Syödään yhdessä Suomihyvää.

Esitys aiheesta: "Syödään yhdessä Suomihyvää."— Esityksen transkriptio:

1 Syödään yhdessä Suomihyvää

2 Kun suomi täyttää 100 vuotta syödään yhdessä Suomihyvää
-

3 Suomalaiset kaipaavat lisää yhdessä syömistä.
MMM tutkimus: Suomalaiset kaipaavat lisää yhdessä syömistä. tutkimustulokset Taloustiedon MMM:lle vuonna 2016 toteuttaman tutkimuksen mukaan suomalaiset haluaisivat viettää enemmän aikaa yhdessä ruoan ääressä. Perheaterioiden lisäksi halutaan rentoa syömistä ystävien ja lähipiirin kanssa.

4 Syödään yhdessä! TOP 3 98% 91% 85%
On tärkeää, että lapseni syö joka päivä kunnolla kouluruoan * 98% Ruoan syöminen yhdessä perheenjäsenten tai ystävien kanssa on hieno juttu 91% Toivon, että yhdessä syömisen kulttuuri Suomessa kukoistaa 85% 91 % suomalaisista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että yhdessä syöminen perheen tai ystävien kanssa on hieno juttu. Suomalaiset haluaisivat syödä enemmän yhdessä, mutta tämä ei toteudu arjessa. Vastaajat = 2015/1957 *7-18-v. vanhemmille, n=336 Vastaaja täysin tai jokseenkin samaa mieltä Syödään yhdessä –tutkimus, Taloustutkimus, toukokuu 2016 (n =  2015) Huom! Osassa kysymyksistä n=pienempi.

5 todellisuus Kouluterveyskysely 2013.

6 Vain puolet perheistä syö yhdessä päivittäin. -

7 51% Perheet syövät yhdessä 31% 51% 11%
Ruokailee perheenjäsenten kanssa useita kertoja viikossa Ruokailee perheenjäsenten kanssa kotona lähes päivittäin 51% 11% Väestöliiton perhebarometri -tutkimuksen 2010 mukaan lapsiperheissä arkipäivän ruokailuun käytetty aika ei ole juuri muuttunut parin vuosikymmenen aikana. Viikonloppuisin käytetään kokonaisuudessaan selvästi enemmän aikaa ruokaan kuin 1990-luvun alussa. Kotona syöminen on kokonaisuudessa hienoisesti vähentynyt sekä arkipäivinä että viikonloppuina ja vapaapäivinä. Vastaavasti muualla tapahtuva ruokailu on lisääntynyt. Aterioiden syönti kotona väheni selvästi 1990-luvulla, mutta kotona ruokailu on taas kasvattanut osuuttaan 2000-luvulla. Ruokailee perheenjäsenten kanssa joitain kertoja kuukaudessa Vastaajat =1416 Syödään yhdessä –tutkimus, Taloustutkimus, toukokuu 2016 (n =  2015) Huom! Osassa kysymyksistä n=pienempi.

8 Mistä johtuu, että perheen kanssa syöminen vähenee 12 v. iässä?
Suomalaisissa perheissä syödään yhdessä selvästi harvemmin, kuin monissa muissa maissa. Vuonna 2009 WHO:n tekemässä OECD- maiden vertailussa suomalaiset perheet söivät vähiten yhdessä. Suomalaiset perheet viettävät eurooppalaisittain kaikkein vähiten aikaa yhteisessä illallispöydässä, selviää myös WHO:n suuresta koululaistutkimuksesta. 42:n maan vertailussa suomalaiset 11-vuotiaat söivät yhteistä iltaruokaa yhdessä vanhempiensa kanssa kaikkein harvimmin. Eniten perheillallisia syödään Italiassa, Portugalissa ja Ranskassa. Suomen jälkeen toiseksi vähiten illallista syödään yhdessä Puolassa, kolmanneksi vähiten Tsekeissä. Mistä johtuu, että perheen kanssa syöminen vähenee 12 v. iässä? Terveystieteen tohtori Raili Välimaa Jyväskylän yliopistosta arvelee, että suomalaislasten itsenäisyys saattaa osaltaan selittää tulosta. *Tutkimus vuodelta 2009. 8

