JUUTALAISUUS KOHDUSTA HAUTAAN.

Esitys aiheesta: "JUUTALAISUUS KOHDUSTA HAUTAAN."— Esityksen transkriptio:

1 JUUTALAISUUS KOHDUSTA HAUTAAN

2 Oppi Juutalaisuuden keskeinen oppisisältö voidaan esittää lyhyesti kolmen dogmin eli opinkappaleen kautta: Usko yhteen Jumalaan Usko Tooraan Usko juutalaisiin Jumalan valittuna kansana Juutalaiset uskovat, että maailmassa on vain yksi Jumala. Hän on luonut maailman ja on kaiken luomakunnan Herra. Jumala teki liiton Abrahamin kanssa ja valitsi juutalaiset omaksi kansakseen. Valittu kansa valittiin noudattamaan Tooran lakeja Nämä velvollisuudet eli mitzvat (Jumalan käskyt) saatettiin juutalaisten tietoon erämaavaelluksen aikana. Herra antoi Siinain vuorella Moosekselle 10 käskyä ja Tooran (juutalaisen lain). Tooran 613 käskyä määrittävät juutalaisten jokapäiväistä elämää ja pyhien viettoa. Käskyjen ja määräysten sisällön luonteen voi kiteyttää 200-l ennen ajan laskun alkua eläneen rabbi Hillelin sanoin: ”Älä tee toiselle sitä, mitä et toivo itsellesi tehtävän.”

3 Illasta iltaan Mitzvat
3/4/5 rukoushetkeä päivässä (ilta, aamu ja iltapäivä) - aamuisin talit ja arkikisin tefilin - naiset vapautettu aikaan ja paikkaan sidotuista käskyistä Kosher-säännöt -ruoka (mutta myös eläinten kohtelu) -puhe -pukeutuminen -käytös

4 Juutalaisuuden tärkeimmät juhlat ovat:
Shabat (viikottainen lepopäivä) Rosh Hashana (uusi vuosi) Jom Kipur (sovituspäivä) Sukot (lehtimajajuhla) Simchat Tora (tooran vuotuisen uudelleen lukemisen aloitusjuhla) Hanuka (valon juhla) Tu-bishvat (puiden uusivuosi) Purim (Persian juutalaisasutuksen pelastamisen muistojuhla) Pesah (Egyptin orjuudesta pelastumisen muistojuhla) Shavuot (Tooran vastaanoton muistojuhla) Jom Hashoa (II maailmansodan juutalaisuhrien muistojuhla) Jom Hazikaron (Israelin sodissa kaatuneiden sotilaiden muistojuhla) Jom Ha’atzmaut (Israelin itsenäisyyspäivä) Juutalaisuuden pyhien vieton tavat voidaan ryhmitellä kahteen osaan: jumalanpalveluksiin ja kotona perheen ja suvun kanssa suoritettaviin menoihin. Jumalanpalveluksissa ”hoidetaan” uskonnolliset velvoitteet ja kotona vietettävissä menoissa kerrataan kunkin pyhän vieton syytä ja vietetään pyhää yhdessä perheen kanssa. Tämä tapahtuu usein ruokailun yhteydessä mutta itse syöminen tarjoaa vain puitteet. Yhteisöllisyys on tärkeä osa moderniakin juutalaisuutta. Juhlaillallinen ”se’uda” kestää kahdesta kolmeen tuntiin. Se alkaa viinin ja leivän siunauksilla. Ne, kuten kaikki rukoukset, lausutaan ortodoksijuutalaisilla, joihin Suomenkin juutalaiset lasketaan kuuluvaksi, hepreaksi. Sen jälkeen on kuhunkin pyhään liittyviä erikoissiunauksia. Juhla-aterialla syötävät ruokalajit vaihtelevat eri puolilla maailmaa. Suomessa syödään perinteisesti sellaisia ruokia, jotka ovat itäeurooppalaista alkuperää. Ne ovat tyypillisesti olleet köyhän kansan ruokia eli kalasta, siipikarjasta ja nautaeläinten krouvimmista osista tehtyjä ja jauhoilla jatkettuja. Tunnetuimpia näistä lienevät gefilte fish eli täytetyt kalapalat, gehakte leber eli hakattu maksa, buljonki eli kanakeitto sekä tsimes eli uunissa valmistettu porkkanasta ja lihasta tehty, siirapilla makeutettu paistos. Lisäksi nautitaan kaikilla aterioilla vehnästä tehtyä hale-leipää ja viiniä. Viiniä tarjotaan aterialla kahdenlaista; viininsiunauksessa käytetään makeaa ja vahvaa viiniä, jota juodaan pieni pikarillinen ja itse aterialla nautitaan muutama lasillinen valko- ja punaviiniä.

