Oppilashuollon arviointia

Esitys aiheesta: "Oppilashuollon arviointia"— Esityksen transkriptio:

1 Oppilashuollon arviointia 2015-2016
Sari Ågren Kasvatus- ja opetustoimi

2 Kysely Tehty kaikille Rauman perusopetuksen rehtoreille (15/16) sekä perusopetuksen kuraattoreille (5/5), psykologeille (4/4) sekä perusopetuksen kouluterveydenhoitajille (7/11) Toteutettu huhtikuussa 2016 Tarkoituksena oppilashuollon arvioiminen ja toiminnan kehittäminen

3 Yhteisölliset ryhmät kokoontuneet Rauman kouluilla keskimäärin 3,3 (2) kertaa lukuvuodessa.

4 Yhteisöllisessä oppilashuollossa käsiteltyjä asioita
Osallisuuden lisäämistä (oppilaiden, huoltajien, henkilöstön) Oppilashuollon vuosikelloja Hyvinvointiprofiilin tekemistä, tuloksia ja toimenpiteitä Oppilaiden hyvinvointia Oppilashuoltosuunnitelman tekeminen/päivittäminen Ilmapiirikartoituksia ja toimenpiteitä Kouluympäristön siisteyttä Yhteistoimintaa nuorisotoimen kanssa Yksinäisten oppilaiden auttamista Vierailuja, toiminnan esittelyä (liityen mm. päihteisiin) mielen hyvin voinnin edistämistä Koulun eri työryhmien tehtäviä osana oppilashuoltoa KiVa-työskentelyä Ennaltaehkäisevää päihdetyötä Rehtorin kyselytunnin toteuttamista Oppilaskunnan tekemän opettajakyselyn tuloksia Oppilaskunnan ja teemaryhmän yhteistyötä Arviointia ja seuraavan lukuvuoden suunnittelua Yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa ….jatkuu….

5 …jatkuu…. Tukioppilastoiminnan arviointi ja kehittäminen/ ohjaavan opettajan tukeminen Lastensuojeluilmoitusten tekemistä Fiilari-toimintaa TEA-viisarikyselyyn vastaamista Koulun ja esiopetuksen yhteistyö Koulun järjestyssääntöjä Oppilashuollon hahmottaminen/ keskustelut/ perehtyminen Vanhempainiltojen järjestämistä Koulun toiminnan arviointia Koulun hyvinvointiin liittyvien teemojen valintaa Koulun ja vanhempainyhdistyksen yhteistoimintaa Tapahtumia ideoitu Huoltajien palautetta kouluviihtyvyydestä Ilmiöitä ja niihin puuttumista (esim. maahanmuuttovastaisuutta) Hankintasuunnitelmia Terveydellisten olojen tarkastuksia Ammattilaisten välistä roolijakoa/tehtäväkuvia Yksittäisten luokkien luokkahenkeä Teemallisia oppitunteja Välituntivalvonnan järjestämistä Liikennejärjestelyjä

6 Muistiot ja julkisuus Kaikki ovat tehneet muistion (15/16)
12/15 kouluista on asettanut muistion julkisesti nähtäväksi (hieman yli puolet)

7 Kokemus yhteisöllisen ryhmän hyödyllisyydestä (vastaajina kaikki osallistuneet)

8 Oppilaiden ja huoltajien osallistuminen ryhmään
Huoltaja kutsuttu ryhmään ainakin kerran lukuvuoden aikana 14/15 (13/16) Oppilaat edustettuna ainakin kerran lukuvuoden aikana 14/15 (15/16)

9 Yhteisöllisessä oppilashuollossa ongelmalliseksi on koettu
Ryhmässä toimivat eivät tunne koulun arkea Ajan riittämättömyys Vaikea saada huoltajia mukaan Ryhmässä voisi laajemminkin käsitellä yhteisiä asioita Asioita ryhmään voisivat tuoda muutkin kuin jäsenet Tiedonkulkuongelmaa oppilashuollon kokonaisuudessa Käsiteltyjen asioiden laajuus Ei uusia asioita, vanhan toistoa Prosessi on raskas kun kokonaisuudesta vastaa rehtori yksin Liikaa kahdenkeskistä keskustelua, muut tyytyvät vain kuuntelemaan Eri sektorien edustajien erilaiset näkemykset

10 Asiantuntijaryhmiä vuodessa
Vaikea vastata / tulkinnan vaikeutta (yksilöllisen oppilashuollon ryhmä/asiantuntijaryhmä – oppimisen tuen ryhmä) Vastaukset välillä 2 – 120 Rehtori osallistunut harvoin. Poikkeuksena kaksi koulua, joissa rehtori osallistunut huomattavasti useammin. Ryhmät koottu pääasiassa luokanopettajan/luokanvalvojan aloitteesta (kuraattorin, terveydenhoitajan, koulupsykologin tai huoltajan)

11 Oppilashuoltokertomus
7/15 on täyttänyt aina oppilashuoltokertomuksen (10/15) 6/15 ilmoittaa, ettei vain osasta asiantuntijaryhmistä on tehty oppilashuoltokertomus täytetty (2/15) 2/15 ilmoittaa, että asiantuntijaryhmistä on täytetty oppimisen tuen lomake

