Egyptin pukuhistoria n eKr. - n. 500 eKr. Janika Santala 8B.

Esitys aiheesta: "Egyptin pukuhistoria n eKr. - n. 500 eKr. Janika Santala 8B."— Esityksen transkriptio:

1 Egyptin pukuhistoria n. 3000 eKr. - n. 500 eKr. Janika Santala 8B

2 s. 1 - Otsikko ja aihe s. 2 - Sisältö s. 3 - Johdanto s. 4-5 - Yleistä s. 6 - Miesten pukeutuminen s. 7 - Kuvat aiheesta s. 8 - Naisten pukeutuminen s. 9 - Kuvat aiheesta s. 10 - Orjien, pappien ja lasten pukeutuminen s. 11-12 - Värien merkitys s. 13-15 - Symboliikka s. 16 - Kengät s. 17 - Kuva aiheesta Sisältö s. 18 - Asusteet s. 19 - Kuvat aiheesta s.20 - Kosmetiikka (s. 21-22 hiukset, s. 23 silmät ja kulmakarvat s. 24 muu kosmetiikka) s. 25 - Lähteet s. 26 - Mitä opin?

3 Johdanto Valitsen tämän aiheen, koska olen aina pitänyt Egyptin ajasta, sen kaunistautumisesta ja historiallisesta kulttuurista. Tämä työ kertoo muinaisegyptiläisten, pääasiassa naisten pukeutumistyylistä, asusteista, kampauksista, kosmetiikasta ja värien sekä symbolien merkityksestä Egyptin ajan ihmisten eläessä noin eKr. 3000- eKr. 500

4 Yleistä Egyptin ajan pukukulttuurista Muinaisegyptiläisessä pukeutumiskulttuurissa ei juuri tapahtunut 3000 vuoden aikana merkittäviä muutoksia pukeutumisen suhteen. Pukeutuminen piti olla kevyttä lämpimän ilmaston vuoksi. Naiset ja miehet pukeutuivat samantapaisesti, joskin naisten vaatteissa käytettiin enemmän kankaita. Kansanluokat pukeutuivat alunperin samantapaisesti, mutta vähitellen vaurautta ja ylempiarvoisuutta alettiin korostaa enemmän mm. erilaisilla asusteilla, peruukeilla ja kosmetiikalla. Egyptiläiset arvostivat puhtaanvalkoista kangasta ja sen he osoittivatkin laittamalla kankaan pesun jälkeen auringon valoon. Yleisin vaatteissa käytetty materiaali oli pellava.

5 Vaatteiden värjääminen kasviväreillä oli hankalaa. Vaatteet koristeltiin runsaasti kirjonnalla, koruilla ja koristeilla. Lampaan villasta ei valmistettu vaatteita koska sitä pidettiin epähygienisenä ja villa olisi ollut hiostava materiaali. Köyhien ihmisten tiedettiin käyttäneen mm. papyryskaislasta tehtyjä vaatteita. Kankaita ei juurikaan leikattu, mutta egyptiläiset olivat taidokkaita pliseerauksessa ja laskostelussa. Varsinkin naiset käyttivät hyödyksi aurinkopliseerausta, eli rintojen alle tehtiin hoikkuutta korostava kiristetty kohta, josta kangas laskeutui eteen ‘auringon säteinä’. Tänäkin päivänä muinaisegyptiläisten käsityötaitoa pidettäisiin erittäin korkeatasoisena.

6 Miesten pukeutuminen Alaluokan ihmiset Alaluokkien miehet pukeutuivat tavallisesti polvenmittaiseen kietaistuun lannevaatteeseen. 2065-1660 eaa. keskimmäisen valtakunnan aikaan miehet alkoivat käyttää lannevaatetta, schentiä, ja laskottetua lannehametta, shendyä, samaan aikaan niin, että lannehameen alla tai päällä roikkui lannevaatteen kaistale, josta etukaitele yleensä kovetettiin eli tärkättiin. Yläruumis jätettiin paljaaksi. Yläluokan ihmiset Yläluokkien miehet, mm. faaraot, pukeutuivat yleensä naisten tapaan kalasirikseen. Kalasiris oli pitkä, nilkkoihin saakka ylettyvä vaatekappale, jonka kanssa käytettin lannevaatetta alla tai päällä. Myös tunikan tapaista vaatetta tavattiin miehillä. Vaatteet koristeltiin rikkaiden tapaan mahdollisimman kirjaviksi ja tietenkin arvomerkit olivat mukana.

