Meitä on moneksi – mutta niin on suhteita työhönkin

Esitys aiheesta: "Meitä on moneksi – mutta niin on suhteita työhönkin"— Esityksen transkriptio:

1 Meitä on moneksi – mutta niin on suhteita työhönkin
Työssäkäyviä Yrittäjiä Opiskelijoita Työharjoittelijoita Työnhakijoita Työttömiä Pitkäaikaistyöttömiä Vajaakuntoisia Vaikeasti työllistyviä Osatyökykyisiä Työrajoitteisia Aktivointiehtoisia Kuntouttavassa työssä tai työtoiminnassa käyviä Työtoimintaan ja avotyötoimintaan osallistuvia Työllistettäviä Velvoitetyöllistettäviä Vapaaehtoistyötä tekeviä Palkka Opintoetuus Työmarkkinatuki Työttömyyskorvaus Toimeentulotuki Kuntoutusraha Työosuusraha Ylläpitokorvaus Matkakustannusten korvaus Päiväraha Soviteltu päiväraha Eläke Ja näiden eri yhdistelmiä täydennettynä muulla sosiaaliturvalla esim. asumistuki Yleisin yhdistelmä: työmarkkinatuki, ylläpitokorvaus, asumistuki ja toimeentulotuki Työssäkäyvä; koko- tai osa-aikatyö, pätkä- ja silpputyö, tukityö, ylempi toimihenkilö, palkansaaja Yrittäjä; koko- tai osa-aikainen, ammatinharjoittaja Opiskelija; koko- tai osa-aikainen, omaehtoinen, valmentava ja ammatillinen työvoimapoliittinen, oppisopimus jne Työnhakija; työtön, eläkkeellä, työssä oleva, koululainen, opiskelija Työtön; pitkäaikaistyötön, muutosturvan piiriin kuuluva – suunnitelmat; työllistymissuunnitelma, aktivointisuunnitelma, kotoutumissuunnitelma Suojatyöstäkin puhutaan vaikkei sitä käsitteenä enää lainsäädännössä ole Vika, haitta tai vamma määrittelee sen että minkä lain perusteella osallistuu työtoimintaan/kuntouttavaan työhön Palkka – bonukset ja muut edut puuttuu listalta, 9 euron orjatyö?, matalapalkka-alan osa-aikatyössä palkalla ei elä HUOM! Palkka/etuus/korvaus – ei aina suhteessa työpanokseen, esim. kehitysvammaisten avotyö Mitä lähempänä ”oikeampaa” työtä, sitä kannustavampi tulisi järjestelmän olla – kannustinloukkujen purkaminen välttämätöntä Hilkka Halonen, toimitusjohtaja, Meri-Lapin työhönvalmennussäätiö

2 Tekemätöntä työtä riittää? – Tarvitaanko tekijöitä?
Työllisyysaste – lisää työvuosia alkuun, keskelle ja loppuun, pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli edellyttää korkeaa työllisyysastetta Väestöllisen huoltosuhteen haasteet Ikääntymisestä aiheutuva palvelutarpeen kasvu – lisää käsipareja Työvoimapula? Osatyökykyisen työpanosta tarvitaan? Haasteet; pätkä- ja silpputyöllä vaikea elää, sosiaaliturvan ja palkan yhteensovittaminen, työelämän joustot jne. Hyvinvointi syntyy työstä – niin yksilön kuin yhteisönkin Työllisyysaste – hyvinvointivaltio edellyttää 75 % työllisyysastetta, enemmänkin? Huoltosuhteesta – ylittää 120 joissain kunnissa muutaman vuoden päästä Helmikuun työttömyysaste 7,7 prosenttia Työllisiä oli vuoden 2012 helmikuussa , mikä oli enemmän kuin vuotta aiemmin (virhemarginaali ± 30000). Työllisiä miehiä oli 7000 ja naisia enemmän kuin edellisen vuoden helmikuussa. Työllisten määrä kasvoi yksityisellä sektorilla mutta väheni julkisella sektorilla. Sekä palkansaajien että yrittäjien määrät kasvoivat. Työllisyysaste eli työllisten osuus 1564-vuotiaista oli helmikuussa 68,0 prosenttia, mikä oli 0,9 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli 68,9 prosenttia. Naisten työllisyysaste nousi edellisen vuoden helmikuusta 1,5 prosenttiyksikköä 67,6 prosenttiin ja miesten 0,2 prosenttiyksikköä 68,4 prosenttiin. Huoltosuhde heikkenee merkittävästi - joissain kunnissa tämän vuosikymmenen lopulla 100 työssäkäyvää kohti 120 ei työssäkäyvää Hallitusohjelmatavoitteet: vaalikauden loppuun mennessä 72 % työllisyysaste, ja työttömyys n. 5 %:n tasolle Työvoimapula: ennustettu ennenkin, kuten myös nyt, ja alakohtaista onkin, Juhana Vartiaisen, VATTin ylijohtajan, mukaan sitä ei tule Osatyökykyinen = vajaakuntoinen, pitkäaikaistyötön, vammainen, vajaan työpanoksen antava Sotien jälkeen monissa maissa oli ankara työvoimapula, ja sen vuoksi sotavammaisten kuntouttaminen työkykyisiksi oli tärkeää. Myös Suomessa talvi- ja jatkosodan invalidien kysymys toi valtion aivan uudella tavalla invalidihuollon ja sitä kautta kuntoutuksen organisoijaksi. Tämä oli sysäys siihen, että vakiintuneempi kuntoutus käynnistyi ja laajeni. Maalarit, kellosepät, puusepät, hierojat jne – Invalidisäätiö, Kauniaisten toipilaskoti jne Haasteet; Kannustinloukut todellisia, matalapalkka-alan pätkä ja silpputyöllä ei elä, päiväraha sovitellaan, säännöllisesti maksettavien sosiaaliturvaetuuksien maksatus katkeaa lyhyen työsuhteen vastaanottamiseen Vastikkeeton sosiaaliturva vahingollinen erityisesti nuorille Hilkka Halonen, toimitusjohtaja, Meri-Lapin työhönvalmennussäätiö