5 Vieton syy muita merkityksiä erityistapoja rukouksia Pesah
JUUTALAISET PYHÄT Vieton syy muita merkityksiä erityistapoja rukouksia Esikoisen paasto 10. vitsauksen muistoksi paasto Pesah Egyptin orjuudesta vapautuminen viljan korjuu alkoi, vaelluspyhä seder-ateria ma nishtanaa halaila… omerin laskeminen lasketaan sadon kypsymisen aikaa tfilat haomer jom hashoa Shoan muistopäivä Varsovan gheton kapinan muistopäivä 6 kynttilää jizkor jom hazikaron Israelin sodissa kaatuneiden muistopäivä sireeni jom ha’atzmaut Israelin itsenäisyyspäivä armeijan paraati lag ba omer 33. omer päivä Bar kohban voitto rutto laantui jom jerusalem Jerusalemin vapautuksen (1967) muistopäivä savuot 10 käskyn ja tooran saamisen juhla vaelluspyhä, sadonkorjuujuhla opiskelun ja oppimisen juhla, 7 lajia siva asar b’tamuz Jerusalemin valloituksen muistopäivä tisa b’av temppelien hävityksen muisto Espanjan juutalaisten karkoitus, Varsovan gheton tyhjennys, …synagogassa istutaan lattialla rosh hashana maailman luomisen uusi vuosi hedelmät kypsyivät taslih slihot tsom g’dalja pieni paastopäivä Gedaljan kuolema jom Kipur suuri katumuspäivä Joonan kirja kol nidre, jizkor, nila sukot lehtimajajuhla, erämaavaelluksen muistoksi lulav ja etrog (4 lajia) smini atseret pyhän kokoontumisen 8. päivä sateen pyytämisen juhla simhat tora tooran läpilukemisen juhla T Tooran sulhanen ja morsian (huutokauppa), kol hana'arim hanuka II temppelin vapauttamisen juhla sydäntalven valon juhla hanukijah, rasvaiset ruoat, sevivon asara b’tevet Jerusalemin piirityksen 588 eaa alkamisen muistopäivä tu bisvat puiden uusi vuosi KKL:n vuosijuhla puiden istuttaminen ta'anit Ester Esterin paasto ennen Ahasveroksen luo menemistä purim Esterin kirjan tapahtumat naamiaiset, megilat Ester shabat lepopäivä töistä pidättäytyminen… musaf-palvelus uusi kuu elämänkaaren juhlat

6 Ihmisen elämänkaari Kaikkiin elämänkaaren vaiheisiin liittyy useita uskonnollisia määräyksiä. Uskonnollisten velvoitteiden lisäksi elämän murroskohtien tapahtumat antavat myös aiheen juhlintaa. Juutalaisten vähäinen määrä Suomessa merkitsee sitä, että jokainen juutalaislapsen syntymä, nuoren uskonnollinen aikuistuminen ja maassamme hyvin harvinaiset täysjuutalaiset avioliitot ovat merkittäviä seurakunnallisia tapahtumia. Juutalaisen kuolema saa sekin seurakuntalaiset liikkeelle hautajaisiin. Syntyminen Juutalaisuudessa lapsen uskonto määräytyy äidin mukaan. Juutalaisesta äidistä syntynyt lapsi on juutalainen isän uskonnosta riippumatta ja juutalaisen isän lapsi on juutalainen vain jos lapsen äitikin on juutalainen. Juutalaiset poikalapset tulee ympärileikata kahdeksan päivän ikäisinä. Ympärileikkaus ymmärretään Jumalan ja juutalaisten välisen liiton merkiksi ”sukupolvesta sukupolveen”. Juutalaiseen uskontoon kuuluu, että mies on ympärileikattu juutalaisen uskon mukaisella tavalla. Näin pidetään huolta siitä, että jokainen juutalaiseen kotiin syntyvä poikalapsi saa oikeuden kuulua juutalaiseen yhteisöön. Ympärileikkaamisen käsky koskee myös niitä miehiä, jotka kääntyvät juutalaisuuteen aikuisiällä. Ympärileikkauksen heprealainen nimi Brit Mila muodostuu sanoista ”liitto” ja ”sana”. Pelkkä leikkaus ei ole riittävä toimenpide vaan vasta sen yhteydessä lausuttavat siunaukset täydellistävät seremonian. Ympärileikkauksen suorittaa siihen koulutuksen saanut henkilö, mohel, joka nykyään on usein lääkäri. Leikkaus suoritetaan kahdeksan päivän ikäiselle poikalapselle, jos pojan terveys sen sallii. Keskosuus, keltaisuus, alipainoisuus ja muut vastaavat lapsen kuntoon liittyvät seikat siirtävät leikkausta automaattisesti myöhäisemmäksi. Toimenpide on nopea, turvallinen ja lähes kivuton. Pojilla ympärileikkaukseen liittyy vielä nimen mainitseminen. Tytön nimi julkistetaan kun perheen äiti synnytyksen jälkeen ensimmäistä kertaa osallistuu jumalanpalvelukseen. Tuoreelle isälle suodaan Tooran siunausvuoro ja sen yhteydessä luetaan vastasyntyneelle ja tämän äidille erityinen siunaus. Tästä tapahtumasta käytetään jiddishinkielistä nimeä shulfirn.