7 Kalasiris asu, ja faaraon arvomerkit Perusmallinen lannevaate

8 8 Naisten pukeutuminen Yläluokan ihmiset Yläluokan naisihmiset käyttivät "kuninkaallisesta pellavasta" valmistettua ohutta ja läpikuultavaa, sesheru nisutiksi kutsuttua, kangasta, joka oli hienoin egyptiläisten tuntema kangaslaatu. Mitä läpikuultavampi ja sileämpi pellava, sen parempi. Kankaan karheudesta osattiin lukea ns. arvojärjestystä. Yleensä naiset käyttivät kalasirista. Se oli syyrialaisperäinen kotelomekon tapainen asu, jonka yläosa peitti toisen, tai molemmat olkapäät “roikkuvalla” kankaalla tai sangoilla. Aurinkopliseeraus, eli rintojen alle tehty hoikkuutta korostava kiristetty kohta, josta kangas laskeutui eteen ‘auringon säteinä’ oli suuressa suosiossa.

9 Myöhemmin vaatteissa alettiin käyttää mesopotamilaiseen tapaan mm. hapsuja jakaunista englannin kirjontaa muistuttavaa pitsityyliä.

10 Yleisimmin orjat ja orjattaret käyttivät pelkkää lannevaatetta tai kapeaa haaralappua kannattava, lannevyö, mutta ei ollut epätavallista, että orjat olisivat olleet alasti. Papit ja muut tärkeät ihmiset pukeutuivat arvolleen sopivasti. Seremonioissa papit pukivat mm. leopardintaljat. Lasten pukeutuminen Lapset olivat yhteiskunnallisesta vakaumuksesta riippumatta yleensä alasti. Alastomuutta ei pidetty häpeiltävänä tai salattavana asiana. Nuortuessa alettiin pikkuhiljaa käyttää mahdollisimman säädyllisiä ja näyttäviä vaatteita. Orjien pukeutuminenPappien pukeutuminen

11 Värien merkitys Värien käytöllä ja värisymboliikalla oli suuri merkitys. Värejä pystyttiin tekemään mm. kaskiväreillä alruunaa apua käyttäen. Vaaleita, sinertäviä, vihertäviä ja kellertäviä värejä suosittiin eniten. Valkoinen, hedj/shesep, yhdistettiin mm. puhtauteen, kaikkivoipaisuuteen ja yltäkylläisiin, yksinkertaisiin ja jollain tavalla pyhiin asioihin. Rituaaliesineet olivat usein valkoisia. Musta, kem, yhdistettiin hedelmällisyyteen ja uudelleensyntymään, koska Niili muutti maan mustaksi ja hedelmälliseksi tulvimisen jälkeen. Mustalla kuvattiin myös kuolemaa ja yötä. Punainen, desher, oli turmion väri. Punaisen värin merkitys kylläkin muuttui ajan saatossa. Yleisesti se yhdistettiin riidan jumala Sethiin, jolla oli punaiset hiukset ja silmät. Punasydämiseksi sanottu ihminen oli täynnä vihaa. Toisaalta punainen oli jonkin aikaa elämän ja voiton väri.

12

13 Symboleilla oli erittäin valtava osa muinaisegyptiläisten elämässä. Tässä pari tärkeintä symbolia. Ankh Ankh on elämää tarkoittava sana muinaisen Egyptin kielessä. Sitä tarkoittava hieroglyfi muistuttaa ristiä, mutta sen ylin sakara oli silmukan muotoinen. Ankh tunnetaan myös matkaajan suojelusamulettina ja sitä sanotaan auringon jumala Ra:n symboliksi.

