Krooninen tulehdus Veli-Pekka Lehto 29.9.2014.

Esitys aiheesta: "Krooninen tulehdus Veli-Pekka Lehto 29.9.2014."— Esityksen transkriptio:

1 Krooninen tulehdus Veli-Pekka Lehto

2 Krooninen tulehdus Elimistön reaktiomekanismi erilainen kuin akuutissa tulehduksessa. Eri solutyypit kuin akuutissa tulehduksessa. Ei selvää ajallista rajaa. Akuutin ja kroonisen tulehduksen piirteitä voi esiintyä samanaikaisesti.

3 Usein krooninen seuraa akuuttia.
Krooninen voi syntyä myös ilman akuuttia tulehdusta Voi kestää viikoista kuukausiin tai olla “pysyvä”.

4 Tulehdustyypit akuutti äkillisesti ja äskettäin alkanut
krooninen pitkäkestoinen subakuutti jotain akuutin ja kroonisen välissä (3-7 vrk)

5 Tulehduksen kuvaus Morfologia ja kliiniset piirteet Kesto Jakauma
Akuutti, subakuutti, krooninen Jakauma Fokaalinen, multifokaalinen, diffuusi Luonne Suppuratiivinen (neutrofiilinen) Lymfosyyttinen, plasmolymfosyyttinen, plasmosyyttinen (krooninen) Garnulomatoottinen (aina krooninen) Sijainti, elin

6 Nimistö Elimen nimi + -iitti Erityistapauksia esim.
tonsillitiitti, appendisiitti, dermatiitti, hepatiitti, nefriitti, mastiitti, orkiitti, kolekystiitti , jnea few tissues have atypical terms Erityistapauksia esim. Pneumonia

7 Pääasialliset solutyypit
Akuutti Liuskatumaiset valkosolut (granulosyytit) Krooninen Lymfosyytit, plasmasolut, makrofagit

8 Akuutti tulehdus

9 Krooninen tulehdus

10 Makrofagit, plasmasolut, eosinofiilit

11 Krooninen pankreatiitti

12 Kr. tulehduksen aiheuttajia
Mikrobipatogeenit Bakteerit, virukset Sienet Vierasmateriaali Ommelaineet, implantit, asbesti,… Immuunijärjestelmän häiriöt Autoimmuunisairaudet Omien kudosten virheellinen tunnistaminen vieraiksi

13 Kr. tulehduksen soluista tarkemmin
Lymfosyytit, plasmasolut, makrofagit Aiheuttajan eliminointi ja kudostuho Fibroblastit, endoteelisolut Kudoksen korjaus Fibroosi, angiogeneesi

14 Makrofagit Kudosmakrofagit Tulehduksessa kudosmakrofagien määrä kasvaa
“valmiina” kudoksessa poistavat “kuonaa” “herättävät” puolustusjärjestelmän Tulehduksessa kudosmakrofagien määrä kasvaa Jakautuminen kasvutekijöiden vaikutuksesta Monosyyttien siirtyminen verenkierrosta ja muuttuminen makrofageiksi.

15 monosyytit >> makrofagit

16 Lymfosyytit T-lymfosyytit
Makrofaagit toimivat presentoivina soluina ja prosessoivat ja tarjoavat vieraan antigeenin T-soluille Antigeenin presentaatio ja sytokiinit johtavat lymfosyyttien aktivoitumiseen. Lymfosyyttien erittämät sytokiinit aktivoivat makrofaagit

17 Robbins Basic Pathology

18 Eosinofiilit Plasmasolut Syöttösolut
Etenkin parasiittien aiheuttamissa infektioissa Erittävät kationista proteiinia, joka toksinen parasiiteille mutta myös epiteelisoluille Plasmasolut Kehittyvät aktivoituneista B-lymfosyyteistä Erittävät histamiinia ja prostaglandiineja > allergiset reaktiot Syöttösolut Lymfosyyttien, makrofaagien ja plasmasolujen kasaumasta voidaan käyttää nimitystä tertiaarinen lymfaattinen kudos (“tertiary lymphoid organ”)

19 Tulehduksen kemialliset välittäjäaineet
Vasoaktiiviset amiinit Histamiini, serotoniini Plasman proteaasit Hyytymisjärjestelmä Fibrinolyyttinen järjestelmä Kiniinijärjestelmä Komplementtijärjestelmä Arakidonihappoperhe Eikosanoidit Prostaglandiinit Leukotrieenit PAF Sytokiinit ROS ja NO Lysosomaaliset vaikuttaja-aineet Vasodilataatio Prostaglandiinit NO Verisuonten läpäisyvyys Vasoaktiiviset amiinit C3a ja C5a Bradykiniini Leukotrieenit C4, D4, E4 Chemotaxis C5a Leukotrieeni B4 Bakteerituotteet Kemokiinit (IL-8) Kuume IL-1, IL-6, TNFa Bradykinini Kudostuho ROS ja NO Lysosomaaliset proteaasit Mediators are classified by biochemistry or function