9 Suomalaiset haluaisivat syödä useammin rennosti ystävien kanssa.
9

10 Yhdessä syöminen ystäväpiirissä
Kuinka usein sinä syöt tai juot jotain seuraavista yhdessä ystäviesi tai sukulaistesi kanssa (tähän kysymykseen ei sisällytetä työtovereita)? Mitä ajatuksia tulokset herättävät? Kokoonnutaan mieluimmin kotona, kuin ravintolassa. Kaupungit vs. maaseutu Vastaajat = 2015

11 Luulemme, että emme ehdi syödä yhdessä.

12 Yhdessä syömisen esteet TOP 3
48% Kiire 33% Puutteellisiksi koetut sosiaaliset taidot 25% Puutteelliseksi koetut ruuanvalmistustaidot Vastaajat = 2015 Suurimpina yhdessä syömisen esteinä mainitaan kiire, oma tai toisten seurallisuuden puute ja osaamattomuus ruoka-asioissa. Riittämättömyyden ja erillisyyden tunne. Tarjottavan ruoan vaatimustaso nousee helposti liian korkeaksi. Lehdet ja ruokakirjat nostavat riman liian korkealle. ” luvulla pysyvistä yhteisöistä siirryttiin nopeasti individualistiseen ja nopeatahtiseen yhteiskuntaan, joka on tuottanut paljon hyvää, mutta myös erillisyyden ja yksinäisyyden kokemuksia. Arkiselle yhdessäololle on vain vähän toimivia malleja. Siksi ollaan hieman hämmennyksissä niinkin tavallisen asian kuin yhteisen ruokailun äärellä. Toisaalta ruokailu voi tarjota uudenlaiselle yhdessäololle helpon ja miellyttävän alustan”, Antti Maunu analysoi tuloksia. Vastaajat merkitsivät keskimäärin kolme tärkeintä Syödään yhdessä –tutkimus, Taloustutkimus, toukokuu (n =  2015) Huom! Osassa kysymyksistä n=pienempi.

13 ”Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä.”
Antti Maunu, yhteisöllisyystutkija

14 Ruoka lähentää Ruoan jakaminen ja yhdessä syöminen vahvistaa yhteisöllisyyttä, solidaarisuutta ja lujittaa sosiaalisia siteitä. Yhteiset perheateriat ovat vähentyneet ja siitä ollaan huolissaan. Perhesuhteet voivat heikentyä ja ruokatavat muuttua epäterveellisemmiksi. Uusissa lapsiperheiden ruokasuosituksissa korostetaankin yhdessä syömisen tärkeyttä. Uudet ruokasuositukset: Ruokailu perheissä on osa kokonaisvaltaista hyvinvointioppimista. Siihen liittyvät arjen rytmi ja ajankäyttö, uni, lepo, ruutuajan hallinta ja liikkuminen. Lapsen hyvä arki rakentuu hänestä huolehtimisesta, jossa säännölliset ateriat ovat osa psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä hyvinvointia. Hyvinvointioppimiseen kuuluvat myös vuorovaikutustaidot, sosiaalinen osaaminen, ruokaympäristö, elimistön ja mielen viestien havaitseminen sekä niiden tulkinta ja ilmaisu.

15 Yhdessä syöminen Tutkittua:
Ruoan jakaminen edistää sosiaalisia siteitä. Yhdessä ruokailu voi tehdä ihmisestä avuliaamman ja hyväntahtoisemman. Perheateria on kokonaisuus, johon vaikuttavat viestintä, valvonta, hyvät suhteet ja luottamus. Ruokapöydässä opitaan keskustelua, hyviä tapoja, opitaan tekemään kompromisseja. Lapsen sanavarasto karttuu. Perheaterioiden puuttuminen nosti tupakoinnin, nuuskaamisen, alkoholin käytön, humalajuomisen, huumeiden kokeilun riskiä lähes kaksinkertaiseksi luokkalaisilla suomalaisilla nuorilla. Koululaisten terveystutkimus. Yhteiset ruokailut ja niiden lomassa käydyt keskustelut tarjoavat lapsille mahdollisuuden huomioida aikuisten tapaa käyttää sanoja ja lapsen sanavarasto karttuu. Yhteinen syöminen onnistuu myös valmisruoalla ja voileivällä. Yhteinen iltatee. Katsaustutkimus: Pediatrics/toukokuu 2011 Obesity. Maaliskuu.2011. Mila Haapalahti. Oulun yliopisto. Ylivieskalaisten v. lasten tutkimus.

