Positivismi ja realismi

Esitys aiheesta: "Positivismi ja realismi"— Esityksen transkriptio:

1 Positivismi ja realismi
Panu Raatikainen Tampereen yliopisto

2 Empirismi Kaikki todellinen tieto lähtöisin aistihavainnoista
Francis Bacon, 1620 John Locke, 1689 George Berkeley, 1710, 1713 David Hume , 1748 John Stuart Mill, 1843

3 Positivismi 1900-luvulla erityisesti nk. Wienin piiri
”Looginen positivismi” valtava vaikutus tieteenfilosofiaan ja yleisempään akateemisen ymmärrykseen tieteellisyydestä luonteenomaista: äärimmäisen jyrkkä empirismi

4 Positivismi: jyrkkä empirismi
kaikki tiede on palautettava (redusoitava) välittömästi havaittavia tosiasioita koskeviin lauseisiin käsitteet, jotka eivät koske suoraan havaittavaa, on voitava kääntää havaintoa koskevalle kielelle jos tämä ei ole mahdollista, käsite hylätään merkityksettömänä

5 Tieteen teoreettiset käsitteet
Positivismi (jatkuu) Tieteen teoreettiset käsitteet esim. ”elektroni”, ”geeni”, ”virus”, … (a) Käännettävyysteesi kaikki tieteen käsitteet tulee voida kääntää havainto-kielelle tai määritellä havaintokäsitteiden avulla TAI (erityisesti myöhemmin): (b) Instrumentalismi teoreettisista käsitteistä ei voida hankkiutua eroon, mutta eivät viittaa mihinkään todelliseen ovat pelkkiä välineitä, ”hyödyllisiä kuvitelmia”, jotka toimivat järjestämällä ja systematisoimalla havaintoja

6 Positivismi (jatkuu) Syy-vaikutus-suhde eli kausaatio
ei oikeastaan löydy todellisuudesta vain tietyntyyppisten havaittavien ilmiöiden säännönmukaista yhdessä esiintymistä ”Aina kun havaitaan A, havaitaan B” ”Hyvin usein kun havaitaan A, havaitaan B” Laki tai toistuva säännönmukaisuus

7 Positivismi (jatkuu) Tieteellinen selittäminen
nk. Peittävän lain malli: yksittäinen ilmiö selitetään aina esittämällä se yleisen lain erityistapauksena Esim.: Miksi Jussi tärisee? (selitettävä asia) Jokainen jolla on malariakuume tärisee (laki) Jussilla on malariakuume (alkuehto)

8 Behaviorismi: Ihmistieteissä
vaikutusvaltainen tulkinta positivismista: Behaviorismi: tieteellistä tutkia vain havaittavaa käyttäytymistä ulkoisten ärsykkeiden ja seuraavien käyttäytymisreaktioiden säännönmukaisuuksia puhe sisäisistä mielen tiloista (intentiot, uskomukset, toiveet jne.) epätieteellistä

9 Positivismi on kuitenkin ajautunut ylitsepääsemättömiin ongelmiin
Ongelmat kasautuneet Ei ole enää pitkään aikaan ollut suosiossa filosofiassa Jäänteitä eri tieteenaloilla

10 Realismi (tieteellinen realismi)
Tieteet näyttävät puhuvan jatkuvasti erilaisista ihmisaistein havaitsemattomista olioista: esim. elektroneista, voimakentistä, viruksista ja geeneistä (ns. ”teoreettiset oliot”) Positivistit kielsivät jyrkästi tällaisten olioiden olemassaolon ja pitivät niitä korkeintaan ”hyödyllisinä fiktioina” Jyrkät konstruktionistit tulkitsevat ne pelkiksi sosiaalisiksi konstruktioiksi Molemmat kannat siis omalla tavallaan kieltävät kaikilta teoreettisilta olioilta aidon, ihmis­mielestä riippumattoman olemassaolon

11 ”Tieteellinen realismi”
Filosofiassa kantaa, jonka mukaan jonkin-tyyppisiä olioita on todella olemassa, kutsutaan realismiksi suhteessa kyseiseen olioiden luokkaan esim. universaalit, käsitteet ja ominaisuudet, matemaattiset oliot, aineelliset oliot, arvot Tieteenfilosofiassa realismi liittyy tieteen ”teoreettisiin” (ei-havaittaviin) olioihin ”Tieteellinen realismi” joskus ”teoreettinen realismi”

12 Realismi tavallaan ”ottaa tieteen todesta”
Realismin mukaan tiede pyrkii kuvaamaan todellisuutta, ja tieteen teoriat – mukaan luettuna niiden ei-havaittavasta puhuvat teoreettiset osat – puhuvat tutkijasta riippumattomasta todellisuudesta Todellisuus ei realismin mukaan siis välttämättä rajoitu pelkästään suoraan ihmisaistein havaittavaan (vs empirismi)

