aluetta ei löydy? Priorisointikriteerit? Ympäristö Talous Yhteis-kunta Ympäristö Talous Yhteis-kunta Ympäristö Talous Yhteis-kunta Lähde: Birat J-P: Musica Universalis or the Music of the Spheres. 1st International Conference on Energy and Material Efficiency and CO2 Reduction in the Steel Industry. Kobe, Japan. 11 –

20 Kestävän kehityksen eri osa-alueiden suhde toisiinsa
Entä jos osa-alueet eivät ole saman laajuisia? Korostetaanko koolla osa-alueen merkitystä ja/tai laajuutta suhteessa toisiin osa-alueisiin? Miten alueiden laajuudet vaikuttavat yhteisen alueen löytymiseen/laajuuteen? Ympäristö Talous Yhteis-kunta Ympäristö Talous Yhteiskunta Ympäristö Talous Yhteis-kunta Lähde: Birat J-P: Musica Universalis or the Music of the Spheres. 1st International Conference on Energy and Material Efficiency and CO2 Reduction in the Steel Industry. Kobe, Japan. 11 –

21 Kestävän kehityksen eri osa-alueiden suhde toisiinsa
Entä jos osa-alueet eivät olekaan rinnakkaisia, vaan toisilleen alisteisia? Talous on osa yhteiskuntaa Yhteiskunta on osa ympäristöä Missä on kestävä kehitys? Ympäristö Ympäristö Talous Yhteis-kunta Yhteiskunta Talous Lähde: Birat J-P: Musica Universalis or the Music of the Spheres. 1st International Conference on Energy and Material Efficiency and CO2 Reduction in the Steel Industry. Kobe, Japan. 11 –

22 Kestävän kehityksen eri osa-alueiden suhde toisiinsa
Entä jos kaikki kolme luovat perustaa kestävälle kehitykselle? Kestävä kehitys on jotain, mitä rakennetaan tälle perustalle Vaatii(ko) kokonaan toisenlaisen lähestymistavan? Ympäristö Talous Yhteis-kunta Lähde: Birat J-P: Musica Universalis or the Music of the Spheres. 1st International Conference on Energy and Material Efficiency and CO2 Reduction in the Steel Industry. Kobe, Japan. 11 –

23 Kestävän kehityksen eri osa-alueiden suhde toisiinsa
Antaako kestävän kehityksen esittäminen Vennin diagrammina meille oikean ja kattavan kuvan kestävästä kehityksestä? Kuvaaja ei kerro: Miten osa-alueiden laajuuksiin voi vaikuttaa? Miten osa-alueiden yhteisellä alueella olevaan kestävään kehitykseen voidaan pyrkiä? Miten kestävää kehitystä voidaan arvioida? Ympäristö Talous Yhteis-kunta Lähde: Birat J-P: Musica Universalis or the Music of the Spheres. 1st International Conference on Energy and Material Efficiency and CO2 Reduction in the Steel Industry. Kobe, Japan. 11 –

24 Keinot kestävään kehitykseen?
Mitä vaaditaan pyrittäessä kestävään kehitykseen? Johta-minen Päätöksentekoa ohjaavat mm. taloudelliset ja lainsäädännölliset rajoitukset, mutta sisältävät aina myös ”vapaata” päätöksentekoa. Päätökset Toteutus ja toiminta Toiminnan arviointi Arvioinnin on oltava kattavaa, minkä lisäksi erilaisin mittarein mitattavia asioita on voitava vertailla jollain tavalla. Ei yksiselitteistä! Viestintä (Sisäinen/ulkoinen) Kaiken toiminnan on pysyttävä luonnon asettamien reunaehtojen sisällä.

25 Keinot kestävään kehitykseen?
1) Päätökset ja johtaminen Investointipäätökset ja teknologiset ratkaisut Uudet prosessit vai vanhojen kehittäminen Standardoidut ympäristö- ja johtamisjärjestelmät (ISO) Jätteenkäsittelytoimien priorisointi (ks. kuva) Ehkäisy, minimointi, uudelleenkäyttö, kierrätys, energiasisällön hyödyntäminen, loppusijoitus Poliittiset päätökset ja taloudelliset ohjauskeinot Verotus, jäte- ym. maksut, ympäristötuet Lainsäädännölliset rajoitukset Ympäristölainsäädäntö Ympäristöluvat, BAT-tekniikat (BREF), REACH-asetukset Energiatehokkuus-, jäte- ym. direktiivit Kansalliset ja erityisesti kansainväliset sopimukset Päästökauppa, energiatehokkuussopimus Päätöksiä tehdään eri tasoilla Toimipiste- ja yrityskohtaiset päätökset Alakohtaiset päätökset Kansalliset päätökset Kansainväliset päätökset Kuluttajan tekemät päätökset Yhteiset päämäärät, avoimuus? Ehkäisy Jätteen määrän minimointi Uudelleenkäyttö Kierrätys Energian talteenotto Loppusijoitus Ei-toivottavaa Toivottavaa Lähdeaineistona hyödynnetty Jouni Ylipekkalan ja Kyösti Ruotasen esityksiä POHTOssa, 2017, sekä Olli Dahlin ja Marko Mäkikyrön esityksiä POHTOssa, 2014.