12 Asiantuntijaryhmien toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus (vastaajina kaikki)
80 % (65%) rehtorien, 100% oppilashuoltohenkilöstön mielestä toiminta on ollut yleensä tarkoituksenmukaista Haasteitakin nousi esille - kirjaamiskäytäntö on hankala - ryhmät liian suuria, osa ei osallistu vaan kirjaa hiljaa omia muistiinpanojaan - huolen heräämisessä suurta vaihtelua - opettajat jäävät ilman tarvitsemaansa tietoa - oppilashuollon ja oppimisen tuen erottaminen vaikeaa - kuntouttavamman otteen tarve, paljon puhetta mutta konkretia jää vähäiseksi

13 Kehittämisen painopisteet
Kiusaamiseen puuttuminen Wilman käyttöön toimintaohjeet Ohjeet oppilashuollollisten asiakirjojen laadintaan ja arkistointiin Yhtenäinen linja koulujen toiminnalle Opettajien kouluttaminen hoitamaan paremmin yksilön oppilashuoltoon ohjaamista Yhteisöllisen oppilashuollon tärkeyteen satsaaminen (tapaamiset tärkeitä koska henkilöstö on niin hajallaan) Oppilaiden äänen kuuleminen paremmin Oppilashuollon työtekijöiden työnkuvan selkiyttäminen Lisätä rehtoreiden motivaatiota koulujen yhteisöllistä hyvinvointityötä kohtaan Oppilashuollon ja oppimisen tuen keskinäinen selkiyttäminen Ryhmämuotoista toimintaa koulupäiviin Oppilashuollon kokonaisuuden selkiyttäminen Suoremman kommunikaation parantaminen Kirjaamisen ohjeet selkeämmäksi Lisäkoulutusta oppilashuollosta Yksilöllisen oppilashuollon kehittäminen

14 Oppilashuoltohenkilöstön ajatuksia
Yhteisöllisen oppilashuollon kokoontumisten selkeä sopiminen lukuvuoden alussa Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kankea silloin kuin asioihin tulisi reagoida nopeasti Koettu tärkeäksi yhteisöllinen oppilashuolto yhteistyön kannalta Huoli asiantuntijaryhmien kokoamisesta Motivoituminen yhteisölliseen oppilashuoltoon on vaikeaa kun on niin monen ryhmän jäsen Fiilari-toiminta ollut suuri lisäapu ja erinomaista ennaltaehkäisevää työtä. Osassa kouluja opettajat, eivätkä rehtoritkaan tiedä, milloin ja miten oppilashuoltokertomus tulisi täyttää Rehtorit tarvitsisivat ohjeita, miten yhteisöllisen oppilashuollon tulisi toimia Yhteisöllisessä ryhmässä ei ole selkeää puheenjohtajuutta Mistä löytyisi innovatiivista ajattelua, ei vain pakon edessä tekemistä?

15 Yhteisöllisen oppilashuollon kehittäminen
Kaaro ja Uotilanrinne Muistiot nähtävillä Pedanetissä YTY-ryhmä Yhteisöllisen ryhmän toiminta-ajatuksen selvittäminen Pohja koulukohtaiselle oppilashuoltosuunnitelmalle Hyvinvointivuosikello Osallisuuden toteuttaminen (esim. perjantai breikki Nanussa, oppilaskuntaa ohjaavien opettajien vertaistapaaminen)

16 Koulukohtaisen oppilashuolto-suunnitelman pohja

17 Kaaron koulun hyvinvointi-vuosikello
Hyvä kommunikointi Wilma, Pedanet, Reissari Henkilökunnan tapahtumat -liikuntasalivuorot Rinnakkais-luokkien yhteistoiminta 6.lk ruokala siivous Ihmeelliset vuodet Kummioppilas-toiminta Joululoma Opiskelijat/ harjoittelijat Joulujuhla Oppilaskunta-työ Ystävänpäivä/vko Pikkujoulut Frendit- ryhmä Joulu Tammi Hiihtoloma Lapsen oikeuksien päivä YTY YTY Tunnetaito-tunnit Vanhempain-vartit ja -illat Marras Helmi Syysloma Kaaron koulun hyvinvointi-vuosikello Toimintapäivä Välitunti-liikunta Väriviikko YTY Loka Maalis YTY Toiminnalliset vanhempainillat Suvaitsevaisuus- kuukausi Päivän-avaukset Syys Yhteistoiminnallinen päivä Huhti YTY YTY Yhteistyö seurakunnan kanssa Yleisurheilu- päivä + kisat Seurat esittäytyvät Elo Touko Teatteri YTY YTY Vappujuhla Ope-kokoukset Luokkaretket Koulurauhan julistus Kesäloma Unicef –kävely Turnaukset Kevätjuhla KiVa-koulu KiVa-tunnit Terveys-tarkastukset Terkkarin tunnit 5.lk Vanhempain-yhdistys Nivelvaihe-työ Konsertit