13 Naiivi realismi ja kriittinen realismi
tiede kertoo totuuden maailmasta sen olettamat teoreettiset oliot ovat olemassa Tieteenhistoria on kuitenkin osoittanut kiistattomasti, ettei tiedekään tarjoa mitään erehtymätöntä varman tiedon lähdettä Kaikkia tieteen joskus olettamia olioita ja asioitakaan ei ole ollut olemassa; tunnettuja esimerkkejä ovat ”palamisaine” flogiston ja virheellisesti oletettu uusi planeetta Vulkanus

14 Kriittinen realismi: tiede voi aina erehtyä
Nykyisetkin teoriamme oletettavasti parhaimmillaankin vain likimäärin tosia aina enemmän tai vähemmän epätosia Kriittinen realismi siis hylkää perinteisen varman tiedon ihanteen ja omaksuu fallibilistisen käsityksen inhimillisen tiedon erehtyväisyydestä.

15 Realismin mukaan tieteelliset teoriat, myös niiden ei-havaittavasta puhuvat osat, ovat merkityksellisiä ja vakavia yrityksiä kuvata ja selittää ihmismielestä riippumatonta todellisuutta Teoriat voivat kuitenkin joko onnistua tai olla onnistumatta tässä Realismista ei seuraa minkään yksittäisten oletettujen olioiden olemassaoloa Joistakin oletetuista olioista voi hyvinkin paljastua, ettei niitä olekaan olemassa.

16 Kriittisessä realismissa voidaan edelleen erottaa useita muotoiluja siinä, kuinka ne olettavat tieteellisen teorianmuodostuksen menestyvän pyrkimyksissä saavuttaa totuudenmukaisia kuvauksia todellisuudesta Huom! Yhteiskuntatieteiden filosofiassa nimitys ”kriittinen realismi” viittaa usein paljon spesifimpään, Roy Bhaskarin ajatteluun perustuvaan oppirakennelmaan. Tieteellinen (kriittinen) realismi tässä tarkoitetussa mielessä kyllä sisältyy siihen osana

17 1. Minimaalinen realismi:
on olemassa osaksi ihmismielestä (ja kielestä) riippumaton todellisuus, joka ei rajoitu siihen, mikä on aistein havaittavissa. ei sisälly väitteitä nykytieteen totuudenmukaisuudesta yhteensopiva myös erilaisten skeptisten kantojen kanssa väittää vain, että tällaiset olemassaolokysymykset ja kysymykset teo­rioiden totuudesta ja epätotuudesta ovat aitoja ja kirjaimellisia, eikä niitä pidä selittää pois tai latistaa

18 2. Maltillinen kriittinen realismi
vaikka tiede voi erehtyä, se voi suotuisissa tapauksissa oppia virheistään ja korjata it­seään tiede voi hyvässä tapauksessa ”lähestyä totuutta” nykyaikaiset tieteen teoriat ovat lähellä totuutta tai likimäärin tosia

19 Kaksi täsmennystä: 1. Koskee vain ”kypsiä tieteitä”: Realismi rajoittaa väitteensä vain tarpeeksi kehittyneisiin tai ”kypsiin” tieteisiin. Tieteenhistoria osoittaa selvästi, että useat tieteenalat ovat nuoruudessaan esittäneet nykytiedon valossa varsin mielikuvituksellisia ja räikeän epätosia teorioita. Myös monet tehdyt olemassaolo-oletukset ovat tällöin menneet pahasti metsään. Alkuhaparoinnin jälkeen, päästyään kunnolla liikkeelle, tieteet kuitenkin alkavat osua lähemmäksi totuutta.

20 2. Koskee vain vakiintuneita teorioita:
Tutkimuksen eturintamassa tieteentekijät voivat itsekin suhtautua pidättyväisesti ja jopa epäillen uusiin alustaviin hypoteeseihinsa Vasta ajan kuluessa ja huolellisen testaamisen jälkeen tutkijat alkavat vakaasti uskoa teoriaan, ja teoria vakiintuu Realismi ei luonnollisestikaan halua olettaa sen enempää. Vrt. Laudan: hyväksyminen vs tutkiminen

21 Maltillinen realismi – täsmennetty muotoilu:
Useimmat kypsien tieteiden vakiintuneiden teorioiden olettamat ei-havaittavat oliot ovat olemassa (”oliorealismi”) On myös perusteltua uskoa, että yleensä tällaiset teoriat ovat lähellä totuutta tai likimäärin tosia (”teoriarealismi”)

22 Filosofiassa ja erityisesti tieteenfilosofiassa realismi kehittyi itsenäiseksi teoriaksi positivismin otteen heikentyessä. Tärkeitä uranuurtajia olivat Wilfrid Sellars (1961) J. J. C. Smart (1956, 1963) Karl Popper (1956, 1963). Aluksi realismia puolustettiin lähinnä positivismia vastaan, mutta myöhemmin sen päävastustajaksi kuitenkin muodostui jyrkkä relativismi ja konstruktionismi.