7 B´nei mitzva Juutalaisuuden mukaan uskonnollinen täysi-ikäisyys alkaa tytöillä 12 vuoden ja pojilla 13 vuoden iässä. Täysi-ikäistä tyttöä kutsutaan nimellä bat mitzva eli velvollisuuden tyttö ja poikaa nimellä bar mitzva eli velvollisuuden poika. Otsikon nimi bnei mitzva tarkoittaa velvollisuuden lapsia. Suomessa on tapana juhlia tätä ikää ensimmäisenä sopivana shabbatina syntymäpäivän jälkeen. Seurakunnat ovat jäsenmäärältään pieniä, niin että jokainen nuori saa viettää juhlaansa yksin. Bar mitzva – poika saa ensimmäisen kerran kutsun saapua Tooran ääreen. Tooran siunausten ohella monet pojista lukevat lisäksi osan shabatin Toorajaksosta ja kirjan tekstistä. Tytöt puolestaan lausuvat ja laulavat shabatin soveltuvia tekstejä. Jumalanpalveluksen jälkeen perheillä on tapana järjestää kiddush eli tarjota kaikille palvelukseen osallistuneille viiniä ja pientä syötävää. Seuda eli varsinainen juhla-ateria kutsuvieraille voidaan tarjota joko kiddush-tilaisuuden jälkeen tai illalla shabatin päätyttyä. Juhlissa on tapana pitää puheita päivänsankarille ja tämän vanhemmille. Iltajuhlissa on usein tarjolla myös muuta ohjelmaa sekä musiikkia ja tanssia.

8 Avioliitto Juutalaisuuden mukaan avioliitto on Jumalan luoma instituutio. Avioliiton tehtävä on antaa puitteet suvunjatkamiselle ja muodostaa liitto, jossa mies ja nainen voivat kokea rakkauden ja yhteenkuuluvuuden. Avioliitto on juutalaisuuden mukaan aikuisen ihmisen luonnollinen olotila. Siksi juutalaisuus suosittaa että myös eronneet ja leskeksi jääneet solmivat uuden avioliiton mahdollisimman nopeasti. Naimisiin on kuitenkin mentävä harkiten, ei pakolla. Juutalaiset häät voidaan järjestää joko kotona, synagogassa tai vaikkapa ulkona. Niitä ei kuitenkaan saa järjestää suruaikana eikä shabattina. Vihkiseremoniassa hääpari seisoo perheen tulevaa kotia symboloivan hääkatoksen eli chupan alla. Vihkiminen suoritetaan siten, että hääpari seisoo kohti Jerusalemia. Morsiamen paikka on sulhasen oikealla puolella. Vihkiseremoniassa lausutaan seitsemän siunausta, joista kuusi hääparille ja yksi viinille. Ennen vihkitilaisuutta hääparille on laadittu ketuba - avioliittosopimus. Siinä määritellään molempien osapuolten oikeudet ja velvollisuudet avioliitossa mm. ravinnon, vaatteiden, sukupuolisen kanssakäymisen, myötäjäisten ja mahdollisen avioeron suhteen. Avioliiton solmimisen merkiksi sulhanen antaa morsiamelle sileän kultasormuksen. Vihkitilaisuuden päätteeksi sulhanen polkaisee rikki lasin. Tapa muistuttaa suurimman ilonkin keskellä menneistä murheista ja tuhoutuneista temppeleistä. Avioero on juutalaisuudessa sallittu hyvin perustein. Sen voi myöntää uskonnollinen tuomioistuin bet din, johon kuuluu kolme rabbiinia. Eron merkiksi ketuba puretaan ja aviopuolison saavat omakseen erityisen avioerotodistuksen getin, joka mahdollistaa uuden avioliiton solmimisen. Perhe ja kasvatus Juutalaisuuden käsityksen mukaan lasten kasvattaminen ja uuden oppiminen ovat päättymätön tehtävä. Jossain vaiheessa vastuu siirtyy vanhemmilta lapsille itselleen. Kasvatuksen tavoitteet voidaan jakaa uskonnolliseen ja sekulaariseen kasvatukseen, toisaalta henkiseen ja fyysiseen kasvatukseen sekä arvokasvatukseen ja ammattikoulutukseen. Juutalaisen vanhemman tulee opettaa lastaan tulemaan toimeen ja toimimaan kahdessa maailmassa ja kahdessa kulttuurissa - luoda silta niiden väliin. Perimmäinen tavoite on terveen suhteen luominen vanhempien ja lasten välille. Kasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lasta kokonaisuutena - ihmisellä on vain yksi elämä. Lasten kasvatusvastuu on aina vanhemmilla, mutta juutalaisuus tunnustaa myös koulun sekä lapsen kasvu- ja harrastusympäristön vaikutuksen lapsen kasvuun.