14

15 Muita tunnettuja symboeita oli mm. käärme ja kotka Ankh Horuksen silmä

16

17

18 Asusteet Faaraoiden asusteina toimi mm. edessä riippuva kuninkaallinen vyökoriste ja pyöreä helmikaulus, mutta he käyttivät niitä vain hallitsijan tehtävissään. Myös valtikka, ruoska, kuninkaallinen päähine nimeltä nemes, eli huivi otsan ympärillä, atef-kruunu sekä irtoparrat kuuluivat käytäntöön ja ne kertoivatkin paljon arvokkuudesta. Myös haudoista on löydetty käytetävän käsineitä. Naispuoliset käyttivät mahdollisimman suoria, joka olkapäiden yläpuolelle tai lantioon saakka yltäviä peruukkeja.Mm. Pääpantoja, joissa oli käärmeen ja haukan päitä, koruja, korkeita päähineitä jne. käytettiin paljon.

19 Nemes Faaraon valtikka Ruoska Harteille laitettava koriste

20 Kosmetiikka Kauneutta, esteettisyyttä ja etenkin nuoruutta palvottiin. Egyptiläiset pitivät hyvää huolta ulkonäöstään ja värit merkitsivät paljon myös ehostuksessa. Kaikki ihmiset, miehet, naiset ja lapset, ehostivat itseään ja siihen uhrattiinkin monia tuskaisia tunteja käyttäen monia erilaisia valmisteita.

21 Hiukset Naiset värjäsivät hiuksensa tumman ruskeiksi, mustiksi, jos se oli mahdollista. Mitä tummempi hipiä, sen parempi. Hiustyyleinä toimi Vanhan valtakunnan aikana lyhyet hiukset, kun taas Uuden valtakunnan aikana muotiin tulivat pitkät hiukset. Pitkät peruukit punottiin yleensä pieniksi palmikoiksi ja lyhyet peruukit kähärrettiin käkkärälle afrikkalaiseen tyyliin. Miehet taas leikkasivat aina niin lyhyen kaljun kuin mahdollista ja tekivät siitä kiiltävän vahaamalla sitä.

22 Silmät ja kulmakarvat Silmät rajatiin mahdollisimman kauniisti ja näyttävästi yleensä lyijystä valmistetulla ‘kohlilla’. Luomivärinä käytettiin eniten vihreää eaa. 2500, joka oltiin usein valmistettu esim. malakiitista. 500 vuotta myöhemmin alettiin käyttää koko mustaa lyijyä. Silmien ehostaminen ehkäisi myös mm. lentohiekkaa, silmäsairauksia ja - tulehduksia. Kulmakarvat nypittiin kokonaan pois ja niiden tilalle maalattiin mustat ja kaarevan mallisit soikiot kulmakarvat.

23 Muita asioita kauneudenhoidosta: Koska kauneudenhoito oli todella tärkeää, käytiin pesulla ainakin yhden kerran päivässä. Kynsien, huulien, poskien ja kämmenten värjääminen hennalla, joka oli okranpunaista ja kasvot yritettiin valkaista. Jauhetut mineraalit, erilaiset voiteet, parfyymit ja tuoksuvat öljyt, valmistettiin yhdistämällä erilaisia kasveja ja pihkoja kasviöljyihin tai eläinrasvaan. Parfyymit ja hajusteet olivat ylellistä kauppatavaraa Egyptissä. Päähän asettiin usein yrteistä ja rasvasta tehty salvakakku. Kuumassa ilmassa rasva alkoi sulaa ja antoi yrttien tuoksua ja sai vaatteen liimautumaan kiinni vartalonmyötäisesti.

24 Tiedonlähteinä toimi mm. Muinaisegyptin pukeutuminen Wikipedia, Coloria.net, Maailmanhistoria ankkakulmasta, Punomon sivut, Vaatetuksenlinjat blogi ja monet muut lähteet.

25 Mitä opin? Ennenkaikkea opin laajalti muinaisenegyptin pukeutumiskulttuurista, mutta opin myös käyttämään erilaisia tiedonlähteitä ja etsimään niitä. Janika Santala 8B