Johdatus Sosiaaliseen Mediaan Teppo Räisänen, Liiketalouden yksikkö Oulun seudun ammattikorkeakoulu.

Esitys aiheesta: "Johdatus Sosiaaliseen Mediaan Teppo Räisänen, Liiketalouden yksikkö Oulun seudun ammattikorkeakoulu."— Esityksen transkriptio:

1 Johdatus Sosiaaliseen Mediaan Teppo Räisänen, teppo.raisanen@oamk.fi Liiketalouden yksikkö Oulun seudun ammattikorkeakoulu

2 Sisältö Taustaa Käyttäjät Sosiaalinen media

3 Taustaa Teppo Räisänen Tietojenkäsittelyn yliopettaja Oulun seudun ammattikorkeakoulu Liiketalouden yksikkö Väitöskirja (2010): ”All for One, One for All – Organizational Knowledge Creation and Utilization Using a New Generation of IT Tools”

4 Taustaa Facebook, Twitter Oulun yliopisto Projektipäällikkö, tutkija Persuasive Technology Vieraileva tutkija Go 4000-vuotta vanha kiinalainen lautapeli Näyttelijä, käsikirjoittaja Salatut Elämät, Vänrikki Stoolin tarinat

5 Taustaa Facebook, Twitter Oulun yliopisto Projektipäällikkö, tutkija Persuasive Technology Vieraileva tutkija Go 4000-vuotta vanha kiinalainen lautapeli Näyttelijä, käsikirjoittaja Salatut Elämät, Vänrikki Stoolin tarinat

6 Taustaa Facebook, Twitter Oulun yliopisto Projektipäällikkö, tutkija Persuasive Technology Vieraileva tutkija Go 4000-vuotta vanha kiinalainen lautapeli Näyttelijä Salatut Elämät, Vänrikki Stoolin tarinat

7 Taustaa Facebook, Twitter Oulun yliopisto Projektipäällikkö, tutkija Persuasive Technology Vieraileva tutkija Go 4000-vuotta vanha kiinalainen lautapeli Näyttelijä Rukajärven Tie

8 Käyttäjät

9 Web-sukupolvi on tottunut helppokäyttöisiin sovelluksiin Suositut sosiaalisen median palvelut ovat nimenomaan helppokäyttöisiä On todella vaikea tehdä helppokäyttöinen ja hyödyllinen sovellus

10 Käyttäjät Tilanne pahenee ennestään, kun tarkastelemme netin käyttäjiä oppimisen näkökulmasta Oppijat voidaan jakaa karkeasti neljään eri kategoriaan sen mukaan, kuinka paljon aikaa ja energiaa oppija on valmis käyttämään oppijakseen Vastustavat oppijat Myöntyvät oppijat Suorittavat oppijat Rakentavat oppijat

11 Käyttäjät Vastustavat oppijat Eivät edes yritä oppia Voivat kokea haasteelliseksi ja mukavaksi kun eivät opi Myöntyvät oppijat Tarvitsevat koko ajan ohjeistusta ja rohkaisua Eivät harrasta kriittistä ajattelua Suorittavat oppijat Voivat nähdä vähän vaivaa oppimisen eteen Vaivannäkö vaihtelee tilanteen mukaan Rakentavat oppijat Todella motivoituneita Nauttivat oppimisesta ja uusista haasteista

12 Käyttäjät Rakentavat oppijat ovat valmiita käyttämään paljon aikaa sovellusten käytön opettelemiseen ja kokeilemiseen Muut oppijatyypit eivät Liian vaikealta tuntuva sovellus karkottaa käyttäjät Vähemmän motivoituneille suunnatut ratkaisut toimivat enemmän motivoituneilla, mutta ei toisinpäin

13 Käyttäjät Henkilö Motivaatio, keskittyminen Tehtävä Mitä käyttäjä on tekemässä? Miten tehtävä etenee? Työkalu Miten työkalu tukee tehtävää?

14 Käyttäjät Käyttäjät toimivat sosiaalisessa mediassa sekä sisällön tuottajina että kuluttajina Mitä enemmän palvelulla on käyttäjiä sen enemmän sisältöä palveluun tuotetaan Siksi Facebook on niin arvokas

15 Sosiaalinen media

16 En keskity niinkään siihen mitä se on En puhu Facebookista, Wikipediasta, Twitteristä, bloggaamisesta En puhu edes sosiaalisten verkostojen analyysistä, vaikka se on oikeasti hyödyllistä juttua! Koetan puhua siitä MIKSI SOSIAALINEN MEDIA TOIMII

17 Sosiaalinen media Miksi käyttää sosiaalista mediaa? Hyvin usein kuulee sanottavan, että ”Kaikki muutkin käyttää” ”Auttaa kommunikoimaan ja tekemään yhteistyötä” ”Jos ette nyt lähde mukaan niin kohta on liian myöhäistä” TOTTA! (paitsi viimeinen kohta)

18 Sosiaalinen media Digitaalisen median etu perinteisiin medioihin nähden oli vuorovaikutus Sosiaalinen media on tehnyt tästä vuorovaikutuksesta sosiaalista

19 Web aikajana Vannevar Bush 1945: MEMEX Douglas Engelbart 1960: NLS Tim Berners-Lee 1990: Web Tim O’Reilly 2003

20 On tapahtunut muutos Web ei ole enää vain staattinen tiedon lähde Vuorovaikutuksen rooli korostunut Se kytkee ihmisiä, ideoita, kulttuureita ja arvomaailmoja ympäri maailmaa Akateeminen näkemys: Web 2.0 Pragmaattinen näkemys: Sosiaalinen media Tänä päivänä sosiaalinen media on keskeinen osa Internettiä ja sen käyttöä

21 Sosiaalinen media Sosiaalisen median käyttö kasvaa 60% Fortune 1000 yrityksistä kokeilee sosiaalista mediaa Suurin osa epäonnistuu tuottamaan merkityksellistä tietoa Tämä ei johdu teknologiasta vaan siitä, että organisaatiot eivät ymmärrä miten ihmiset kommunikoivat ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään verkossa.