20 Syto- ja kemokiinit SYTOKIINI TUOTTOSOLU VAIKUTUS TNF
Makrofaagit, syöttösolut, T lymfosyytit Aktivoi endoteelin soluadheesioreseptorit ja stimuloi muiden sytokiinien tuotantoa. Myös systeemivaikutuksia IL-1 Makrofagit, endoteelisolut Kuten TNF. Lisäksi kuume. IL-6 Makrofagit (ja muut solut) Systeeminen vaikutus. Akuutin faasin proteiini Kemokiinit Makrofagit, endoteelisolut, T-lymfosyytit, syöttösolut. Leukosyyttien “houkuttelu” tulehduspaikalle. IL-12 Dendriitiset solut, makrofagit IFN-γ-tuotanto ylös IFN-γ T lymfosyytit, NK-solut Makrofagien aktivointi. IL-17 T lymfosyytit Neutrofiilien ja monosyyttien rekrytointi

21 Granulomatoottinen tulehdus
Tiettyihin sairaustiloihin tai aiheuttajiin liittyvä morfologisesti tunnistettava reaktion, granulooman, kehittyminen. Aiheuttaja vaikeasti tuhottava/hävitettävä (esim tbc) Granulooma Makrofagit >> epiteloidisolut>>monitumaiset jättisolut (Langhans-tyyppiset ja vierasesinejättisolut) Vierasesinegranuloomat Immunogranuloomat

22 Granulooma

23 Vierasesinegranulooma
Here is a foreign body type giant cell at the upper left of center adjacent to a segment of vegetable material aspirated into the lung. Such foreign body giant cells have nuclei scattered haphazardly about the cell Two foreign body giant cells are seen just to the right of center where there is a bluish strand of suture material from a previous operation

24 Granulomatoottisia tulehduksia
Sairaus Aiheuttaja Kudosreaktio Tuberkuloosi Mycobacterium tuberculosis Kaseaationekroosi(tubercle): epiteloidisolut, fibroblastit, lymfosyytit, histiosyytit. Langhans-tyyppiset jättisolu Lepra Mycobacterium leprae Ei-kaseoiva nekroosi Syfilis Treponema pallidum Gumma Cat-scratch disease Gram-negat. bakteeri Granulooma, jossa sentraalisesti hajonnutta solumateriaalia, neutrofiileja Sarkoidoosi Tuntematon Ei-kaseoivia granuloomia Crohnin tauti Immuunireaktio Bakt?, autoimm) Ei-kaseoivia granuloomia suolen seinässä (joskus)

25 TBC

26 Arpimuodostus Parenkyymin ja mesenkyymin tuho >> arpi Arpi
Toiminnallisen kudoksen korvautuminen sidekudoksella Vaiheet Neoangiogeneesi Fibroblastit ja sidekudoksen muodostus (granulaatiokudos) Muokkautuminen ja supistuminen

27 Arpimuodostus Vaikuttavia tekijöitä Infektio Ravitsemustila
Glukokortikoidit Mekaaniset tekijät Verenkierron vilkkaus Vierasesineet Sijainti Solukasvun säätelyn häiriöt

28

29 Autoimmuunisairaudet
Esim. nivelreuma (arthritis rheumatoides)

30 Kr. tulehdus ja syöpä S Y Y T E K I J Ä T U L E H T U S T I L A
Suolen sis. patogeenit Tulehduksellinen suolistosairaus Paksusuolen syöpä Tupakka Bronkiitti Keuhkosyöpä Helicobacter pylori Gastriitti Mahalaukun syöpä HPV Servisiitti Kohdun kaulaosan syöpä Bakteerit, sappikivet Kolekystiitti Sappirakon syöpä Tupakka, perimä, alkoholi Pankreatiitti Haimasyöpä EBV Mononukleoosi Burkittin lymfooma UV-säteily Ihovaurio Melanoma Asbestikuidut Asbestoosi Mesoteliooma Bilhartsuia Skistosomiasis Virtsarakon syöpä Mahahapot, alkoholi, tupakka Esofagiitti Ruokatorven syöpä

31 Krooninen tulehdus ja syöpä
A I H E U T T A J A T U L E H D U S S Y Ö P Ä Suolen sisäiset patogeenit Tulehduksellinen suolistosairaus Paksusuolen syöpä Tupakka Bronkiitti Keuhkosyöpä Helicobacter pylori Gastriitti Mahalaukun syöpä HPV Servisiitti Kohdun kaulaosan syöpä Hepatiitti B/C virus Hepatiitti Maksasyöpä Bakteerit, kivet sappirakossa Kolekystiitti Sappirakon syöpä Tupakka, perintötekijät, alkoholi Pankreatiitti Haimasyöpä EBV Mononukleoosi Burkittin lymfooma UV-säteily Auringonpolttama Melanooma Asbestikuidit Asbestoosi Mesoteliooma Bilharzia Skistosomiasis Virtsarakon syöpä Mahahapot, alkoholi, tupakka Esofagiitti Ruokatorven syöpä

32 Robbins Basic Pathology

33