Työelämän laatua ja tuottavuutta ketterästi kehittäen

Esitys aiheesta: "Työelämän laatua ja tuottavuutta ketterästi kehittäen"— Esityksen transkriptio:

1 Työelämän laatua ja tuottavuutta ketterästi kehittäen
Oulu Kirsi Parviainen ja Ville Tura

2 Toimintamallit käytäntöön
Uusi työ muuttaa yritysten arkea Uudet sukupolvet työelämässä Uusi työelämä Hyvä askel luo asiakashyötyä, henkilöstöhyötyä ja tuottavuutta Ketterästi kokeillen Ketterä kehittäminen Esimerkkejä ja kokemuksia omista asiakasyrityksistä Parhaiden tapojen mallinnus Toimintamallit käytäntöön Ketterät kokeilut Omassa asiakastyössä Havainnointia omissa asiakkaissa

3 Palvelutuotannon uusi aika

4 Työelämä pirstaloituu, monimutkaistuu ja muuttuu yhdessä tekemiseksi muutosten tuulissa
Hierarkioista alati laajeneviin monimutkaisiin verkostoihin. Byrokratiasta aitoon asiakaslähtöisyyteen. Pitkistä suunnitelmista ketteriin kokeiluihin.

5 Digitalisaatio Yritysasiantuntijan näkökulmasta Pk-yrityksen näkökulmasta yritysasiantuntijantyokalupakki.wordpress.com

6 Agenda setting –teoriasta…
Joukkoviestimet eivät määrää sitä, mitä ihmiset ajattelevat, mutta niillä on suuri vaikutus siihen, mistä asioista ihmisillä ylipäätään on mielipiteitä. Joukkoviestintä siis suuntaa suuren yleisön huomion joihinkin erityisiin kysymyksiin tai ongelmiin (esim. Iken seksiviestit tai USA:n Presidentinvaalit). Media luo yleisön agendan, mutta viime kädessä viranomaiset, poliitikot, tutkijat jne. luovat median agendan. Joukkoviestinnän priorisoiva vaikutus. Median esille tuomat asiat vaikuttavat muita tärkeämmiltä. Kuka tahansa voi tulla julkkikseksi nykyaikana Lähde: Kunelius (1999):Viestinnän vallassa – Johdatusta joukkoviestinnän kysymyksiin

7 …”Henkilöbrändäykseen”
Henkilökohtainen joukkoviestintä (Castells, 2009) => ”digitaalinen demokratia”, jossa ”julkiso” (public) on ottanut kontrollin globaalista mediasta, koska: media on lopettanut olonsa ainoana totuuden äänitorvena; jokaisella on mahdollisuus olla mediasisällön tuottajana; ihmisten on helppoa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, koska he: pystyvät viestimään ja saamaan viestejä nopeasti suurelta joukolta. voivat vaihtaa yhteiskunnallisia kokemuksia, mielipiteitä ja uskomuksia toistensa kanssa. (Coleman & Ross, 2010) Kuka tahansa voi tulla julkkikseksi nykyaikana Lähteet: Castells (2009): Communication Power Coleman & Ross (2010): The Media and the Public: “Them” and “Us” in Media Discourse

8

9

10

11

12 LinkedIn asiantuntija näkökulmasta
Ennen digi-CV:n säilytyspaikka, nyt vuorovaikutuksen kenttä. Ammatillista verkostoitumista varte. Pidä profiilisi ajan tasalla Käytä yleisesti tunnettuja termejä, älä lyhenteitä (esim. digital marketing, EI digimarketing) Hanki paljon kontakteja, verkostoidu. Siten tulet paremmin näkyväksi Aktiivisuus: postaa, jaa, kirjoita, kommentoi, tykkää Ole kiinnostava!

