Estetiikka – Taide nyt! LUENTO 4: TAITEELLISUUS, ESTEETTISYYS JA KAUNEUS.

Esitys aiheesta: "Estetiikka – Taide nyt! LUENTO 4: TAITEELLISUUS, ESTEETTISYYS JA KAUNEUS."— Esityksen transkriptio:

1 Estetiikka – Taide nyt! LUENTO 4: TAITEELLISUUS, ESTEETTISYYS JA KAUNEUS

2 Kurssitehtävät Ehdottomasti viimeinen palautuspäivä sekä viikkotehtäville että artikkelitiivistelmille on ma 15. joulukuuta klo 12. Tämä koskee vain estetiikan tehtäviä. Muilla opettajilla voi olla eri ohjeet. 11.12. olemme salissa 822!!!

3 Luennon sisältö Pitääkö taiteen olla kaunista? Tai esteettistä? Entä muotoilun? Ihmisten? Mitä se tarkoittaa? Esteettisten arvojen ja käytäntöjen asema taiteen ulkopuolella kuten muodissa, kauneuskirurgiassa, urheilussa, gastronomiassa ja politiikassa. Onko ruma kiinnostavampaa kuin tavallinen? Miten taide liittyy estetisoitumiseen, elämäntaiteeseen, taiteen soveltavaan käyttöön ja onko näillä kaikilla jotain tekemistä kauneuden, rumuuden tai hyvännäköisyyden kanssa? Luennon tavoite Hahmotat taiteellisuuden ja esteettisyyden eron sekä esteettisyyden laaja-alaisuuden arkielämässä.

4 Millä sanoilla kuvailisitte tätä kuvaa? Pareittain 5 sopivinta luonnehdintaa.

5 Millä sanoilla kuvailisitte tätä kuvaa? Pareittain 5 sopivinta luonnehdintaa. Löytyi googlaamalla sana ”kaunis”.

6 Miten perustelette omat valintanne? Ovatko muut samaa mieltä? Voitteko todistaa oman näkemyksenne oikeaksi? Kertooko tekemänne viiden sanan kritiikki (kuvaus, tulkinta, arvottaminen) kuvan tai sen kohteen esteettisyydestä? Onko syytä kertoa? Jos kyllä, miten siihen pitäisi suhtautua? Vai pitäisikö puhua eettisyydestä, terveydestä…

7 ”Ruma”-kuvat (ugly…) Eläimiä… Miehiä… Fantasiaolioita…

8 Esteettinen = kaunis Epäesteettinen = ruma Perinteinen, esiromanttinen käsitys: RumaKaunis Esteettisyyden ”määrä” lisääntyy vasemmalta oikealle… Ruma on epäesteettistä ja vältettävää Edelleen tavallinen tapa mieltää asia ainakin arkisessa kielenkäytössä

9 Esteettinen = kaunis, ruma…. ”Moderni käsitys”: Ruma Kaunis ”Esteettisyyden määrä” ja kiinnostavuus lisääntyy kumpaakin ääripäätä kohden, välissä tavanomaisuuden, neutraaliuden alue Karl Rosenkranz: Ästhetik des Hässlichen, 1853

10 ESTEETTINEN KAUNISNEUTRAALIRUMA

11 Esteettinen lähestyminen Frank Sibleyn (Immanuel Kantin) perinteessä Edellyttää oman havaintokokemuksen eli on aistinvaraista arviointia Usein tunnepitoista ja arvottavaa (elämys, motivointi) Paljastuu viime kädessä vasta terminologiassa (vrt. sanaton toiminta) Usein adjektiivista (kertoo millainen jokin kohde on) Kohdistuu erityisesti partikulaareihin ”tässä-ja-nyt” yksityiskohtiin Mutta onko esteettisten käsitteiden käytölle löydettävissä ehtoja tai yleispäteviä sääntöjä? (Vrt. esim. psykologinen tutkimus.) Voiko kauniin määritellä tai mitata? Objektien ominaisuuksista tai esim. aivotapahtumista? Ehkä korkeintaan negatiivisia rajoituksia? Perustelu  Todistaminen (kritiikissä laajasti ymmärrettynä) Käyttö ja merkitys pitkälti tapauskohtaista

12 Sanojen käytön tueksi voi mm: ◦Viitata ei-esteettisiin piirteisiin (värit, muodot…) ◦Korostaa tiettyä est. piirrettä (”kaunis”) ◦Kytkeä nämä alleviivaten toisiinsa (kaunis, koska nämä värit…) ◦Turvautua metaforiin (nämä värit soivat…) ◦Vertailla, nostaa esiin vastakkainasetteluja (aivan erilainen kuin…) ◦Ei siis pelkkää mutu-reagointia!