9 Kuolema Juutalaisen käsityksen mukaan ihminen menetti oikeuden ikuiseen elämään maan päällä samalla kun joutui karkotetuksi paratiisista. Maanpäällistä elämää seuraa näin kuolema. Kuolema ei juutalaisuuden käsityksen mukaan ole paha asia. Elämä ja kuolema ovat yksi ja sama asia. Kuolemasta alkaa ikuinen elämä. Juutalaisuuden mukaan sielu erottuaan ruumiista, kykenee vasta 30 päivän jälkeen eroamaan rakkaistaan ja sopeutumaan omaan olomuotoonsa. Vaikka myös juutalaisuus tuntee helvetin, ei uskonto ota kantaa siihen minne kukin kuoleman jälkeen joutuu. Yleinen käsitys on, että kaikki pääsevät Jumalan valtakuntaan. Tapana on haudata juutalainen vainaja kuolemaa seuraavana päivänä, jollei päivä satu shabatiksi tai juutalaiseksi pyhäpäiväksi tai ellei hautaaminen esty esim. ruumiinavauksen vuoksi. Ennen hautaamista vainajalle suoritetaan ruumiinpesu eli tahara. Tämä pesu on luonteeltaan lähinnä symbolinen. Sitten vainaja puetaan erityisiin hautausvaatteisiin. Ne ovat väriltään valkoiset ja kaikille vainajille samanlaiset. Samoin arkku, johon vainaja lasketaan, on kaikille samanlainen. Näin korostetaan kaikkien tasa-arvoisuutta kuoleman ja Jumalan edessä.

10 Hautausseremonian aikana luetaan psalmeja ja lausutaan ”El male rachamim” – siunaus, jossa korostetaan Jumalan armoa. Suomessa on tapana lisäksi pitää hesped - hautauspuhe.Sitten arkku viedään haudalle. Ennen hautaan laskemista, vainajaa pyydetään antamaan anteeksi häntä vastaan tehdyt vääryydet samoin kuin myös hänelle annetaan anteeksi hänen mahdollisesti tekemänsä vääryydet. Arkku lasketaan hautaan, joka peitetään saattoväen läsnäollessa. Juutalaisen perinteen mukaan haudalle ei yleensä tuoda kukkia, mutta kukkalaitteet ja seppeleet ovat yleistyneet myös juutalaisissa hautajaisissa. Kukkien laskukiellon ajatuksena oli varmistaa, etteivät köyhän ja rikkaan haudat eroaisi toisistaan. Omaiset viettävät kuolinpäivästä alkaen viikon mittaisen suruajan shivan, jonka aikana ystävät ja sukulaiset huolehtivat mm. omaisten ruokien valmistamisesta. Shivaa seuraa shloshim – surukuukausi. Hautajaisten jälkeen haudalla saa vierailla vasta surukuukauden päätyttyä. Vuoden kuluttua kuolemasta haudalla paljastetaan hautakivi. Kuoleman vuosipäivänä omaiset sytyttävät surukynttilät ja viettävät nk. jorzaitia (jiddishiä). Lähimmät miespuoliset omaiset lukevat tällöin jumalanpalveluksissa erityisen kaddish muistorukouksen.