16 Yhdessä syöminen Tutkittua:
Myönteinen ilmapiiri ruokapöydässä edistää lasten hyviä ruokatottumuksia. Ruokailo. Vähentää lasten ylipainon riskiä. Lisää lasten terveellisiä ruokatottumuksia. Syödään enemmän hedelmiä ja vihanneksia Makumaailma laajenee. Lapsilla ja nuorilla syömishäiriöiden ja masennuksen riski vähenee. Vähentää lasten ja nuorten riskikäyttäytymistä. Vähentynyt perheruokailu on yhteydessä lisääntyneeseen välipalojen ja makean syömiseen. Vähintään kolmesti viikossa syöty yhteinen ateria pienensi lasten ylipainon riskiä 12 prosentilla verrattuna perheisiin, jossa yhdessä syötiin harvemmin. Lapset saivat enemmän kuitua, kalsiumia ja rautaa sekä muita ravintoaineita. Harvemmin yhdessä syövät perheet käyttävät enemmän heikkolaatuisia valmisruokia ja vähemmän vihanneksia ja hedelmiä Vain noin puolet lapsista syö yhtä aikaa muun perheen kanssa Kouluterveyskyselyn mukaan. Lukiolaisista vielä harvempi. Syöminen perheen parissa vähenee 12 vuoden iässä. Perheissä, joissa nautittiin vähintään viisi yhteistä ateriaa viikossa, syömishäiriöiden esiintyminen oli yli kolmanneksen pienempää. Myös masennusta on vähemmän lapsilla, jotka syövät perheen kanssa. Suomalaisen tutkimuksen mukaan lapsilla, joiden perheissä säännölliset ateriat olivat harvinaisia, ilmeni muita enemmän psyykkisiä ongelmia, kuten käyttäytymishäiriöitä.

17 Yhdessä syöminen Ruokaseura on tärkeää kaiken ikäisille.
Seurassa ruoka maistuu paremmalta. Ikäihmisten ruokahalu paranee ja he syövät monipuolisemmin seurassa. Mieli virkistyy seurassa syödessä. Jos ikäihmisellä on säännölliset ruokatreffit, on hänellä odotettavaa ja muisteltavaa. Monipuolinen ateria on tärkeä, mutta se ei auta, jos ruoka ei maistu. Ikäihmiselle olisi hyvä olla säännöllistä ruokaseuraa mahdollisuuksien mukaan. Yhteiset ruokahetket sukulaisten, naapurien, ystävien, harrastuskerhojen ym. kanssa. Palvelutalojen ruokailuihin kannattaa osallistua. Laitoksissakin voi järjestää yhteisiä ruoka- ja kahvihetkiä.

18 Syödään yhdessä Suomihyvää
Kun Suomi juhlii syntymäpäiviään, Martat syövät yhdessä – SuomiHyvää. Syödään yhdessä -ilmiö syntyi ruoka-alan toimijoiden yhteisestä unelmasta. Yhteisöt, yritykset, yhdistykset, liitot, säätiöt, kylät ja kaupungit haluavat vuonna 2017 luoda uudenlaisen, yhteisöllisen Suomen. Herätetään henkiin kyläilykulttuuri, kadonneet tavat ja perinteet! Luodaan yhdessä syömisen ja elämysten kulttuuria. Martat osallistuvat ELO-säätiön koordinoimaan Suomi100 –vuoden hankkeeseen. Yhdessä syöminen ja yhteisöllisyys tekee hyvää esimerkiksi mielelle, jaksamiselle ja elämänlaadulle – terveydelle! Jatketaan suomalaisen ruokakulttuurin edistämistä, kuten on tehty jo 117 vuotta

19 Kiitos