13 Esteettisyyden arviointi vs. mittaaminen Arviointi Eri vastauksia Arvioijan vaihto vaikuttaa tulokseen Voi kohdistua hyvin monenlaisiin asioihin Rinnakkainen informaatio vaikuttaa Ei mittayksikköä eikä skaalaa Perustuu omaan suoraan havaintoon Tapauskohtaista Mittaaminen Yksi oikea vastaus Tulos ei vaihdu mittaajan mukaan Kohdistuu tiettyihin ominaisuuksiin Rinnakkainen informaatio ei vaikuta Mittayksikkö ja skaala sovittu (SI- järjestelmä) Voi olla välitteinen Yleispätevää

14 Säännöttömyys? Ei ole pystytty määrittämään piirteitä, jotka kaikkien mielestä ja aina väistämättä saisivat jonkun asian olemaan kaunis, ruma, tasapainoinen tms. (tai saisivat aikaan tietyn elämyksen) eli ”pakottaisivat” tiettyyn kielelliseen kuvaukseen. Voi havaita ei-esteettiset ominaisuudet havaitsematta esteettisiä. Asiat voivat olla lukemattomilla eri tavoilla vaikkapa kauniita. Kokonaisuus ja konteksti vaikuttavat vahvasti siihen, miten jotkut piirteet koetaan ja miten niitä kutsutaan. KAIKKI piirteet periaatteessa merkittäviä, pienetkin yksityiskohdat. Siksi usein keskustelun alla, onko joku kohde tasapainoinen, harmoninen vai rauhallinen, esimerkiksi. Mikä on täsmällisin ilmaisu? Siis sekä esteettisten piirteiden KRITEERIT että VAIKUTUKSET epäselviä. Silti vaikutus hyvinvointiin yms. erittäin suuri.

15 Vastanäkökulmia ◦Vertailutilanteissa löydetään melko vahva yksimielisyys esim. siitä, kumpi kahdesta maisemasta on useimpien mielestä kauniimpi. ◦On yleistettävissä, että esim. auringonlasku tai tietynlaiset maisemat tai kasvot ovat yleisesti esteettisesti arvokkaina pidettyjä. ◦Mutta tämä ei kerro paljon yksittäistapauksista eikä selitä sitä, miksi jotkut arvostavat myös aivan toisenlaisia maisemia. ◦Tiettyihin ärsykkeisiin saadaan säännönmukaisia reaktioita. ◦Mutta niiden kulttuurinen arvottaminen, kuvailu, tulkinta jne. on epäyhdenmukaisempaa. ◦Vaikka esteettinen arviointi liittyy tunteisiin, ei ole kyse yleismaailmallisesta perustunteesta (viha, mielihyvä, hämmästys, pelko, inho) joilla selvät oireet. Kyse kulttuurisesti värittyneestä ja opitusta tunteiden luokittelutavasta.

16 Taiteellinen vs. esteettinen Taiteellisten käsitteiden käytössä olennaista: ◦Taiteen (historiallinen) kontekstualisointi (vrt. Noël Carroll) ◦”Oikea” kategorisointi (luokittelu) jossain määrin mahdollista ◦Kategorisointi ohjaa sitä, mihin kiinnitetään huomiota, mikä tärkeää, mikä tavallista jne. ◦Luokittelu vaikuttaa siihen, mitä tekijöitä pidämme jossakin kohteessa luokkaan liittyvinä vakioina, satunnaisuuksina/varioitavissa olevina ja poissulkevina piirteinä (Kendall Walton) ◦Taiteen käsitteillä osittain suhteellisen selkeät kriteerit (mm. grisaille- tekniikka, pizzicato, pointillismi… )

17 ESTEETTINEN KAUNISTAITEELLINEN

18 Taustakirjallisuutta Frank N. Sibley: ”Esteettiset käsitteet” (1959) (kirjassa Kauneudesta kauhuun, toim. Haapala & Lammenranta, Gaudeamus 1993) Kendall L. Walton: ”Taiteen kategoriat” (1970) (kirjassa Taide ja filosofia, toim. Lammenranta & Haapala, Gaudeamus 1987) Ossi Naukkarinen: Arjen estetiikka, erityisesti luku ”Miksei kauneutta vieläkään voi mitata” (Aalto-yliopisto 2011) Thomas Leddy: The Extraordinary in the Ordinary – The Aesthetics of Everyday Life (Broadview Press 2012)