26 Ympäristönsuojelu-laki, 527/2014
Lain tarkoitukset Ehkäistä ympäristön pilaantumista ja sen vaaraa, ehkäistä ja vähentää päästöjä sekä poistaa pilaantumisesta aiheutuvia haittoja ja torjua ympäristövahinkoja Turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö, tukea kestävää kehitystä sekä torjua ilmastonmuutosta Edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä vähentää jätteiden määrää ja haitallisuutta ja ehkäistä jätteistä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia Tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamista kokonaisuutena Parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon Soveltamisalat Teollinen toiminta Toiminta, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista Toiminta, jossa syntyy jätettä Jätteenkäsittely

27 Keinot kestävään kehitykseen?
2) Toteutuskeinoja Ympäristöystävällisempi tuotanto/prosessi Päästöttömät/jätteettömät tuotantoprosessit Tai ainakin päästöjen vähentäminen Päästöjen käsittely Materiaali- ja energiatehokkuus – uusiutuva energia Raaka-ainevalinnat Tuotantolaitoksen sisäinen kierrätys Työhygienia ja –turvallisuus Onnettomuuksien ehkäisy Ympäristöystävällisempi tuote Kestävämpien tuotteiden valmistus Pienemmän käytön aikaisen kulutuksen omaavien tuotteiden valmistus Ympäristöystävällisempi toimintatapa/systeemi Jätteiden hyödyntäminen ja kiertotalous: Tuotteiden ja niihin sitoutuneen arvon kierron maksimointi Teollinen ekologia: Biologisten ekosysteemien jäljittely tavoitteena jätevirtojen eliminointi Kestävät valinnat ja kulutuskäytännöt Ympäristökasvatus Ja jos ei mikään auta, niin jätteiden vaaraton ja hallittu loppusijoitus Lineaaritaloudesta kiertotalouteen Raaka-aineiden hankinta Tuotanto Jakelu Kulutus Jätteet Tuotanto Jakelu Kulutus Uudelleen-käyttö,kierrätys Raaka-aineet tuotannolle

28 Keinot kestävään kehitykseen?
3) Arviointikeinoja Elinkaariarviointi (LCA, Life Cycle Assessment) Määrällisten ympäristövaikutusten laskenta tietyllä rajatulla elinkaaren osalla Keskeistä kohteen rajaus sekä tehdyt oletukset Tuotteiden ja palvelujen vertailuun Hiilijalanjälki (Carbon Footprint) Arvio syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä tietyn tuotteen, toiminnan tai palvelun elinkaaren aikana Materiaali- ja energiatehokkuusmittarit Mitataanko materiaalin ja energian kulutusta vai tehokkuutta? Ekotehokkuus Palvelu-/hyödykeyksikköä kohden laskettu luonnovarojen käytön tehokkuus Material Input Per Service Unit, MIPS Tuotteen tai palvelun aiheuttama materiaalikulutus koko elinkaaren ajalta käyttökertoja kohti laskettuna [kg/käyttökerta] Kierrätysaste Ympäristömerkit Kuvalähde: Laukkanen, Dahl & Martikka: Teollisuuden ympäristöasioiden hallinta, 2013.