11 Jokapäiväinen elämä Juutalaisuuden keskeinen ajatus on, että teot kertovat enemmän ihmisen uskon luonteesta ja lujuudesta kuin uskon tunnustaminen. Juutalaisuudessa hyvän ajatteleminen ei riitä, ihmisen tulee noudattaa uskonnon sääntöjä - tekeminen tukee uskoa. Juutalaisen uskon peruslähtökohta on se, että oppi kertoo kuinka ihminen elää paremmin, ei kuinka hän kuolee paremmin. Oikean tekemisen ajatusta tulee noudattaa niin uskonnollisissa kuin sekundaarisissakin asioissa. Juutalaisen ihmisen elämää niin arjessa kuin juhlassakin määrittävät moninaiset määräykset. Voikin sanoa, että juutalainen harjoittaa uskontoansa mitä ikinä tekeekin. Juutalainen uskonnollinen laki asettaa vaatimuksia yhtälailla jumalanpalveluselämälle, ruokakulttuurille kuin ammatilliselle etiikallekin. Suomalaiseen arvomaailmaan nähden suurin ero lienee se, että miesten ja naisten tehtävät ovat osittain erotetut toisistaan. Tämä ei tarkoita sitä, että naisen asema olisi alistettu vaan sitä, että molemmilla sukupuolilla on osittain omat velvoitteensa. Ihminen ja Jumala Juutalaiset uskovat, että Jumala loi maailman ja asetti ihmisen luomakuntansa kruunuksi. Tämän valta-aseman mukana tuli myös vastuu. Ihmisellä on valta ja vastuu elinympäristönsä suhteen. Tämä koskee niin maaperää kuin kasvi-, eläin ja ihmiskuntaakin. Ihmisen luodessaan Jumala antoi ihmiselle mahdollisuuden valita hyvän ja pahan välillä sillä toista ei ole ilman toista. Koska aikojen saatossa iso osa ihmisistä valitsi pahan, päätti Jumala valita kaikkien kansojen joukosta yhden, jolle antoi tehtäväksi hyvän noudattamisen. Tästä käskyjen tarkasta toteuttamisesta ei kuitenkaan seurannut valituille mitään erityistä etuasemaa vaan kaikkien kansojen kaikki vanhurskaat ovat saava saman oikeuden päästä Jumalan valtakuntaan. Koska Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, on suurinta kunnioitusta Jumalaa kohtaa kunnioittaa kanssaihmisiä. Käskyt Toorasta löytyy yhteensä 613 käskyä. Niistä 365 (yhtä monta kuin vuodessa on päiviä) on luonteeltaan kieltoja, asioita joita ei saa tehdä (esimerkiksi kuvainpalvonta) ja 248 (yhtä monta kuin ihmisessä on luita) kehotuksia, asioita joita täytyy tehdä (esimerkiksi muista pyhittää lepopäivä). Juutalaisien tulee siis kaikkina vuoden päivinä koko olemuksellaan noudattaa näitä käskyjä. Käytännössä käskyjen noudattaminen ei ole yhtä hankalaa kuin niiden lukumäärä antaa ymmärtää. Osa määräyksistä koskee erityisryhmiä (papistoa) tai asioita (esimerkiksi temppelijumalanpalvelusta) eikä niitä tarvitse tai voi noudattaa. Iso osa puolestaan on nykyihmiselle normaalia käytöstä (esimerkiksi käsien peseminen ennen ruokailua). Juutalaisuudessa ei tunneta perisynnin käsitettä. Juutalaisuuden mukaan ihminen on syntyessään hyvä ja elämänsä aikana itse vastuussa teoistaan. Juutalaisen tulee rakastaa ja kunnioittaa Jumalaa, tavoitella pyhyyttä, opiskella Tooraa, kunnioittaa Israelin maata, pitää elämää pyhänä, rakastaa lähimmäistään, kunnioittaa toisen ihmisarvoa, kohdella kaikkia tasa-arvoisesti, rakastaa oikeudenmukaisuutta, olla myötätuntoinen sekä kantaa vastuunsa itsestään ja ympäristöstään.

12 Rukoukset Juutalaiset jumalanpalvelusmenot ovat kehittyneet hyvin pitkän ajan kuluessa. Vanhimmat rukoukset ovat kuuluneet liturgiaan jo lähes 3000 vuotta. Ortodoksijuutalaisuudessa, jota myös Suomen juutalaiset edustavat, ei jumalanpalveluksissa säestetä rukouksia. Palvelus koostuu kanttorin johtamista rukouksista, seurakunnan kanssa yhdessä luetuista ja lauletuista rukouksista sekä hiljaa luetuista rukouksista. Sävelmät ovat yleensä melodisia ja niistä vanhimmat niin ikään satoja vuosia vanhoja. Myös jumalanpalveluksen rukoukset ovat hepreankielisiä lukuun ottamatta Suomen valtiolle ja sen johtajille luettuja siunauksia, jotka luetaan suomeksi ja ruotsiksi. Päivittäinen rukoileminen on juutalaisille mitzva, uskonnollinen käsky. Tooran käskyistä useat täsmentävät jumalanpalveluksen ja rukouksen merkitystä juutalaisuudessa. Niissä määrätään mm. juutalaiset uskomaan Jumalaan, rakastamaan, pelkäämään ja palvelemaan Häntä. Juutalaisten tulee resitoida shema – rukous joka aamu ja ilta, opiskella Tooraa ja opettaa sitä toisille. Miesten tulee sitoa rukousnauhat käteensä ja päähänsä ja tehdä zitzit – solmut rukousviittansa kulmiin. Rabbiinisessa kirjallisuudessa on tarkasti määrätty kaikki ne asiat, joiden yhteydessä juutalaisten tulee rukoilla. Rukoilla voi sanoitta tai omilla sanoin mutta juutalaisuudessa on myös runsaasti ”valmiiksi sanoitettuja” rukouksia. Juutalaisilla on tapana siunata asioita, kiittää päivittäisestä hyvinvoinnista, lukea muistorukouksia ja niin edelleen. Näiden tilannekohtaisten rukousten lisäksi juutalaisuuteen kuuluu kolme päivittäistä jumalanpalvelusta. Yhteisölliset rukoushetket ovat yksityisiä merkityksellisempiä. Arkisin jumalanpalvelukset ovat: ma’ariv iltajumalanpalvelus, shacharit aamujumalanpalvelus sekä mincha iltapäiväjumalanpalvelus. Shabattina ja pyhäpäivinä järjestetään lisäksi ylimääräinen musaf jumalanpalvelus, joka liitetään osaksi shabatin shacharit-palvelusta. Se symboloi temppelin aikaista ylimääräistä shabatuhria. Synagogalla, joka on kreikkalaisperäinen sana, on kolme hepreankielista nimeä: beit hatfila l. rukoustalo, beit ha’midrash l. opiskelutalo ja beit ha’knesset l. tapaamistalo. Kaikki nimet kuvaavat omalla tavallaan juutalaisen jumalanpalveluksen luonnetta. Jumalanpalveluksen aikana kiitetään, ylistetään ja siunataan Jumalaa mutta myös kerrataan juutalaisen opin keskeisiä käsitteitä ja sääntöjä sekä tavataan ystäviä ja tuttavia. Niinpä osa rukouksista on luonteeltaan juhlavia tai vakavia. Osa niistä resitoidaan keskittyneesti (hepr. kavana) hiljaa toistaen kun taas toiset ovat iloisia ja melodisia ja lauletaan melkeinpä riehakkaasti. Osan rukouksista lukee vain esirukoilija ja osan koko seurakunta. Osaa seuraa jokainen seisten, kun taas osan aikana istutaan. Toorakääröt otetaan esille maanantai-, torstai ja shabataamujen palveluksissa. Tooran kirjat on jaettu 54 jaksoon. Lukeminen päätetään ja aloitetaan aina alusta Simchat Tora -juhlassa. Jotta Tooraa voitaisiin lukea, täytyy läsnä olla minjan eli 10 bar mitzva ikäistä juutalaista miestä. Viikonjaksoja kutsutaan nimillä parsha tai sidra. Tooran siunaukset jaetaan siten, että ensimmäisen vuoron saa aina cohen, toisen leevi ja loput jaetaan am Israelille, Israelin kansalle. Cohenin tai leevin puuttuminen ei kuitenkaan estä Tooran lukemista kunhan koossa vain on minjan.