22 Mikä siinä on uutta? Teknologia on kaikkien saatavilla Halpaa, tehokkaampaa, mobiilia Teknologia on joustavampaa Se voidaan integroida työhön Sosiaalisen median työkalut ovat halpoja tai ilmaisia Digitaalinen eriarvoisuus vähenee Yhä useampi ihminen käyttää sosiaalisen median työkaveluja

23

24 Entä sitten? Käyttäjät ja organisaatiot keksivät koko ajan uusia keinoja hyödyntää sosiaalista mediaa Wikipedia Sosiaaliset verkostot kuten Facebook ”Citizen journalism”, blogit On syntynyt uusia tapoja kommunikoida, tehdä yhteistyötä ja oppia

25 Perinteisesti Yksilöt alistavat mielipiteensä ryhmän mielipiteisiin Yksilöt ovat vuorovaikutuksessa samojen ihmisten kanssa lähes päivittäin Ryhmien välillä on selkeät rajat Uusia ideoita suojellaan ja kehitellään rauhassa, jotta ne eivät sotisi vallitsevien normien kanssa

26 Sosiaalisessa mediassa Yksilöt eivät alistu ryhmän mielipiteisiin Yksilöt eivät keskustele samojen ihmisten kanssa Ryhmien rajat ovat häilyvät Ideat kilpailevat kaiken aikaa keskenään

27 Sosiaalisessa mediassa Tämän päivän nuoret oppivat tällaisia työskentely- ja kommunikointitapoja sosiaalisen median työkaluja käyttäessään Tämä pitää ottaa huomioon opetuksessa ja työelämässä

28 Miten se sitten toimii? Oikeissa olosuhteissa ryhmä ihmisiä on viisaampi kuin ryhmän viisain jäsen Wisdom of Crowds Ryhmä voi olla viisas jos Jäsenillä on monenlaisia mielipiteitä Jäsenet ovat itsenäisiä Jäsenillä on erilaiset taustat Ryhmällä on jokin aggregaatio-mekanismi

29 Eli…? Erilaiset mielipiteet Jäsenillä pitää olla privaattia tietoa, mitä muilla ei ole Itsenäisyys Jäsenet tekevät jokainen itse omat päätöksensä Hajautettu Jäsenten taustat ovat erilaisia, jolloin jokainen tuo päätökseen omaa henkilökohtaista tietoaan Aggregaatio Yksilöiden päätökset pitää pystyä yhdistämään kollektiiviseksi päätökseksi

30 Ja sosiaalisessa mediassa? Erilaiset mielipiteet Jäsenet eivät alistu ryhmän mielipiteisiin Itsenäisyys Ei pitkiä dialogeja samojen käyttäjien kesken, joten johtajahahmoja ei synny Hajautettu Ryhmien rajat häilyvät, jäsenet tulevat ja menevät Aggregaatio Ideat kilpailevat ja parhaat ideat voittavat

31 Esimerkkejä Yleinen esimerkki opetustunneilla on, että lasipurkissa on helmiä ja oppilaat koettavat arvata helmien määrän Yleensä arvausten keskiarvo on todella lähellä oikeaa vastausta Ei yleensä mennä pahasti pieleen Taimenen alamitta Oulujärvellä?

32 Sosiaalinen media Sen lisäksi, että sosiaalinen media yhdistää erilaisia mielipiteitä omaavia, itsenäisiä ihmisiä ympäri maailman, tarjoaa se uusia työkaluja tietämyksen aggregointiin Aggregoinnissa piilee sosiaalisen median suurimmat mahdollisuudet Uutta tietoa syntyy päivittäin niin paljon, että kaikkeen ei ole mahdollista tutustua http://www.ampparit.com Weak signals http://www.fountainpark.com/

33 Sosiaalinen media ja organisaatiot Organisaatioiden täytyy ymmärtää sosiaalisen median erityispiirteet Miten sosiaalinen media voi auttaa työntekijöitä työskentelemään tehokkaammin ja tekemään yhteistyötä paremmin? Miten sosiaalisella medialla voidaan tuoda interaktiivisuutta asiakkaiden ja yritysten välisiin suhteisiin? Mitä ihmiset puhuvat yrityksestä sosiaalisessa mediassa? Asiakkaat käyttävät sosiaalista mediaa, halusipa organisaatio sitä eli ei

34 Yhteenveto Sosiaalisen median kautta on syntynyt uusia oppimisen ja yhdessä tekemisen tapoja Wisdom of crowds Mitä enemmän palvelulla on käyttäjiä sen enemmän ja sitä parempaa sisältöä palveluun tuotetaan Aggregointi ja vuorovaikutus

35 Kiitos! Kysymykset: Teppo.raisanen@oamk.fi

36 Lähteitä Alavi M & Leidner DE (2001) Review: Knowledge management and Knowledge Management Systems: Conceptual Frameworks and Research Issues. MIS Quarterly 25(1): 107–136. Granovetter MS (1973) The Strength of Weak Ties. The American Journal of Sociology 78(6): 1360–1380. Nonaka I (1994) A Dynamic Theory of Organizational Knowledge Creation. Organizational Science 5(1): 14-37. Oinas-Kukkonen H (2004) The 7C Model for Organizational Knowledge Sharing, Learning and Management. Proc Fifth European Conference on Organizational Knowledge, Learning and Capabilities. Innsbruck, Austria: Article E1:1-11.