29 Elinkaariarviointi (LCA)
Elinkaariarvioinnin on oltava kattava Raaka-aineet, tuotteet, päästöt, jätteet, energia, vesi, ... Raaka-aineen hankinta, tuotanto, käyttö, loppusijoitus Myös sosiaalisten vaikutusten elinkaariarviointi Haasteita Rajaukset ja oletukset Minkä suhteen vertaillaan? Tietty tuotantoprosessi? Tietty tuote? Tietty käyttökohde? Kierrätettävyyden huomiointi Eri osioiden painotukset – priorisointi Tiettyjen osa-alueiden yli- tai alikorostuminen Eri yksiköissä ilmaistavien asioiden vertailu Tulisi katsoa kokonaisuutta Yksittäisen vaiheen (esim. tuotanto, käyttö tai loppusijoitus) päästöt voivat nousta JOS ne kokonaisuutena laskevat Yhteiset sopimukset siitä, kenelle hyöty/haitat: esim. päästö- tai jätemaksut tai ympäristötuki Tuottaja, käyttäjä, päätöksentekijät, viranomaiset, jne. Esimerkki Sähköauton käytön aikaiset päästöt ovat pienet verrattuna polttomoottoriautoon (riippuen tietysti siitä miten sähkö on tuotettu). Toisaalta sähköautossa on enemmän osia, joiden valmistuksessa vaaditaan materiaaleja, joiden tuotanto aikaansaa enemmän päästöjä (esim. 4-kertainen määrä Cu:a). Jos ajat paljon, käytön aikaiset päästöt korostuvat. Jos taas vähän, valmistuksen aiheuttamat päästöt ovat tärkeämpiä. Paljonko on autoiltava vuodessa, jotta olisi ekologista hankkia sähköauto? Tulos riippuu hyvin paljon tehdyistä oletuksista: materiaalit, energia, tehokkuus, jne. Entä jos samalla kehitetään kestävämpiä teräksiä, joita tarvitaan autossa vähemmän, jolloin se kuluttaa vähemmän polttoainetta? Entä jos liikkuminen onnistuisi yhtä hyvin muulla kulkuvälineellä? Vertaillaanko päästöjä tuotettua autoa/kulkuneuvoa kohden vai kuljettua kilometriä kohden?

30 Elinkaariarviointi (LCA)
Elinkaariarvioinnin on oltava kattava Talous Toteuttamiskelpoisuus, edullisuus, elinkaaren aikaiset kustannukset Ympäristö Elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset, hiilijalanjälki, resurssien käyttö ja käytön tehokkuus, kierrätettävyys Yhteiskunta Käytettävyys, hyödyllisyys, turvallisuus, mukavuus, toimivuus, kauneus Miten näitä kaikkia mitataan? Miten arvoja vertaillaan? Sosiaalisten vaikutusten elinkaariarviointi Hankkijan, toimittajan, välittäjän, tuottajan ja käyttäjän vastuut Tuotteen/palvelun käyttöikä Tuotteen suunnittelu kierrätettävyyden kannalta Lisäarvo yksilöille ja yhteiskunnalle jne. Jatketaan vielä autoesimerkkiä Miten huomioidaan omaa autoa käyttämällä säästetty aika, siten lisääntynyt vapaa-aika ja parantunut elämänlaatu verrattuna vähemmän saastuttavaan julkiseen kulkuneuvoon, jota käytettäessä matka-ajat esimerkiksi tuplaantuvat? Entä yksityisautoilun/joukkoliikenteen käytön vaikutukset liikenneturvallisuuteen?

31 Kuvalähde: SSAB Sustainability report, 2014.

32 Haasteita Haasteita matkalla kestävään kehitykseen
Tekniset haasteet – esim. aineiden erotus toisistaan Taloudelliset haasteet Organisatoriset ja hallinnolliset haasteet Globaaleihin haasteisiin vastattava globaalisti – yhteinen tavoite? Sääntelyyn liittyvät haasteet – esim. luvat, standardit Yliohjauksen ja ylikäsittelyn välttäminen: Kierrätyksen ympäristö-vaikutukset eivät saa olla suuremmat kuin loppusijoituksen Käyttäytymiseen ja asenteisiin liittyvät haasteet Miten saadaan jätemateriaalit kiertoon? Useiden materiaalien kierrätysastetta voitaisiin (nykyteknologialla) parantaa merkittävästi parantamalla jätteiden kiertoon saamista – esim. kännyköiden kierrätys tyssää käyttäjien laatikoiden pohjille Kuvalähde: Laukkanen, Dahl & Martikka: Teollisuuden ympäristöasioiden hallinta, 2013. Lähde: Jokilaakso, Aalto-yliopisto. Lähde: Jokilaakso, Aalto-yliopisto. Lähde: Jokilaakso, Aalto-yliopisto.

33 Esimerkki kierrätettävyydestä
Lähde: Hagelüken & Corti: Gold bulletin 43(2010)3, Esimerkki kierrätettävyydestä ”Urban mining”in potentaali Yksi kännykkä 9 g Cu 250 mg Ag, 24 mg Au, 9 mg Pd Li-ioniakussa 3,8 g Co Määrä Maailmassa myydään vuosittain 1300 miljoonaa kännykkää Potentiaali yhteensä t Cu 325 t Ag, 31 t Au, 12 t Pd Li-ioniakussa 4800 t Co Yksi tietokone 500 g Cu 1 g Ag, 220 mg Au, 80 mg Pd Li-ioniakussa 65 g Co Määrä Maailmassa myydään vuosittain 300 miljoonaa tietokonetta Li-ioniakku noin 140 miljoonassa Potentiaali yhteensä t Cu 300 t Ag, 66 t Au, 24 t Pd Li-ioniakussa 8100 t Co Potentiaali vastaa useita prosentteja (joillain metalleilla jopa muutamia kymmeniä prosentteja) kyseisen metallin vuosituotannosta maailmassa.