13 Terveydenhuolto Juutalaisuuden uskonnollinen laki kantaa huolta myös ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen olotilaan vaikuttaviin seikkoihin. Terveyden kannalta tämä tarkoittaa käytännössä velvollisuutta pitää huolta fyysisestä kunnosta ja mielenterveydestä sekä esimerkiksi kohtuukäyttäytymistä ruoan tai alkoholin suhten. Juutalaisen ei ole lupa tahallisesti heikentää tai vaarantaa terveyttään tai elämäänsä ja toisaalta kaikki, mikä palvelee elämän ja terveyden ylläpitämistä, on sallittua. Tästä seuraa esimerkiksi, että terveydelle välttämättömät hoidot ja leikkaukset sekä elin- ja verensiirrot ovat luvallisia. Lapsettomuushoidot, samoin kuin ehkäisy ja raskauden keskeyttäminen terveydellisin perustein ovat nekin sallittuja. Ruokavalio Juutalaisen arkielämän keskeisiä käsitteitä on nk. kosher eli puhtaussäännökset. Ne koskevat kaikkea elämää, mutta vaikuttavat eniten ruokasäännösten kohdalla. Karkeasti ottaen ravintoaineet jaetaan kahteen ryhmään: tuotteisiin, jotka ovat kasher eli syötäväksi kelpaavia ja tuotteisiin, jotka ovat trefa eli syötäväksi kelpaamattomia. Kaikki kasvikset, kalat joilla on suomut, nauta- ja lammaseläinten, näiden maito sekä siipikarja ja niiden munat ovat sallittuja oikein valmistettuina. Sallittu ravinto jaetaan maito-, liha- ja parve-tuotteisiin. Maitoa ja lihaa ei saa syödä yhdessä mutta parvetuotteita, joita ovat kaikki kasvikset, kala sekä munat, voi syödä sekä maitosten että lihaisten ruokien kanssa. Sallitutkin ruoat menettävät kasheriutensa, jos ne joutuvat tekemisiin trefa tuotteiden kanssa tai ne valmistetaan väärin esim. paistinpannulla tai uunissa, jotka ovat joutuneet tekemisiin trefatuotteiden kanssa. Kosher-säännökset lähtevät liikkeelle jo ravinnon tuottamisesta ja eläinten teurastamisesta. Syötäväksi kelpaava liha on teurastettava juutalaisen teurastustavan shechi’tan mukaisesti. Tavan johtoajatus on, ettei eläimelle saa tuottaa tarpeetonta kärsimystä. Tämän johdosta esimerkiksi metsästys on juutalaisuudessa kiellettyä. Näin ollen tavallinen kaupassa myytävä naudanliha on juutalaisille yhtä kiellettyä kuin sianliha. Pesachina, juutalaisen pääsiäisen aikaan ravinnolle asetetaan erityisvaatimuksia. Tällöin ravinnon tulee olla kosher le pesach. Esimerkiksi viljatuotteiden nauttiminen on kiellettyä. Tavallisen leivän sijasta syödään tuolloin erityisistä happamattomista jauhoista leivottua matze-leipää.

