TU-E6080 Diplomityöseminaari Professori Riitta Smeds Tuotantotalous, liiketoiminta- ja palveluprosessit tietoverkoissa Johtaja, SimLab syksy 2015.

Esitys aiheesta: "TU-E6080 Diplomityöseminaari Professori Riitta Smeds Tuotantotalous, liiketoiminta- ja palveluprosessit tietoverkoissa Johtaja, SimLab syksy 2015."— Esityksen transkriptio:

1 TU-E6080 Diplomityöseminaari Professori Riitta Smeds Tuotantotalous, liiketoiminta- ja palveluprosessit tietoverkoissa Johtaja, SimLab syksy 2015

2 Tavoitteet ja aikataulu Diplomityöseminaari Esitiedot: suoritetaan diplomityövaiheessa Kohderyhmä: diplomityötään tekevät informaatioverkostojen ja tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat Oppimistavoitteet: –opiskelija osaa soveltaa tieteellisen työskentelyn periaatteita omaan diplomityöhönsä –hän osaa kirjoittaa ja esittää suullisesti omaa diplomityötänsä sen eri vaiheissa –hän osaa arvioida muita opinnäytetöitä, keskustella tutkimuksesta ja antaa ja ottaa vastaan palautetta tieteellisestä työstä Aikataulu: I-V, ke klo 14.15-16.00 Arviointi: hyväksytty - hylätty Riitta Smeds 2015

3 Suoritustavat 1 op:n suoritus: suulliset PowerPoint -esitykset –Verrokkidiplomityön/gradun arviointi voi sisältää myös verrokkiopinnäytetyön prosessin kuvauksen perustuen tekijän haastatteluun (vapaaehtoinen) –Oma diplomityösuunnitelma –Oman diplomityön väliversio –Arvio toisen seminaarilaisen diplomityön väliversiosta –Virallinen diplomityöesitelmä Voi sisältää myös diplomityöprosessin kuvauksen: mitä opin matkan varrella… (vapaaehtoinen) 2 op:n suoritukseen lisäksi –tutkimuspäiväkirja diplomityön tekemisen etenemisestä seminaariprosessin aikana. Riitta Smeds 2015

4 Diplomityö: ensimmäinen tieteellinen opinnäyte Käyttäytymisen kuvaaminen ja tieteellinen selittäminen: MITÄ ja MIKSI? KAUSAALINEN SELITYS –syy-seuraus –positivistinen tutkimus (”luonnontiede”) TELEOLOGINEN SELITYS –päämäärä on syy: ’in order to’ –hermeneuttinen tutkimus (”käyttäytymistiede”) –syy selitetään päämäärästä lähtien Riitta Smeds 2015

5 Teleologinen selitys TEKNINEN NORMI X –Jos haluat A:tatavoite A –Ja luulet olevasi tilanteessa Bnykytila B –Sinun tulee tehdä X “konstruktio” = ongelman ratkaisu tavoite A on X:n “syy” tilanteessa B Ilkka Niiniluoto: Tieteellinen päättely ja selittäminen, 1982 perustuu teokseen Georg Henrik von Wright: Explanation and Understanding, 1971 Riitta Smeds 2015

6 Tieteellisen päättelyn lajeja Deduktiivinen logiikka Induktiivinen logiikka Abduktiivinen logiikka Riitta Smeds 2015

7 Deduktiivinen logiikka Deduktio: tunnettujen tosiasioiden pohjalta johdetaan yksityiskohdat –positivismi, determinismi –teoriaa testaava: hypoteesit muodostetaan teorian pohjalta –osoittaa ilmiöiden kausaalisuuden 1) T2) T1 3) E1 4) E teoria empiria Teoreettinen logiikka, “a priori” hypoteesi Riitta Smeds 2015

8 Induktiivinen logiikka Induktio: Päättely etenee yksityiskohdista yleistykseen –teoriaa kehitetään havaintojen pohjalta –hypoteesit muodostetaan empiirisen aineiston pohjalta 3) T2) T1 4) E teoria empiria Päättelyn suunta, “ex post” 1) E1 hypoteesi Millainen? Riitta Smeds 2015 Miksi?