13 LinkedIn yrityksen näkökulmasta
Omaan profiiliin ”We are hiring”, tms.  löytyy haulla Pulseen blogipostaus  monikanavaisuus (mm. kotisivut, Twitter) Ryhmiin liittyminen, esim. Jos on palkaamassa markkinoinnin ammattilaista, kannattaa liittyä Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA –ryhmään. Ryhmissä jobs-osio, jossa voi ilmoittaa työpaikasta. Muita hyödyllisiä ryhmiä voisi olla mm. Uratärpit - tarjoa ja löydä työpaikkoja ja Ejobs.fi - Jobs in Finland - Avoimet Työpaikat Jobs  Post a job

14

15 Twitter (asiantuntijan & yrityksen näkökulma)
Henkilö- ja yritysbrändin vahvistaminen Lyhyitä, tietoiskumaisia viestejä. Hubspotin (2015) tutkimuksen mukaan mm. Twitterissä ja LinkedInissä postaukset saavat paljon enemmän huomiota, jos niissä on tekstin lisäksi kuva, video tms. Osallistu keskusteluun, jaa mielenkiintoisia uutisia ja artikkeleja, kerro tarinaasi. Käytä yrityksesi #hashtagia, jotta twiittisi löytyvät samasta paikasta. Twiittaa työpaikoista käyttäen esimerkiksi hashtageja #rekry, #töitä, #työpaikkoja  tavoittaa työnhakijat

16

17 Facebook (yrityksen näkökulma)
Huomiota herättävä profiili- ja taustakuva, ks. Dunkin Donuts Loistava ominaisuus se, että voi valita miten viestit välitetään. Vaihtoehtoina: kuva, teksti, video, tai näiden kolmen yhdistelmä. Melko edulliset Facebook-mainokset pystyy halutessaan kohdentamaan tarkasti ja niiden tuloksia on yksinkertaista mitata. Vuosi sitten tulleen Facebook liven hyödyntäminen mobiililaitteilla. Mahdollisuus valtakunnalliseen näkyvyyteen ja tunnettuuteen, ks. Jounin Kauppa Facebook-tilin linkittäminen muihin sosiaalisen median tileihin helppo ja nopeaa.

18 Facebook (yrityksen näkökulma)
Täältä löytyy hyvä artikkeli maksettavasta rekryilmoituksesta Facebookiin: Pystyy halutessaan rajaamaan tarkan kohderyhmän, mm. paikkakunta, ikä, sukupuoli, kieli, koulutusaste. Analytiikka, josta mm. Tykkäykset, jaot, kommentit, klikkaukset ilmoitukseen, uudet tykkääjät Facebook-profiiliin.

19

20 Youtube Vaatii taitoja ja hiukan enemmän aikaa toteutuakseen.
Youtubella on yli miljardi päivittäistä käyttäjää – yli kolmasosa siitä maailman väestöstä, jolla on pääsy internetiin. Youtubessa katsotaan päivittäin yli 5 miljardia videota ja ladataan minuutissa yli 400 tuntia uutta materiaalia = 65 vuotta/päivä. Suomalaisia käyttäjiä palvelussa 2,4 miljoonaa (3/2017). Ei tarvitse erikseen luoda tiliä - Kirjautuminen Gmail-tililtä.

21 ESIMERKKI JULKAISUKALENTERISTA
Lähde: Hakola & Hiila (2012): Strateginen ote verkkoon

22 Kehittämisen hyvät askeleet

23 Lähde: Kokeilevasuomi.fi. VNK

24 Kokeilun määritelmä Lähde: Kokeilevasuomi.fi. VNK

25

26 Hyödyn syntyminen asiakkaalle

27 Ketterien kokeilujen kaava
24 h pv pv pv Idea! Päätös Kokeilun Kokeilun Tulosten kokeilusta aloitus lopetus ja levitys arviointi

28 Palvelumuotoilun prosessi
Asiakasymmärrys - tiedom kerääminen - havainnointi, haastattelut, osallistaminen, empatia, käyttäjäpersoonat, visualisointi Nopeat kokeilut käyttäjien kanssa - ideointi, prototyyppi, testaus, arviointi Konseptointi ja toteutus - näkyväksi tekeminen, palvelupolut, palveluiden tuottamisen palvelumallit