Apteekkien vapauttaminen -näkökulmia

Esitys aiheesta: "Apteekkien vapauttaminen -näkökulmia"— Esityksen transkriptio:

1 Apteekkien vapauttaminen -näkökulmia
Erityisasiantuntija Päivi Opari

2 Apteekkien toiminta Lakisääteinen tehtävä:
Resepti- ja itsehoitolääkkeiden varastointi, toimittaminen ja lääkeneuvonta Käytännössä tarjoavat lisäksi: Erilaisia lisäpalveluita ja terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tuotteita

3 Tavoitteena Tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkkeiden käyttö (Lääkepolitiikka 2020) Kehittämisen lähtökohta kansanterveydellinen, ei elinkeinopoliittinen Tavoitteena hintojen laskeminen, onko muita tavoitteita? Paremmat aukioloajat, parempi alueellinen saatavuus tai jotakin muuta? -> Suomessa jo tällä hetkellä hyvä tilanne apteekkien aukioloaikojen ja apteekkien lukumäärän osalta

4 Lääkekustannusten nousu
Avohoidon reseptilääkkeet 2 miljardia euroa/vuosi Itsehoitolääkkeitä 335 miljoonaa euroa/vuosi Yhteiskunta korvaa lääkkeitä 1,4 miljardilla eurolla Lääkekorvausmenot kasvoivat 5,5 % 2015, vuosina 2010 ja korvausmenot ovat laskeneet väestön ikääntyminen, lääkekorvauksia saaneiden määrän kasvu, hoitojen siirtyminen sairaalasta avohoidon puolelle ja uudet, kalliit lääkkeet

5 Lääkkeen hinnan määräytyminen
Tukkuhinta, apteekin kate ja verot (apteekkivero ja arvonlisävero) Tukkuhinnan määrittely vapaata, paitsi jos lääke on Kela- korvattava Apteekin kate noin kolmannes (27-33%), elintarvikkeissa kaupan kate n. 24 % Arvonlisävero 10 % Lääkkeen tukkuhinta on kaikille apteekeille sama ja hankintamääristä riippumaton Vähittäishinta on kaikissa apteekeissa sama (lääketaksa)

6 Kokemuksia Ruotsista Apteekit vapautettiin sääntelystä 2009 ja markkinat avattiin kilpailulle Apteekkien määrä lisääntyi 400 apteekilla ja aukioloajat paranivat Tuotevalikoima on laajentunut, vapaan kaupan tuotteiden määrä lisääntynyt Verkkokauppa lisääntynyt Rinnakkaistuotujen ja rinnakkaislääkkeiden osuus kokonaismyynnistä kaksinkertaistunut Toimitusvarmuus heikentynyt Asiakkaiden saama neuvonta huonontunut

7 Työntekijöiden koulutusmahdollisuudet heikentyneet
Syrjäseutujen tilanne ei parantunut -> luotu oma avustusjärjestelmä Apteekit voimakkaasti ketjuuntuneet (5 ketjua dominoi) Apteekkitulot ja verot ohjautuvat ulkomaille Parasetamolimyrkytykset lisääntyivät 40 %, kun valmisteita alettiin myydä kaupoissa ja kioskeissa -> osa särkylääkkeistä vedettiin takaisin apteekkiin v. 2015 Selvityshenkilö asetettu selvittämään lääketurvallisuuden, lääkkeiden saatavuuden ja valvonnan ongelmia

8 Kokemuksia Norjasta Apteekit vapautettiin sääntelystä lähes täysin v (apteekin omistaminen sallittua kaikille muille paitsi lääkäreille ja lääkeyrityksille) Valtio asettanut lääkkeille kattohinnat Apteekkien määrä tuplaantui (400 -> 830), aukioloajat paranivat Lääkkeiden hinnat laskivat Apteekit keskittyneet taajamiin, useita kuntia, joissa ei ole apteekkia Tuotevalikoima on kaventunut Apteekit kolmen kansainvälisen ketjun omistuksessa (2 saksalaista, 1 brittiketju)

9 Kokemuksia Virosta Lainsäädäntö muuttunut moneen kertaan, alun perin apteekit proviisoreiden omistamia, 90-luvulla perustaminen hyvin vapaata, alettu uudelleen lisäämään rajoituksia Omistajuus palautuu proviisoreille 2020 lähtien, (väh. 51%) Apteekkimarkkinat laajentuneet kohtuuttomasti Apteekit keskittyneet kaupunkeihin Työvoimapula, palvelu heikkolaatuista Apteekkimarkkinoista 70-80% viiden ketjun hallinnassa, loput proviisoreiden omistamia Ketjuapteekkien apteekkareilla ei ole päätösvaltaa tuotevalikoimaan, ketjujen johdossa ei välttämättä lääkealan osaamista -> toiminta bisneshenkistä