14 "Usein kysyttäjä kysymyksiä"
Kuka on juutalainen? Juutalaisuus on uskonto joka periytyy äidin kautta. Juutalaisen äidin lapsi on automaattisesti juutalainen, juutalaisen isän lapsen on erikseen juutalaiseksi käännyttävä. Juutalaisen käsityksen mukaan juutalainen pysyy juutalaisena vaikka lakkaisi harjoittamasta uskontoaan tai liittyisi jonkin toisen uskonnon jäseneksi. Juutalaisuus on kuitenkin paljon muutakin kuin uskonto. Monelle se tarkoittaa jonkinasteista kansallistunnetta, joka määrittää yksilön käsitystä omasta itsestään. Laajassa mittakaavassa juutalaisuus on kulttuuri, joka käsittää kaikki elämän alueet. Miten juutalaiset lapset kastetaan? Juutalaisia lapsia ei kasteta. Juutalaisuus ei tunne perisynnin käsitettä ja siksi seurakuntaan liittämisen perinteet eivät ole luonteeltaan sakraalisia. Juutalaiset poikalapset ympärileikataan yleensä kahdeksan päivän ikäisenä ja tytöt otetaan seurakunnan jäseniksi kun heidän äitinsä synnytyksestä toivuttuaan osallistuvat ensimmäisen kerran jumalanpalvelukseen. Miten juutalaiset pelastuvat Juutalaisen käsityksen mukaan kukin ihminen on itse vastuussa omista teoistaan. Kaikki ihmiset kuitenkin syntyvät synnittöminä ja siten pelastautuminen ikuiseen elämään on yksilön elämän valinnoista kiinni. Juutalaisen käsityksen mukaan kaikki ihmiset uskonnostaan riippumatta pääsevät taivaaseen. Se kuinka lähelle Jumalaa he pääsevät, riippuu eletystä elämästä. Miten voi liittyä seurakunnan jäseneksi? Miksi en voi liittyä seurakunnan jäseneksi? Juutalaisen seurakunnan jäseneksi voi liittyä vain juutalainen. Liittyminen tapahtuu seurakunnan kanslian kautta. Henkilö joka haluaa kääntyä juutalaiseksi voi sen tehdä mutta kääntymistä edeltää pitkällinen opiskelu. Juutalaisen näkemyksen mukaan messias saapuu maanpäälle kun kaikki juutalaiset noudattavat Jumalan antamia käskyjä. Kääntymyksen antavien on oltava hyvin varmoja siitä, että kääntyvä on todella sisäistänyt juutalaisuuden. Kääntyminen on juutalaisuuden mukaan lopullista – juutalainen on aina juutalainen, vaikkei sitä itse enää haluasikaan. Sillä onko suuntaukseltaan ortodoksijuutalainen, konservatiivijuutalainen tai reformijuutalainen ei Suomen seurakuntien kohdalla ole väliä. Sen sijaan ns. messiaanisia juutalaisia eivät seurakunnat meillä ja muuallakaan hyväksy juutalaisiksi. Miksi ette yritä käännyttää muita? Juutalaisuus ei tunne lähetyskäskyä. Päinvastoin juutalaisuuteen on suhteellisen vaikea kääntyä. Tämä johtuu siitä, että juutalaisen käsityksen mukaan Jumala valitsi juutalaiset suorittamaan erityistä tehtävää eli olemaan esimerkkinä muulle ihmiskunnalle siinä millaista käytöstä Jumala ihmisiltä odotti. Käskyjen tarkka noudattaminen jäi juutalaisten itsensä huoleksi ja muiden ihmisten tuli oppia käskyjen takana olevat etiikka ja moraali. Juutalaisen katsontakannan mukaan messias saapuu ilmoittamaan Jumalan valtakunnan paluusta maan päälle silloin kun kaikki juutalaiset noudattavat annettuja käskyjä. Jos ihmisiä siis käännytettäisiin juutalaisuuteen tai ihmisten annettaisiin kääntyä uskontoon ilman sen varmistamista, että he syvällisesti ymmärtävän uskonnon luonteen, tavat ja määräykset, toimisi kääntyminen itseään vastaan.