9 Scientific reasoning: induction versus deduction 1. FACTS 3. FACTS Assumptions embedded in the model 2. Model Deduction Generlization Induction axioms logical operations theorems Hypothetic- deductive method Ray Levitt, Stanford University, 18.2.2010 Riitta Smeds 2015

10 Abductive reasoning process Knowledge from empirical observations Accumulated theoretical knowledge 3. New empirical facts 4. Model 2 The best explanation 2 1. Observation ”Fact” 2. Model 1 The best explanation 1 How do you cross the line from the grounds (empiria) to the claims (theory)? Grounds (perusteet) Claims (väittämät) Inference to the best explanation IBE Riitta Smeds 2015 Warrant (oikeutus) Induction Deduction

11 Abduktiivinen päättely Abduktio: kaappaus, johtolangan (mallin, viitekehyksen) löytäminen ja sen tutkiminen, onko sillä tieteellistä merkitystä –tarkastellaan empiriaa johtolangan avulla sekä kehitetään johtolankaa vastaamaan paremmin havaintoja –Ero induktioon: ennakkotieto, johtolanka (malli) –Ero deduktioon: johtolanka voidaan hylätä tai muuttaa toiseksi missä tahansa tutkimuksen vaiheessa, samanaikaisesti voi olla useita johtolankoja –Abduktiota voi käyttää “monta kierrosta” Grönfors, M. (1985) Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät. WSOY, Juva. Yoshikawa, (1996) esitelmä, Tokion teknillinen yliopisto. Danemark, B., Ekström, M., Jakobsen, L., and Karlsson, J. C., (1997) Explaining society, critical realism in the social sciences. Routledge, London, UK. Flick, U., von Kardorff, E., Steinke, I. (Eds) (2004) A companion to qualitative research. London: Sage. Paavola, S., Hakkarainen, K., Sintonen, M. (2006) Abduction with dialogical and trialogical means Ketokivi, M ja Mantere S. (2010) Two Strategies for Inductive Reasoning in Organizational Research, Academy of Management Review, Vol. 35, No. 2, 315–333. Riitta Smeds 2015

12 Esimerkki abduktiivisesta päättelystä Following the abduction logic, we first constructed a preliminary analytical framework as a synthesis from theory and our empirical understanding about the phenomenon under study. Thereafter, we conducted a detailed case study to test the framework through deductive reasoning. The results were generalized back to theory through induction, and summarized into a new refined framework. The refined framework aims to solve the practically relevant case company problem, but cannot as such be generalized to other empirical cases. However, it can be theoretically generalized into propositions for future research. This research approach can be called constructive research (Kasanen et al. 1993) or innovation action research (Kaplan 1998). Lavikka, R., Smeds, R., Jaatinen, M. (2009) Coordinating the service process of two business units towards a joint customer. Production Planning and Control. Vol. 20, Number 2, pp 135-146. Riitta Smeds 2015

13 Ongelman käytännön relevanssi Yhteys teoriaan KONSTRUKTIO ONGELMAN RATKAISU Ratkaisun käytännön toimivuus Ratkaisun teoreettinen kontribuutio Käytännön hyöty Tieteellinen hyöty Kasanen, Lukka, Siitonen (1991): Konstruktiivinen tutkimusote liiketaloustieteessä, Liiketaloudellinen aikakauskirja 3, 301 – 32, Kasanen, Lukka, Siitonen (1993): The Constructive Approach in Management Accounting Research: Journal of Management Accounting Research, Fall 1993, 243-264 Konstruktiivinen tutkimusote Riitta Smeds 2015

14 Konstruktiivisen tutkimuksen käytännön hyöty Kaksi testiä 1.Heikko markkinatesti: Ratkaisu on käytössä yrityksessä 2.Vahva markkinatesti: Ratkaisun avulla saavutetaan tavoitteena ollut käytännön hyöty, ja tämä kyetään todistamaan Riitta Smeds 2015