23 Realismi ja selittäminen
Realismiin ei itsessään sisälly mitään tiettyä teoriaa selittämisestä sallii kuitenkin empirismiä ”syvemmän” kausaation käsitteen: voi olla enemmän kuin vain havaittavaa säännönmukaista yhdessä esiintymistä

24 Syy-vaikutus –suhteen kunnianpalautus
myös ainutkertaisissa tapahtumissa mielekästä puhua syistä Selittäminen: peittävän lain malli – ongelmat kasautuneet: ei kykene erottamaan kausaalisesti relevantteja tekijöitä ja pelkkiä korrelaatioita monissa luonnontieteissäkään (esim. biologia) ei ole juurikaan lakeja aidot kausaaliset selitykset soveltuvat myös ainutkertaisiin tapahtumiin

25 Säännönmukaisuusteorian tilalle tullut kausaation kontrafaktuaalinen teoria
Kausaalista suhdetta arvioidaan kontrafaktuaalisten tarkastelujen avulla: A on tapahtunut, B on tapahtunut Tutkitaan, päteekö: Jos A ei olisi tapahtunut, niin myöskään B ei olisi tapahtunut ?

26 Ei edellytä mitään yleistä lakia A:n ja B:n välillä
Myös ainutkertainen tapahtuma voidaan selittää kausaalisesti Seuraus: ihmistieteiden antamia selityksiä voidaan aivan hyvin pitää kausaalisina

27 Hermeneutiikka ja ymmärtävän ihmistieteen perinne
nk. Verstehen-traditio suosittu asenne ihmistieteissä positivismia vastaan 1900-luvulla Yleisiä piirteitä: Ihmistieteet edellyttävät tutkimuskohteiden ”sisäisen elämän” tuntemista, ymmärtämistä näiden omasta näkökulmasta käytettävä tutkimuskohteille itselleen ymmärrettäviä käsitteitä

28 Realismi ja ihmistieteet
Myös ihmistieteissä ei-havaittavat ”teoreettiset” käsitteet mielekkäitä: esim. mentaaliset tilat (myös tiedostamattomat), merkitykset, sosiaaliset suhteet ja rakenteet … Tällaisilla voidaan usein selittää esim. havaittavaa käyttäytymistä Behaviorismi kestämättömän rajoittava kanta Myös ymmärtävä perinne rajoittava

29 Erotettava selvemmin toisistaan:
(1) Positivismi & Behaviorismi: Ihmistieteissä ei ole sallittua vedota tutkittavan omaan näkökulmaan (tulkintaan, merkityksiin, …). Ihmistieteiden on rajoituttava tutkimaan ulkoista havaittavaa käyttäytymistä. (2) Anti-positivismi (realismi): Ihmistieteissä on aina tarvittaessa sallittua ottaa huomioon tutkittavien oma näkökulma (tulkinta, merkitykset, …) voivat olla joskus olennaisia esim. käyttäytymisen selittämisessä

30 (3) Ymmärtävä ihmistiede: Ihmistieteissä on aina otettava huomioon tutkittavien oma näkökulma (tulkinta, merkitykset...) (4) Jyrkkä ymmärtävä ihmistiede: Ihmistieteiden on rajoituttava tutkittavien omaan näkökulmaan (tulkintaan, merkityksiin...) Positivismin ja behaviorismin tapaan myös erit. vm. on hyvin rajoittava kanta Bhaskar: ”hermeneuttinen positivismi”

31 Jyrkkä ymmärtävä ihmistiede: kritiikkiä
jättää inhimillisen toiminnan tiedostamattomat syyt ja seuraukset tarkastelun ulkopuolelle Esim. toiminnan onnistumisen ja epäonnistumisen selittäminen edellyttää usein objektiivisen ympäristön tuntemista toimijoiden oma tulkinta ei riitä Haitallisella tavalla rajoittava lähestymistapa!

32 Realismi ihmistieteissä
Realismi on salliva, ei rajoittava, filosofinen viitekehys Kunkin tieteenalan ja erityisen tutkimuksen oma asia arvioida, millaisia asioita esim. jnkn ilmiön selittämisessä pitää ottaa huomioon ja on järkevää postuloida Filosofisen viitekehyksen ei pidä sanella pakollisia tai kiellettyjä asioita

33 Kirjallisuutta Panu Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia
Gaudeamus, 2004