15 Miksi juutalaiset eivät usko Jeesuksen jumalalliseen luonteeseen?
Juutalaiset odottavat messiasta, joka tulee kertomaan Jumalan valtakunnan saapumisesta maan päälle. Juutalaisuuden mukaan messias on vain sanansaattaja, hänen persoonansa ei ole tärkeä. Profeettojen kirjoissa on kerrottu joitain tietoja sekä messiaasta että siitä, miltä maailma näyttää hänen saapumisensa jälkeen. Vaikka Jeesus täyttää messiaan ennakkoehdot, eivät juutalaiset Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen nähneet ennustusten lupaamia muutoksia ympäristössään. Jeesus ei siis loppujen lopuksi täyttänyt messiaan ehtoja. Jeesus ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen messiaaksi väitetty juutalainen. Miten juutalaiset viettävät joulua? Juutalaiset eivät vietä joulua lainkaan. Joulu on puhtaasti kristillinen juhla. Koska Jeesuksella ei juutalaisuudessa ole minkäänlaista asemaa, ei juutalaisuudessa myöskään vietetä häneen liittyviä juhlia. Milloin shabat alkaa / päättyy? Juutalaisen kalenterin mukaan vuorokausi alkaa illalla kun aurinko laskee. Tämä johtuu Tooran (5 Mooseksen kirjaa) luomiskertomuksen mukaisesta järjestyksestä; ”tuli ilta ja tuli aamu”. Näin ollen shabat alkaa perjantai-iltana auringon laskiessa ja päättyy lauantai-iltana kun taivaalla näkyy kolme tähteä. Eri puolilla maailmaa noudatetaan kunkin maan aikaa ja esimerkiksi Suomen talven ja kesän erikoisolosuhteet huomioidaan soveltaen edellä mainittua ohjetta siten että shabat alkaa aina kello ja välillä. Mitkä tuotteet ovat kosher? Kaikki vihannekset ja hedelmät ovat kosher. Kosher nisäkkäällä on oltava sorkat ja sen tulee märehtiä. Vain nauta- ja lammaseläimet täyttävät nämä edellytykset. Sen sijaan sian ohella myös esimerkiksi hevonen ja jänis ovat kiellettyjä eli trefa. Kiellettyjä eläimiä ovat lisäksi hyönteiset ja kaikki äyriäiset. Kosher kaloilla on oltava suomut ja selkäranka. Kaloista useimmat täyttävätkin nämä ehdot, mutta esimerkiksi ankerias, hai, sampi ja nahkiainen ovat trefa. Musta kaviaari on sammen mätiä, joten se on trefa. Veri on ehdottomasti trefa. Elintarvikelisäaineet voivat olla peräisin trefa eläimistä, joten niiden alkuperä tulee aina tarkistaa huolellisesti. Ollakseen kosher kana-, lammas- ja nautaeläinten tulee olla oikeaoppisesti teurastettuja. Liha tulee ennen valmistamista liuottaa puoli tuntia vedessä, suolata tuntia ja huuhdella huolellisesti, ettei verta jää lihaan. Maksa tulee paahtaa tulella tai uunissa siten, että veri haihtuu sen pinnalta. Helsingin Kosher delissä myytävät tuotteet ovat lähes poikkeuksetta valmiita käytettäväksi. Kiddush-viininä on käytettävä kosher leimalla varustettua viiniä. Pesachin kosher-säännökset kattavat kaikki ruoat ja niiden käsittelyn. Pääsääntöisesti mitkään viljatuotteet tai niitä sisältävät ruoat paitsi matsa ja matsajauhot eivät ole sallittuja. Keittoastiat, lautaset ja työvälineet tulee olla käytössä vain pesachina tai ne tulee puhdistaa oikealla tavalla. Missä te uhraatte? Juutalaisuudessa ei ole harjoitettu minkäänlaista uhraamista lähes 2000 vuoteen. Uhraamista sai suoritta vain Jerusalemin temppelissä eikä juutalaisilla ole ollut temppeliä sitten vuoden 70, kun roomalaiset sen tuhosivat. Onko juutalaisuudessa olemassa erilaisia oppisuuntia? Nykyjuutalaisuudessa voidaan erottaa kolme pääsuuntausta; ortodoksisuus, konservatiivisuus ja liberaalijuutalaisuus. Ne erosivat omiksi suuntauksikseen vasta 1800-luvulla. Juutalaisuuden suuntaukset ovat opeiltaan huomattavasti lähempänä toisiaan kuin esimerkiksi kristinuskon eri kirkkokunnat. Suuntauksista ortodoksijuutalaisuus on suorinta jatkumoa raamatun ajan juutalaisuudelle. Suurin ero suuntausten välillä on niiden suhtautuminen noudatettavien käskyjen luonteeseen ja määrään. Opillisista asioista ne ovat kuitenkin käytännöllisesti katsoen samaa mieltä ja sen vuoksi mikään juutalaisuuden suuntauksista ei esimerkiksi tunnusta messiaanisia (Jeesuksen messiaanisuuteen uskovia) juutalaisia juutalaisuuden suuntaukseksi. Miksi miehet ja naiset ovat jumalanpalveluksen aikana erotettu toisistaan? Juutalaisuuden suuntausten erot näkyvät pääsääntöisesti niiden uskonnollisissa käytänteissä. Ortodoksijuutalaisuudessa esimerkiksi ei jumalanpalveluksia säestetä soittimilla mutta konservatiivi- ja liberaalijuutalaisista synagogista löytyvät yleensä urut. Ortodoksijuutalaisilla ovat miehet ja naiset erotettu toisistaan jumalanpalveluksissa kun taas konservatiiveilla ja liberaaleilla perheet istuvat yhdessä. Syynä ortodoksien tapaan ei ole sukupuolten välinen epätasa-arvo vaan vanha traditio joka periytyy temppelien ajoilta. Lisäksi ortodoksijuutalaisuuden näkökulmasta erottamista perustellaan sillä, että miesten ja naisten uskonnolliset velvollisuudet ovat erilaisia. Naisilla ei ole yhtä tiukkaa velvollisuutta osallistua jumalanpalveluksiin kuin miehillä ja sen takia heidän mahdollinen liikkumisensa voi häiritä jumalanpalveluksen kulkua.