15 Konstruktiivinen tutkimusote Constructive research approach Kasanen, Lukka, Siitonen (1993) The Constructive Approach in Management Accounting Research: Journal of Management Accounting Research, Fall 1993, 243-264 Kaplan, R. (1998) Innovation Action Research: Creating New Management Theory and Practice. Journal of Management Accounting Research, 10, 1998, 89-118 Riitta Smeds 2015

16 ”Tyypillinen” SimLabin tutkimus case- eli tapaustutkimus ongelmalähtöinen, teoriaa luova usein osa SimLabin hankkeissa tehtävää toimintatutkimusta laadulliset tutkimusmenetelmät –Konstruktiivinen tutkimusote: luo mallin ja testaa sitä empiirisissä case(i)ssa tieteellinen päättelymuoto: abduktio –Grounded theory (aineistolähtöinen) tutkimusote lähtee empiirisestä aineistosta, ilman teoreettista mallia tieteellinen päättelymuoto: induktio Riitta Smeds 2015

17 Konstruktiivista tutkimusotetta noudattavan tieteellisen raportin rakenne Johdanto: –Tutkimuksen tavoitteet (miksi tärkeää tutkia? Mitä tavoitellaan?) rajaus eli fokusointi Tutkimusongelma (alustavat tutkimuskysymykset) empiirinen tutkimusasetelma, tutkimusote ja menetelmät Teoriaosa: –teorian läpikäynti fokuksen mukaan, edellyttää usein kokoamista eri tutkimusalueilta Oman synteesin, mallin kehittäminen teorian pohjalta (SimLabissa kutsutaan teoriakonstruktioksi, viitekehykseksi; joskus teoreettinen malli voi olla myös prosessimallin muotoinen) –Tarkennetut tutkimuskysymykset Empiirinen osa: –Casen konteksti (”ympäristö”) ja lyhyt kuvaus ilman mallia –tarkka kuvaus datan keruumenetelmistä, esim. jos haastateltu: keneltä kysyttiin? mitä? miten? kuka? milloin? ja datan analysointimenetelmistä –Case datan tarkka analyysi ja tulkinta mallin avulla Riitta Smeds 2015

18 Konstruktiivinen tutkimus: tieteellisen raportoinnin punainen lanka Tulokset (vastaavat tutkimuskysymyksiin!) Johtopäätökset Käytännön johtopäätökset (Managerial implications; käytännön hyöty) Scientific contribution (tieteellinen hyöty) miten malli toimi aineiston tulkinnassa? Vahvistavatko tulokset aiempaa tutkimustietoa? Vai osoittavatko puutteita? -> MITEN MALLI MUUTTUU? -> uusia hypoteeseja, uutta teorianmuodostusta … Tutkimuksen arviointi validiteetti, reliabiliteetti –Huom: luotettavuuden arviointikriteereihin kannattaa tutustua jo kun aloittaa työn ja valitsee menetelmän! Jälkikäteen luotettavuutta on vaikeaa ”leipoa sisään” työhön.. –Laadullisen tutkimuksen arviointikriteerit, esim: –Lincoln, Y. and Guba, E., 1985. Naturalistic inquiry. Beverly Hills, CA: SAGE –Guba, E. G., & Lincoln, Y. S. (1994). Competing paradigms in qualitative research. In N. K. Denzin & Y. S. Lincoln (Eds.), Handbook of qualitative research (pp. 105-117). London: Sage. –http://www.qualres.org/HomeLinc-3684.htmlhttp://www.qualres.org/HomeLinc-3684.html –muita: http://www.qualres.org/HomeEval-3664.htmlhttp://www.qualres.org/HomeEval-3664.html Pohdinta (discussion) asettaa tulokset laajempaan yhteyteen, pohtii yleistettävyyttä, uusia tutkimuskysymyksiä … Riitta Smeds 2015