34 Esimerkki kierrätettävyydestä
Teräs on maailman kierrätetyin materiaali Kierrätysaste 86 % (2014) Autoista kierrätetään jopa 95 %, kodinkoneista 88 % ja teräspakkauksista 70 % (2014) esim. Outokummun teräksissä kierrätetyn materiaalin osuus on 87 % (2016) Romupohjaisen teräksenvalmistuksen CO2-päästöt ovat pienemmät kuin malmipohjaisessa Teräsromua ei ole riittävästi kattamaan tarvetta Tietyt haitta-aineet voivat kumuloitua teräkseen Voi rajoittaa tiettyjen lajien valmistusta Kierrätyksellä voidaan saavuttaa merkittäviä energiasäästöjä Viereisessä kuvassa on vertailtu metallien pyrometallurgisen valmistuksen ominaisenergiankulutuksia käytettäessä raaka-aineina primääriraaka-aineita tai kierrätysmateriaaleja Kuvalähde: Outokumpu Sustainability report, 2014.

35 Kierrätyksen haasteita
Konkreettisia haasteita lähitulevaisuudessa Päästöjen ennaltaehkäisy ja luonnonvarojen säästäminen energiatehokkaammilla ja suljetummilla tuotantoprosesseilla Päästöjen hallinta tehokkailla, matalan energiankulutuksen omaavilla ja vähän jätettä tuottavilla puhdistusmenetelmillä Kilpailukykyisten materiaalien ja energian tuotattaminen uusiutuvista ja kierrätettävistä raaka-ainelähteistä Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen tuotanto- ja talteenottotekniikoita käyttäen Kemikaalien ja tuotteiden riskinhallinta Kierrätyksen mielekäs toteutus – materiaalin keräyksestä lähtien – sekä tuotteiden suunnittelu kierrätys huomioiden Ennakointi oikeisiin asioihin ja oikealla laajuudella Yhtäältä ei kannata jäädä odottamaan lakisääteisiä rajoituksia (seurauksena voi olla pakotettuja suuria investointeja), vaan ennakoida tulevia rajoituksia Ympäristö-investoinnit muiden investointien yhteydessä Imago-/markkinointihyöty? Lähde: Laukkanen, Dahl & Martikka: Teollisuuden ympäristöasioiden hallinta, 2013.

36 Ympäristöasioiden hallinnan edellytyksiä
Oltava selvillä toiminnan ja tuotteiden mahdollisista ympäristövaikutuksista sekä niihin liittyvistä riskeistä Oltava selvillä lainsäädännön velvoitteista Otettava huomioon jo raaka-aine- ja prosessiratkaisuissa sekä tuotesuunnittelussa Luonnonvarojen säästäminen, päästöjen minimointi Materiaali- ja energiavirtojen hallinta Tehokas raaka- ja polttoaineiden käyttö Turhien jätteiden käsittelyyn ja ympäristöön päätyvien materiaali- ja energiavirtojen välttäminen Jätteiden kierrätys, käsittely, puhdistus, hävitys ja loppusijoitus mahdollisimman vähän kuormittavalla tavalla Kustannustehokkuus Osallistuttava ympäristökeskusteluun sidosryhmien kanssa Viranomaiset, asiakkaat, sijoittajat, lähistön asukkaat, yhteiskunta, tiedotusvälineet Ympäristöasioiden hallinnan edellytyksiä Lähde: Laukkanen, Dahl & Martikka: Teollisuuden ympäristöasioiden hallinta, 2013.

37 Viimeinen tehtävä tälle kurssille
Kuvaile tarkastelun kohteena olevaa prosessia osana yhteiskuntaa. Pyri vastaamaan esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Millaisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia tuotantoprosessilla on? Millaisia vaikutuksia prosessilla on ympäristöön ja/tai terveyteen? Mikä on prosessin merkitys/rooli osana yhteiskuntaa? Mihin sitä tarvitaan? Olisiko se korvattavissa? Miksi/miksi ei? Miten prosessin vaikutuksia tulisi mielestäsi muuttaa? Miten niihin voitaisiin vaikuttaa? Vastaus voi olla aiempiin tehtäviin verrattuna pohdiskelevampi – voit pohtia kysymyksiä, joihin ei ole valmiita vastauksia

38 Yhteenveto YK:n kestävän kehityksen tavoitteet
Yhteenveto YK:n kestävän kehityksen tavoitteet Miten näiden toteutumista pyritään edistämään?

39 Menkää ja pelastakaa maailma
Insinööreillä on keinoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin