Oppimisen ja opettamisen perustaidot judossa

Esitys aiheesta: "Oppimisen ja opettamisen perustaidot judossa"— Esityksen transkriptio:

1 Oppimisen ja opettamisen perustaidot judossa
tason koulutus Pori Vesa Niemenmaa 1.dan Mikko Välimäki 2. dan Kuvat: Aku Seppänen, Judoseura Sakura, Marita Kokkonen, Judoliitto, Jouni Ranta, Tikkurilan Judokat, Porin Fudoshin (Vesa N.)

2 Aikataulu Lauantai 15.01 Luento I kurssin aloitus, esittely, tavoitteet, kurssilaisten tutustuminen toisiinsa (3-4) Tatami I     kokonaiskuva harjoittelusta (1-2) Tauko Luento II    oppimisen vaiheet, opettamistavat, liikeidea judossa, uken roolitus (3-4)    Tatami II   suljettu tekniikka ja sen opettaminen, mallioppiminen, palautteen antam. (5-7) – 17.30   Tatami III   avoimen tekniikan oppiminen ja opettaminen, puoliavoin tekniikka (5-7)

3 Aikataulu Sunnuntai 16.01 09.00 – 10.30   Tatami IV  tekniikoiden analysointia ja tekniikoiden korjaaminen (14-15) – 11.00   Tatami V    2-hlön, 3-hlön, ryhmän harjoitteita käytännössä – 12.00   Tauko – 13.00   Luento III   liikunnan eettisyys, yleistaitavuus lajitaitavuus ( 8-10, 13) – 14.00   Tatami VI  judonperusharjoitteet ja yleistaitavuus- liikkeitä (11-12) – 15.00   Tatami VII kertaus ja palaute   

4 Impola Ville Kamberg Miia Kankaanpää Harri Kaskisto Juhani Kuisma
NRO SUKUNIMI ETUNIMI SEURA VYÖARVO S-VUOSI 1. Impola Ville Tyrvään Judo 2 kyu 1987 2. Kamberg Miia Kankaanpään Judo 1995 3. Kankaanpää Harri Fudoshin (Pori) 5 1971 4. 3 1996 5. Kaskisto Juhani Fudoshin (Rauma) 1989 6. Kuisma Jouni Salon Budoseura 1966 7. Kurki Mika 4 1967 8. Rasmus 1997 9. Laine Jani-Petteri 1973 10. Lempinen Toni 11. Leppiaho Vesa 12. Liimatainen Timo 1946 13. Mettovaara Jarkko 1974 14. Mäkelä Rosa-Maria 1993 15. Nuotiomaa Juuso 16. Parkkonen Jari Fudoshin Pori 1980 17. Poutiainen Matias 1990 18. Saimo Saara Kaigan (Rauma) 19. Vainio Juha 1983

5 Koulutuksen tavoitteet?
positiivisen palautteen antaminen erilaisten oppimistyylien tunnistaminen, varsinkin oman tekniikan opettaminen  tekniikan avainkohdat ja pilkkominen

6 Taso 3 Judoliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä
- Lajiliittotasot 1 – 3 Taso 1 Taso 2 Taso 3 2 taso h opiskelua+käytäntö 50 h opiskelua + käytäntö 50 h 1 taso h opiskelua + käytäntö 100 h Fyysisen Harjoittelun perusteet 15 h / SLU Harjoittelun tukitoimet 15 h/Judoliitto Psyykkinen valmennus 15 h/Judoliitto Testaus ja ohjelmointi 15 h/Judoliitto Judovalmentajan koulutusohjelma 270 h (kesto 1 – 1,5 v) Judoliitto ja urheiluopistot Aikuisten kuntoliikunta Liikuttajatutkinto 50 h SLU + Judoliitto Kuntojudo 1. 18 h / Judoliitto Kuntojudo 2. 15 h / Judoliitto Nuori Suomi -ohjaajakoulutus 18 h Alueet/Judoliitto Muksujudo 1. 18 h / Judoliitto Muksujudo 2. 15 h / Judoliitto Liikuntaa Kaikille Lapsille (LKL) SLU / Judoliitto Sovelletun Judon Ohjaajakoulutus 18 h / Judoliitto Teemaseminaarit Lasten/kunto/sov.judo Joka toinen vuosi Judon perusteet 15 h / Alueet Oppimisen ja opettamisen perustaidot 15 h / Alueet Fyysinen valmennus 50 h / Urheiluopistot Taitoharjoittelu judossa 20 h / Judoliitto Seuratoiminnan ja Seurajohtamisen Kehittämisohjelma 270 h (kesto 1 – 1,5 v) Judoliitto ja Varalan urheiluopisto Peruskurssiohjaaja koulutus 15 h Alueet/Judoliitto Kata - koulutukset 8h/15 h Dan-kolleegio/alueet Tuomarikoulutukset 24 h / 8 h Perus- /jatkokoulutus Mä oon täällä – koulutus 12 h / SLU Graduoijakoulutus Perus-/jatkokoulutus 8h/4 h / Dan-kolleegio Kouluttajakoulutukset Dan–kolleegio Tuomarikomissio Hyvä Seura- koulutuspuu 20 h / SLU Seuratoimijakoulutus 15 h / Judoliitto Kouluttajakoulutus 15 h / Judoliitto Yhteiset opinnot Valmennus Aikuisliikunta Lastenliikunta Sovellettuliikunta Seuratyö

7 Aikuisliikunta Lasten liikunta Seuratyö
Judoliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä Ammatillinen taso 4 Korkeakoulutaso 5 Taso 4 Taso 5 VEAT Valmentajan Erikoisammattitutkinto (Kansainvälinen taso) Jyväskylän yliopisto Valmennus ja testausopin maisterikoulutus 300 op Ammattikorkeakoulu- tutkinnot Liikunnanohjauksen perustutkinto (120 ov) ja ammattikorkeakoulujen (AMK) liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelmat (210 op) sijoittuvat tasoille 2 – 5 niiden laajuuksien ja sisältöjen mukaan. VAT Valmentajan Ammattitutkinto (Kansallinen taso) Liikunnan ammattitutkinto Aikuisliikunta Liikunnan ammattitutkinto Lasten liikunta Liikunnan ammattitutkinto Seuratyö

8 EU 1 tason valmentaja 50 h opiskelua Pakolliset opinnot
Judon perusteet 12h, suositus 4k. Oppimisen ja opettamisen per.t., 12h, suos. 3k. SLU:n fyysisen harjoittelun per., 12h, suos. 2k. Valinnaisia vähintään yksi 1. tason koulutus (Katat suositus 3k.)

9 EU 1 tason valmentaja Kaikille yhteiset Valinnaiset

10 Koulutusvaatimukset (dan-kollegio)
2 kyu (sininen) - Judon perusteet Oppimisen ja opettamisen perustaidot judossa Vanha C-lajiosakoulutus

11 Koulutusvaatimukset (dan-kollegio)
1 kyu (ruskea) - JP ja OOP Kaksi valinnaista I- tai II-tason koulutusta Eri linjat eri väreillä kaaviossa

12 Koulutusvaatimukset (dan-kollegio)
1 dan (musta) Kuusi koulutusta vaihtoehtoisesti seuraavasti: EU 1 koulutustaso: 50 tunnin koulutusjakso + kaksi valinnaista koulutusta tai vastaava määrä I ja/tai II-tason koulutuksia (vanhojen B-perus- ja B-lajiosien suorittaminen)

13 OPPIMISEN PERIAATTEITA
LUENTO I OPPIMISEN PERIAATTEITA

14 Mitä oppiminen on? Pohdi mitä sinun mielestäsi oppiminen on.
Kirjoita se taululle.

15 Mitä oppiminen on? Oppiminen on tietojen lisääntymistä.
Oppiminen on sitä, että muistaa asiat ja pystyy toistamaan ne tarvittaessa. Oppiminen on sitä, että pystyy soveltamaan tietoja. Oppiminen on asioiden ymmärtämistä. Oppiminen on ajattelun muuttumista, sitä, että näkee jonkin asian uudella tavalla. Oppiminen on sitä, että muuttuu itse ihmisenä.

16 Oppiminen - Taidon oppimisessa kohti
parempaa/toivotumpaa tekniikkaa ja taitoa. - Oppiminen on vuorovaikutteista ja sitä tapahtuu koko ajan.

17 Oppimisen periaatteita
OPPIMISEN EHTOJA: - Kenenkään puolesta ei voi oppia - Otollinen ja kannustava ilmapiiri - Suggestion avulla alitajunnan voimavarat käyttöön - Opittavan asian tulee tarpeeksi konkreettista - Ohjaajan oma asenne tärkeää

18 Oppimisen periaatteita
AJATTELEVA OPPIMINEN: - Kokeilujen ja kokemusten kautta aivoihin tallentuu sisäinen malli eli muistikuva - Olennaista on se, että opitun taidon visuaalinen vaste eli aivoihin tallentuva mielikuva ja taito vastaavat toisiaan - Mielikuva tehostaa oppimista

19 Oppimisen periaatteita
OPPIMISEN EDELLYTYKSENÄ HAVAITSEMINEN: - Kyky havaita suorituksen kannalta merkittäviä ärsykkeitä, on oppimisen kannalta tärkeää - Sanalliseen selostukseen on liitettävä myös malli - Oikean mallin näkeminen on oppiessa tärkeää - Kullekin aistille on annettava aikaa havannoida ja mallisuoritusta on toistettava tarpeeksi monta kertaa.

20 OPPIMISEN JA OPETTAMISEN PERIAATTEITA
LUENTO II OPPIMISEN JA OPETTAMISEN PERIAATTEITA

21 Erilaisia oppimisnäkemyksiä
Behavioristinen oppimiskäsitys Kognitiivinen oppimiskäsitys Konstruktivistinen oppimiskäsitys Kokemuksellinen oppimiskäsitys

22 Behavioristinen oppimiskäsitys
kun toivottavaa käyttäytymistä (reaktiota) vahvistetaan palkitsemalla, se toistuu opettaja on aktiivinen, oppija on passiivinen vastaanottaja oppiminen on sitä parempaa, mitä enemmän muistaa ja pystyy toistamaan

23 Kognitiivinen oppimiskäsitys
havaintoja tehdessämme tulkitsemme ja valikoimme informaatiota sisäisten mallien (muistikuva/skeemojen) ohjaamana. Skeema: tiettyä ilmiötä koskevan aiemman tiedon ja kokemusten muokkaama ennakkokäsitys, joka ohjaa havaitsemista ja uuden informaation vastaanottoa tästä ilmiöstä.

24 Konstruktivistinen oppimiskäsitys
Oppiminen on aiemman tiedon, kokemusten, ongelmanratkaisutapojen ja skeemojen muokkaamista, täydentämistä ja uudelleenrakentamista. Oppimisen edellytyksenä on, että oppija itse ymmärtää, mitä hän kulloinkin opittavasta asiasta ymmärtää tai osaa tai ei ymmärrä tai ei osaa.

25 Kokemuksellinen oppimiskäsitys
”tekemällä oppii” oppiminen etenee konkreettisia kokemuksia ja toimintaa reflektoiden kohti ilmiöiden teoreettista ymmärtämistä ja parempia toimintamalleja Reflektointi: oppija tutkii tietojaan ja kokemuksiaan saavuttaakseen uuden ymmärtämisen tason. Miksi tämä toimi? Mihin tämä liittyy? Onko tästä mitään hyötyä?

26 Oppimistyylit VISUAALINEN TAKTIILINEN lukeminen käsillä tekeminen
näkeminen, katsominen mielikuvat TAKTIILINEN käsillä tekeminen käsitteleminen KINESTEETTINEN kokeminen/ tekeminen tunteminen/ intuitio AUDITIIVINEN kuunteleminen puhuminen/ keskusteleminen itsepuhelu

27 Erilaiset oppimistyylit
Auditiivinen oppija 34% kaikista (kuulo) Visuaalinen oppija 29% kaikista (näkö) Kinesteettis – taktiilinen oppija 37% kaikista (kosketus –kokemus) Käytännössä oppijat ovat em. ”yhdistelmiä” Mitä tarkoittavat käytännössä?

28 Erilaiset oppimistyylit

29 Kokemuksiimme suhtautuminen
Konkreettinen kokija Rohkeasti mukaan uusiin tilanteisiin Kokemusten ja ajatusten vaihtaminen Ilmapiiri tärkeä Tunteiden ja tuntemusten kautta oppiminen ja oivallus Abstrakti käsitteellistäjä Kokonaisuuksia Teoriat ja mallit kiinnostavat Asiapitoiset oppimistilanteet Pohdiskeleva havainnoija Aikaa oppimiseen Perehtyä perusteellisesti eri näkökulmista Kriittinen, arvioiva Tarkkailija Osallistuva kokeilija Käytännössä kokeilu, kuinka uusi toimii Päästävä kokeilemaan heti Menettää merkityksen ellei kokeilu onnistu

30 Oppimiseen vaikuttaa Lahjakkuus ? Oppimistyyli Opettamistyyli
Mukava ja turvallinen oppimisympäristö (fyysinen, henkinen, sosiaalinen) Motiivi –haluanko oppia? Havainto – Kuulinko? Näinkö? Tunsinko? Osaava ja innostava opettaja Aikaisemmat kokemukset ja harrastuneisuus Perimä? Lahjakkuus ? Mikä muu … ?

31 Pohdi parin kanssa Millainen on hyvä opettaja?

32 Opettamisen periaatteet
Opetuksen lähtökohtana oppilas Sopivan visaisia tehtäviä oppijalle Ensin kokonaiskuva opetettavasta asiasta ja miten se liittyy aikaisemmin opittuun ainekseen Judon tärkein oppimismenetelmä on käytännönharjoittelu

33 Opettamisen periaatteet
Opetustilanteen hallinta Ryhmän hallinta Oppiaineksen hallinta Opetustavan hallinta Opetuskokonaisuuksien hallinta

34 Ryhmän hallinta Miten voi ryhmitellä oppijat?
Hyötyjä? Haittoja? Millaisia harjoitteita voi käyttää?

35 Ryhmän hallinta Ryhmittelyt: Kaikki oppilaat yhdessä
Työskentely ryhmissä Muita etevimmät apuohjaajiksi Yksin työskentely

36 Opetustavat Ohjaajakeskeisiä opetus- tapoja Oppilaskeskeisiä opetus-
Luento Demonstrointi Kysely Komento Oppilaskeskeisiä opetus- Harjoittelu Keksimis- ja oivallustehtävät Ongelmanratkaisutehtävät improvisointitehtävät

37 Pohdi parin kanssa Mikä on mukavin tapa saada palautetta?
Mikä motivoi oppimaan / tekemään lisää?

38 Opettamisen periaatteita Palautteen antaminen:
Oppija kaipaa palautetta Positiivinen palaute on hyvä motivointikeino Palaute ohjaajalta, parilta, vanhemmalta, seuran graduoijalta (ulkoinen palaute) Oma sisäinen palaute tärkein oppimisen kannalta Kritiikissä ”hampurilaissääntö

39 Oppimisen vaiheet Hahmotusvaihe mielikuva tekniikasta
epätäydellinen motorinen ohjelma tekniikkasuoritus epätarkka

40 Oppimisen vaiheet Jäsentymisvaihe palautteen merkitys suuri
suotuisan oppimisilmapiirin ja –ympäristön merkitys suuri liikesuoritus alkaa automatisoitumaan

41 Oppimisen vaiheet Vakiintumisvaihe
liikesuoritus automaationa, onnistuu myös paineen alaisena ”liike tulee selkärangasta” sisäisen palautteen merkitys ulkoista suurempi

42 Suljettu – Avoin tekniikka
muuttuva ympäristö, muuntuva tekniikka ei tarkkoja raameja esim. kilpailu Suljettu tekniikka: tarkat, toistuvat raamit, jossa toimitaan esim. kata

43 Uken rooli ja roolittaminen
Judossa uken on tehtävä tekniikan suorittamiseen täydelliset olosuhteet Monet asiat sisäistää paremmin kokeilemalla uken roolia Ukelle voidaan roolittaa tekemään tiettyjä tehtäviä Tietynlaisena vastustajana toiminen ja palautteen antaja Uken antama palaute tekniikasta on tärkeää

44 Liikeidea judossa Judon periaatteiden soveltamista käytäntöön
Perusajatuksena on käyttää hyväksi vastustajan omaa liikettä ja voimaa Toisen horjuttamisen onnistumiseksi tärkein periaate on pyrkimys säilyttää tai luoda liike kamppailutilanteen aikana Ajatuksena on se, että judoka osaa soveltaa ja harjoitella omia tekniikoitaan oheisten kaavioiden mukaan

45 LIIKEIDEA JUDOSSA (PYSTY)
UKE / VASTUSTAJA ALOITTAA – HYÖKKÄÄ LIIKKUU – LIIKUTTAA = PERUSTA - liikkuu mukautuminen, - työntää joustaminen, asento + - vetää oma tekniikka Kaavio 1, Pystykamppailu, uke hyökkää

46 LIIKEIDEA JUDOSSA (PYSTY)
UKE / VASTUSTAJA ALOITTAA – HYÖKKÄÄ OTETAISTELU = - ottaa otetta estäminen - irroittaa torin otetta oma tekniikka Kaavio 1, Pystykamppailu, uke hyökkää

47 LIIKEIDEA JUDOSSA (PYSTY)
UKE / VASTUSTAJA ALOITTAA – HYÖKKÄÄ YRITTÄÄ HEITTÄÄ - aloittaa hyökkäyksensä rakentamisen esto - tulee sisään heittoonsa väistö/torjunta - palautuu heitostaan + oma tekniikka Kaavio 1, Pystykamppailu, uke hyökkää

48 LIIKEIDEA JUDOSSA (PYSTY)
TORI – ALOITTAA/HYÖKKÄÄ LIIKKUU – LIIKUTTAA = VASTAREAKTIO - spurttiaskel - veto-työntö ”pumput” - työntö-veto ”pumput” - vemputus Kaavio 2, Pystykamppailu, tori hyökkää

49 LIIKEIDEA JUDOSSA (PYSTY)
TORI – ALOITTAA/HYÖKKÄÄ OTETAISTELU = ”OMAT POLUT” - ottaa otetta - irroittaa uken otetta Kaavio 2, Pystykamppailu, tori hyökkää

50 LIIKEIDEA JUDOSSA (PYSTY)
TORI – ALOITTAA/HYÖKKÄÄ KOMBINAATIOT - käsityö – sähkötys - samansuuntaisesti - vartalohämäys/valehyökkäys - tekniikka vastakkaiset suunnat eteen/taakse sivu/sivu migi/hidari hidari/migi Kaavio 2, Pystykamppailu, tori hyökkää

51 LIIKEIDEA JUDOSSA (MATTO)
UKE – ALOITTAA/HYÖKKÄÄ LIIKKUU/LIIKUTTAA = PERUSTA - työntää - vetää polviasento – sivulle - uke jatkaa heitosta mattoon sidonta - uken heittoyrityksestä tori jatkaa mattoon käsilukko kuristus Kaavio 3, Mattokamppailu, uke hyökkää

52 LIIKEIDEA JUDOSSA (MATTO)
UKE – ALOITTAA/HYÖKKÄÄ OTETAISTELU - ottaa otetta polviasento - irroittaa torin otetta - muut tilanteet Kaavio 3, Mattokamppailu, uke hyökkää

53 LIIKEIDEA JUDOSSA (MATTO)
UKE – ALOITTAA/HYÖKKÄÄ HYÖKKÄYS KÄÄNNÖILLÄ - pään suunnasta - tori penkissä/vatsallaan - kyljen suunnasta - tori penkissä/vatsallaan – selän suunnasta - tori penkissä/vatsallaan - jalkojen suunnasta - tori vatsallaan Kaavio 3, Mattokamppailu, uke hyökkää

54 LIIKEIDEA JUDOSSA (MATTO)
UKE – ALOITTAA/HYÖKKÄÄ UKE ON SAANUT/SAAMASSA - sidonnan vastaliikkeet - käsilukon poistulot – kurituksen - jalkojen suunnasta Kaavio 3, Mattokamppailu, uke hyökkää

55 LIIKEIDEA JUDOSSA (MATTO)
TORI – ALOITTAA/HYÖKKÄÄ LIIKKUU – LIIKUTTAA = VASTAREAKTIO - työntö-veto - veto- työntö - polviasento - sivu-sivu - heitosta suorajatko mattoon - sidonta - kuristus käsilukko Kaavio 4, Mattokamppailu, tori hyökkää

56 LIIKEIDEA JUDOSSA (MATTO)
TORI– ALOITTAA/HYÖKKÄÄ OTETAISTELU - ottaa otetta polviasento - irroittaa torin otetta - muut tilanteet Kaavio 4, Mattokamppailu, tori hyökkää

57 LIIKEIDEA JUDOSSA (MATTO)
TORI – ALOITTAA/HYÖKKÄÄ HYÖKKÄYS KÄÄNNÖILLÄ - pään suunnasta - uke penkissä/vatsallaan - kyljen suunnasta - uke penkissä/vatsallaan – selän suunnasta - uke penkissä/vatsallaan - jalkojen suunnasta - uke vatsallaan Kaavio 4, Mattokamppailu, tori hyökkää

58 LIIKEIDEA JUDOSSA (MATTO)
TORI – ALOITTAA/HYÖKKÄÄ KOMBINAATIOT - sidonnasta - sidontaan/kuristukseen/käsilukkoon - käsilukosta - sidontaan/kuristukseen/käsilukkoon – kuristuksesta - sidontaan/kuristukseen/käsilukkoon Kaavio 4, Mattokamppailu, tori hyökkää

59 Tehtävä: Kirjoita laatikoihin omat tekniikkasi heittosuuntien mukaan.

60 Judoharjoituksen rakenne
Alkulämmittely lihasten lämmittely 20min - Ukemi lämmittely, henkivakuutus - Venyttelyt lihasten valmistautuminen Taito perusvalmiuksien ylläpito 15min Kertaus opitun vahvistaminen 10min Uuden oppim. valmiuksien lisääminen Randori tekniikoiden testi Jäähdyttely Palautuminen

61 OPETTAMAAN OPPIMINEN TAPAHTUU ITSE KÄYTÄNNÖSSÄ KOKEILLEN, YRITTÄEN JA MYÖS EREHTYEN

62 Lauantai-illan kotitehtävä
Voiko toisen puolesta oppia? Perustele kantasi! Opettamisen tavoite/tavoitteet. Oppimisen vaiheet omin sanoin (suomen kielellä). Miten oppimisilmasto vaikuttaa oppimiseen? Kaikille yhteinen: judoharjoitteita, jotka kehittävät yleistaitavuutta.

63 LUENTO III LAUANTAIN KOTITEHTÄVÄ LIIKUNNAN EETTISYYS ADT
TAIDON OPETTAMINEN JA OPPIMINEN LAJITAITAVUUS – YLEISTAITAVUUS

64 Aikataulu Sunnuntai 16.01 09.00 – 10.30   Tatami IV  tekniikoiden analysointia ja tekniikoiden korjaaminen (14-15) – 11.00   Tatami V    2-hlön, 3-hlön, ryhmän harjoitteita käytännössä – 12.00   Tauko – 13.00   Luento III   liikunnan eettisyys, yleistaitavuus lajitaitavuus ( 8-10, 13) – 14.00   Tatami VI  judonperusharjoitteet ja yleistaitavuus- liikkeitä (11-12) – 15.00   Tatami VII kertaus ja palaute   

65 Lauantai-illan kotitehtävä
Voiko toisen puolesta oppia? Perustele kantasi! Opettamisen tavoite/tavoitteet. Oppimisen vaiheet omin sanoin (suomen kielellä). Miten oppimisilmasto vaikuttaa oppimiseen? Kaikille yhteinen: judoharjoitteita, jotka kehittävät yleistaitavuutta.

66 Taidon opettaminen ja oppiminen
Taidon lajit Yleistaitavuus Lajitaitavuus Tekniikka Tyyli Yleistaitavuudella tarkoitetaan kykyä hallita ja oppia erilaisten suoritusten ja urheilulajien taidollisia vaatimuksia sekä hallita kehoa tasapainoa ja suunnanmuutosta vaativissa tilanteissa Voiko ilman yleistaitavuutta olla lajitaitava?

67 Lajitaitavuus Tekniikka on teknistä lajitaitavuutta
tekniikan tarkoituksenmukaista hyväksikäyttöä tilanteen vaatimusten mukaan, muuttuvissa olosuhteissa ja tekniikan korjauskykyä sekä uuden tekniikan oppimiskykyä. Tyyli on jokaisen henkilökohtainen tapa suorittaa tekniikka.

68 Taidon osa-alueet Reaktiokyky Orientoitumiskyky Rytmikyky
Tasapainokyky Kinesteettinen erottelu kyky Yhdistelykyky Sopeutumiskyky

69 Nykyaikainen taidon oppimisen malli (Davis, Button & Bennett, 2008)
TEHTÄVÄ -erillis- jatkuva, sarjataito -havaintomotoriset vaatimukset -onglmanratkaisu-vaatimukset OPPIJA -havaintomotoriset kyvyt -motivaatio ja tunteet -aiemmat kokemukset -kehityksen vaihe -kunto ja kehon tyyppi YMPÄRISTÖ -toiset ihmiset -motivaatioilmasto -vuodenaika -muuttuva/muutumaton ympäristö -välineet Lähde: Hakkarainen, H. & al

70 Motoriset perustaidot
Tasapainotaidot Liikkumistaidot Välineen käsittelytaidot kääntyminen venyttäminen taivuttaminen pyörähtäminen heiluminen kieriminen pysähtyminen väistyminen tasapainoilu käveleminen juokseminen ponnistaminen loikkaaminen hyppääminen (esteen yli) laukkaaminen liukuminen harppaaminen kiipeäminen heittäminen kiinniottaminen potkaiseminen kauhaiseminen iskeminen lyöminen ilmasta pomputteleminen kierittäminen potkaiseminen ilmasta

71 Taidon oppimisen herkkyyskaudet
Ikävuodet 1- 6 ovat parhaimpia yleistaitavuuden kehityksen ja kehittämisen kannalta. Alkeelliset taidot (1-2 v.) Motoriset perustaidot (2-7v.) Ikävuodet yleistaitavuuden vakiinnuttamisen ja lajikohtaisten taitojen oppimisen kannalta. Lajitaidot (7 – 12v.) Varsinainen lajitekniikan herkkyyskausi ajoittuu yleistaitavuuden oppimis- ja vakiinnuttamisvaiheen jälkeen. (KATSO NUOREN URHEILIJAN URA KAAVIO) .

72

73 Harjoittelussa huomioitavaa ikävuosina 3 – 11 vuotta
3 – 4 / ipana 5 – 6 / muksu 7 – 8 / nappula 9 – 11 / D – juniori Judo/vko 1 1 – 2 2 Suositus liikuntatunneista 2 h pv / 14 h vko 2 h pv / 14 h vko Harjoittelun ”ajatus” monipuolinen motoristen perustaitojen harjoittelu Ohjelma ryhmäohjelma Herkkyydet tasapaino, yleistaitavuus, nopeus(hermotus) tasapaino, yleistaitavuus, nopeus(hermotus), liikkuvuus tasapaino, yleistaitavuuden vakiinnuttaminen, lajitaitojen aloittaminen, liikkuvuus, nopeus(hermotus) yleistaidon vakiinnuttaminen lajitaidon aloittaminen, liikkuvuus, lihaskestävyys, nopeus(hermotus) voimaharjoittelun tekniikkaa, nopeusvoima Miten -hermotuksen kehittäminen - askeltiheys, rytmitys, koordinaatioharjoitteet -aerobinen peruskestävyys – pelit, leikit - Muut lajit esim. telinevoimistelu ja erilaisten taitolajit -voimaharjoittelussa lihaskoordinaatio-, voimaharjoitustekniikat ja lihaskuntoharjoitteet - harjoittelu omalla painolla, etunojapunnerrukset, vatsa, selkä, "keppijumppa", hyppelyt, kuntopallonheitot Erityistä pituuskasvu ja kasvupyrähdykset Muuta huomioitavaa sääntöjen kunnioittaminen ja kyky toimia ryhmässä taktisen älyn kehittyminen

74 Harjoittelussa huomioitavaa ikävuosina 12 – 20 vuotta
12 – 14 / C – juniori 15 – 17 / B – nuori 18 – 20 / A – nuori 20 => / aikuinen Judo/vko 2 – 4 4 – 6 5 – 10 7 – 12 Tuntisuositus liikunnasta 2 h pv / 14 h vko 2, 8 h pv / 20 h vko 2, 8 h pv / 20 h vko Harjoituksen ”ajatus” tutustutaan lajiin tehdään lajivalinta harjoitellaan harjoittelemaan lajivalinta kilpaurheilu / harrastaminen harjoitellaan kilpailemaan huippu-urheilu / Harrastaminen harjoitellaan voittamaan Ohjelma -ryhmäohjelma - henkilökohtainen valmennussuunnitelma Herkkyydet -lajitaitojen herkkyyskausi -liikkuvuuden herkkyyskausi lihaskestävyys, nopeus (hermotus) voimaharjoittelun alkeita – kevyet painot, oikea tekniikka -voimaharjoittelu (massan lisääminen) -nopeusharjoittelu (voima) -aerobinen peruskestävyys – -saavutettujen ominaisuuksien ylläpitäminen Miten -aerobinen määräharjoittelu -voimaharjoittelu omalla painolla, etunojapunnerrukset, vatsa, selkä, "keppijumppa" yms. harjoitteet -lajiharjoittelun määräharjoittelu -huippu-urheilijaksi tähtäävä harjoittelu -fyysisten ominaisuuksien tulisi olla valmiina kovaan lajihar­joitteluun -monipuoliset fyysiset harjoitteet -harjoitteet ns. erikoisharjoitteita kausien mukaan, lajitaktiikka- ja tekniikkaharjoitteita -tehoharjoittelu Erityistä -hormonitoiminnan muutokset ja kasvupyrähdykset – huom! koordinaation muutokset, lihasten heikkovenyvyys => rasitusvamma-alttius -hormonitoiminnan muutokset, lihasmassan kasvu -valmius siirtyä aikuisten ikäluokkaan Muuta huomioitavaa -keskittymiskyky paranee -itsenäistyminen voimistuu - kritiikin hyväksyntä -realistisen minäkuvan opettelu -hakeutuminen oppilaitoksiin => suositus urheilupainotteiset oppilaitokset -opiskelun jatkaminen, uranvalinta? -armeija, hakeminen puolustusvoimien urheilu­kouluun -opiskelun päättäminen, ammattiin valmistuminen

75 Taidon opettaminen Valmistele ja suunnittele
Herätä mielenkiinto (motivoi) Esittele tavoite ja taito Havainnollista Harjoituta taitoa Anna palautetta ja seuraa oppimista Sovella judoon

76 Mitä on urheilulahjakkuus?
Harjoitus ”tarttuu” Psyyke ja/tai harjoittelumotivaatio ikätasoaan vahvempi Taitoharjoittelun herkkyyskaudella huomattavasti ikätasoaan korkeammalla tasolla Taitoa voi kovalla harjoittelulla harjoittaa, lahjakkuutta ei ”Lahjattomat ne vain harjoittelevat”

77 Liikunnan etiikka Etiikka määrittelee hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää
Aikuiset ohjaavat lasten eettistä kehitystä aikuisen teot ja esimerkki ohjaavat lasta enemmän kuin sanat Liikunta on hyvä kasvatuksen väline, jos sitä käytetään oikein jos sääntöjen rikkomiseen puututaan heti, oppivat lapset helposti, että se on väärin jos aikuinen ei puutu rikkeisiin, ei sitä voida olettaa lapseltakaan

78 Tee harjoittelustasi turvallista
huolehdi riittävästä levosta ja oikeasta ruokavaliosta => terveet elämäntavat kunniaan! älä koskaan harjoittele sairaana lämmittely valmistelee elimistöä harjoittelua varten jäähdyttely palauttaa elimistön harjoituksesta noudata ohjaajan/valmentajan turvallisuusohjeita harjoitellessasi eri tekniikoita kielletyt tekniikat ovat kiellettyjä niiden vaarallisuuden takia, ei kiusaksi SPR: ensiapukurssit! 3K = koho, kylmä, kompressio

79 Urheilijan paineet Urheilu on ammattimaista ja vain pieni osa urheilijoista pääsee huipulle Kilpaurheilua harrastavista lapsista: 1 % urheilee aikuisena SM-tasolla 0,1 % urheilee aikuisena kansainvälisellä tasolla 0,01 % urheilee aikuisena kansainvälisellä huipulla Ympäristö ja media luovat urheilijalle menestyspaineita Maine ja raha houkuttaa  Puhtaaseen urheiluun sitoutuminen on tietoinen päätös!

80 Pohdittavaa Uskotko menestykseen puhtain keinoin?
Luuletko, että dopingaineet vähenevät urheilussa tulevaisuudessa testauksen lisääntyessä ja testien kehittyessä? Pelkäätkö saavasi kiellettyjä aineita ravinnosta tai lääkkeistä tahtomattasi? Mitä olet valmis tekemään menestyksesi eteen? Miten reagoit, jos saat tietää, että seuratoverisi käyttää kiellettyjä lääkeaineita? Mitä teet, jos valmentajasi ehdottaa kiellettyjen aineiden käyttöä?

81 Lähipiirin vastuu Urheilijan lähipiiri muodostuu perheestä valmentajasta, seuratovereista sekä urheilun ulkopuolella olevista ystävistä Urheilijan paras tuki on lähipiiri, joka uskoo urheilijan menestykseen puhtain keinoin Lähipiiri voi toiminnallaan tukea urheilijan harjoittelua ja terveitä elämäntapoja

82 Seuran vastuu Liikuntaseuralla tulee olla selkeä arvopohja, johon seuran kasvatustavoitteet perustuvat Laadukas harrastustoiminta luo pohjan elinikäiselle liikkumiselle ja terveille elämäntavoille Seuran yhteiset (peli-) säännöt ja reilun pelin -periaate näkyvät kaikessa toiminnassa Ohjaajat ja valmentajat sekä kentän laidalla olevat vanhemmat toimivat esimerkkeinä lapsille ja nuorille

83 Seurakulttuuri tukea terveisiin elämäntapoihin?
Seuran, harjoitusryhmän ja joukkueen toimintakulttuurilla on ratkaiseva vaikutus nuoren päihteiden (ja kiellettyjen aineiden) käyttöön Yhteiset pelisäännöt päihteiden käytöstä ovat tarpeen Seurassa toimivien aikuisten esimerkki ja asenne on tärkeä

84 Seuran toiminta antidopingtyössä
Seuran, harjoitusryhmän ja joukkueen toimintakulttuurilla on ratkaiseva vaikutus nuoren päihteiden (ja kiellettyjen aineiden) käyttöön Yhteiset pelisäännöt päihteiden käytöstä ovat tarpeen Seurassa toimivien aikuisten esimerkki ja asenne on tärkeä

85 ADT!!!!!!!!!!!! monisteet tässä kohdassa

86 Suomen Judoliitto pähkinän kuoressa
Perustettu 1958. Jäsenseuroja 122 (huhtikuussa 2010). Harrastajia seuroissa (Kansallinen liikuntatutkimus). Vuosibudjetti euroa (vuonna 2010). Judoliiton tuloista hieman alle 50% tulee judon harrastajakunnan ulkopuolelta. Työntekijöitä viisi päätoimista (huhtikuu 2010). Koulutustoiminta: Judoliiton alaisissa koulutustilaisuuksissa yli osallistujaa vuosittain. Suomalaisen judon maailmanranking jaettu 46. sija vuoden 2009 MM-kisojen tulosten perusteella. Opetusministeriön veikkausvoittovaroista euron avustus vuonna 2010. Judoliitto on yhteiskuntavastuullisen toiminnan ykkönen lajiliittojen keskuudessa (Antidopingtoimikunta, Paralympiakomitea ja SLU:n Reilu Peli työryhmä). Erityisryhmien judotoimintaa 25 paikkakunnalla yli 300 harrastajalle. Kansainvälisessä Judoliitossa 199 jäsenmaata. Euroopan liitossa 50 maata. Judo on viidenneksi suurin olympiaurheilulaji, jos mittarina käytetään kansainvälisen liiton jäsenmaiden lukumäärää.

87 Muista jättää koulutuspalaute!
KKOULUTUSPALAUTE Muista jättää koulutuspalaute! Jos unohdin niin voi tehdä saman myös sähköisesti

88 Onko kysyttävää?