10 STM apteekkityöryhmä 2015 Suosittaa järjestelmän säilyttämistä ennallaan ja apteekkien uusien palvelumuotojen kehittämistä Ulkomaisten kokemusten perusteella pelätään: Osakeyhtiöissä omistajia lääketukkukaupat, pääomasijoittajat ja päivittäistavarakaupat Henkilökuntarakenne muuttuisi edullisemmaksi Kiinnostus ammatilliseen kehittämiseen lopahtaisi Osa lääkemyynnin tuotosta eli osingot verotettaisiin muualla kuin Suomessa, osakkaiden kansalaisuutta ei voi rajoittaa Lääkkeiden lisämyynnillä turvattaisiin tuotto pääomalle -> lisämyynnin maksimointi ei yhteiskunnallisesti perusteltua

11 Meneillään Fimeassa Uuden apteekin perustamisesta päättää Fimea
Parhaillaan selvitetään apteekkien lisäämistarpeita -> 8 kunnassa uusia lupia haussa (Hyvinkää, Kaarina, Lieto, Loviisa, Mustasaari, Mäntsälä, Naantali ja Ylivieska) -> muiden kuntien kanssa selvittelyä jatketaan Tällä hetkellä Suomessa 816 apteekkitoimipistettä, joista 204 sivuapteekkeja Keskimääräinen apteekkitiheys 6700 asukasta/apteekki, alueellista vaihtelua on

12 Apteekkariliiton ehdotuksia
Hintakilpailun kokeileminen määräaikaisesti reseptivapailla lääkkeillä Apteekkilupien määrän lisääminen, niin että lupa olisi edelleen proviisorikohtainen ja toimilupien määrä rajoitettu ja viranomaisten valvonnassa

13 Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Kannattaa kilpailun lisäämistä eli apteekkien määrän sääntelystä ja vähittäishintasääntelystä luopumista Lääkkeiden tukkuhinnat, joilla apteekit ostavat lääkkeet, ovat Suomessa EU-valtioiden halvimpia, mutta kuluttajien lääkkeistä maksamat vähittäismyyntihinnat ovat muihin EU-valtioihin verrattuna korkeimpien joukossa -> kilpailumekanismi ei toimi

14 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
THL ei ole muotoillut virallista kantaansa apteekkien vapauttamisesta Yksittäiset THL:n tutkijat esittäneet, että apteekkimarkkinoiden vapauttaminen olisi tehokkain tapa laskea lääkekustannuksia. Lääkkeiden hinnan laskuksi ennustetaan %. Nikotiinivalmisteiden myynnin vapauttaminen laski hintoja 15 %. esittävät apteekkiluvan myöntämistä kaikille päteville hakijoille esittävät hintasäännöstelystä luopumista siten, että lääkkeille asetetaan maksimihinta

15 Kansanedustaja Vartia (vihr.)
Lääkekuluissa voitaisiin säästää 87 milj. euroa, jos apteekkiala vapautettaisiin kilpailulle ja reseptilääkkeiden hinnat laskisivat Ruotsin tasolle. Nyt Suomessa reseptilääkkeiden vähittäismyyntihinnat 5 % kalliimmat kuin Ruotsissa ja 18 % kalliimmat kuin Norjassa (norjalaisen tutkimuslaitoksen vertailu 2012)

16 Kysymyksiä 1) Päästäänkö potilaiden kannalta riittäviin tuloksiin kehittämällä apteekkijärjestelmää pienin muutoksin, kuten järjestelmän sisäistä tehokkuutta lisäämällä, lääkkeiden tukkuhintoihin vaikuttavaa hintakilpailua tukemalla ja rationaalista lääkehoitoa edistämällä? 2) Vai tarvitaanko apteekkijärjestelmään suurempia uudistuksia, kuten apteekkilupien selvää lisäämistä tai määräsääntelyn purkamista ja/tai lääkkeiden määriteltyihin enimmäishintoihin siirtymistä?

17 3) Millä keinoin vähittäishintoja saadaan laskettua, jos järjestelmää ei vapauteta kilpailulle? Voisiko esimerkiksi lääketaksaa (apteekin katteita) laskea vaarantamatta lääkkeiden saantia syrjäseuduilla tai muualla missä apteekkitoiminta kannattaa heikommin? Nyt apteekkien katteet on laskettu niin, että apteekin pitäminen on kannattavaa kaikkialla. Vrt. erilaiset keinot lääkkeiden toimittamiseen, jos apteekkia ei ole helposti saavutettavalla etäisyydellä.

18 4) Pitäisikö osan lääkkeistä, kuten särkylääkkeiden ja muiden itsehoitolääkkeiden, olla saatavilla muualta kuin apteekista eli esimerkiksi ruokakaupoista ja kioskeista?

19 5) Pitäisikö selvittää mahdollisuutta luoda kokonaan uusi, SOTE-alueen hallinnoima lääkkeiden vähittäismyyntijärjestelmä? Lääkkeitä terveyskeskuksista Nykyinen sv-järjestelmä purettaisiin Lääkkeiden hinnoittelu, myyntikatteet ja apteekkivero määriteltäisiin uudelleen Vaihtoehtoinen malli ollut esillä STM:n koordinoimassa apteekkitoiminnan kehittämisen työryhmässä.