Anneli Airola & Ritva Kantelinen Karelia amk & Itä-Suomen yliopisto Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät, Lapin ammattikorkeakoulu.

Esitys aiheesta: "Anneli Airola & Ritva Kantelinen Karelia amk & Itä-Suomen yliopisto Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät, Lapin ammattikorkeakoulu."— Esityksen transkriptio:

1 Anneli Airola & Ritva Kantelinen Karelia amk & Itä-Suomen yliopisto Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät, Lapin ammattikorkeakoulu Rovaniemi, 13-14.11.2014 ITSEARVIOINTI ANTAA MAHDOLLISUUDEN KIELTENOPETUKSEN KEHITTÄMISELLE

2 KIELET JA VIESTINTÄ AMK:SSA Kansainvälisyysosaaminen ja siihen liittyen kielitaito oleellinen osa kaikkia amk-tutkintoja Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 352/2003, 8 § http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030352 Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/1922) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä 2) sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.

3 KIELTEN JA VIESTINNÄN ITSEARVIOINTI Itsearviointimittari, joka perustuu tutkimuskirjallisuuteen ja omiin tutkimustuloksiimme Ammattikorkeakoulujen sisältä käsin tehtävä laatuarviointi, jonka avulla tarkastellaan: -millaisia tavoitteita korkeakoulu on asettanut kieltenopetukselle -millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää kieltenopetuksen laatua -millaisia vahvuuksia, hyviä käytänteitä ja kehittämistarpeita korkeakoulun kieltenopetuksella on

4 SISÄLTÖTEEMAT Kolme sisältöteemaa, joilla itsearviointityövälineen laatukriteerit ryhmiteltiin: Kieliopintojen ammatillinen suuntautuneisuus (3 laatukriteeriä) Pedagogisten ja hallinnollisten prosessien toteutus (11 laatukriteeriä) Kieltenopettajien verkostoituminen ja ammatillinen kehittyminen (3 laatukriteeriä) Arviointiasteikko: puuttuva, alkava, kehittyvä ja edistynyt Korkeakoulujen arviointineuvoston käyttämä asteikko muokattuna: - arviointivaihtoehdot kirjoitettiin auki - lisättiin mahdollisuus valita myös: ”En osaa arvioida, koska en tunne asiaa.”

5 ITSEARVIOINNIN TOTEUTUS Pilotointi kahdessa ammattikorkeakoulussa v. 2011 2012 itsearviointi 18 ammattikorkeakoulussa - 239 kielten ja viestinnän opettajaa osallistui (46%, N=517) Kooste itsearvioinnin tuloksista osallistuneille ammattikorkeakouluille keväällä 2012 Kaksi kartoitusta tulosten hyödyntämisestä loppuvuonna 2012 ja toukokuussa 2014

6 AMK KIELTEN JA VIESTINNÄN OPETUS OPETTAJAN NÄKÖKULMASTA – LAADUN TUNNUSMERKIT

7 AMK kielten ja viestinnän opetus opettajan näkökulmasta – laadun tunnusmerkit Ulottuvuuksien perustana 17 laatukriteerin faktorointi (Eksploratiivinen, oblimin): 5 faktorin malli selittää 66% yksittäisten muuttujien vaihtelusta VOLL/ASKO perusteinen toteutus Monikielisyy- delle myönteinen ilmapiiri Kielten ja viestinnän opettajilla toimivat yhteistyö- verkostot ammattialan edustajiin Sisäinen järjestäytymi- nen ja verkostoitumi- nen kielten ja viestinnän opetuksen laatutyössä Tavoitteena toiminnallinen monikielisyys

8 VOLL / ASKO PERUSTEINEN OPETUS Ammattikorkeakoulussamme kieliopintojen käytännön toteutus liittyy vahvasti opiskelijoiden tulevan työelämän arkeen. Opinnoissa harjoitellaan tulevan työelämän viestintätilanteita monipuolisilla ja motivoivilla menetelmillä. Faktori 1 B Ajantasaisten työelämätarpeiden seuraaminen ja hyödyntäminen kieli- ja viestintäopinnoissa 1 C Työelämän viestintätilanteiden huomioiminen kieli- ja viestintäopintojen sisällöissä ja toteutuksessa 2A Ammatillisesti suuntautuneen kieltenopetuksen opetusmenetelmät (esim. ajankohtaisten alakohtaisten työelämätilanteiden harjoittelu, kommunikaativisuus, autenttiset materiaalit)

9 MONIKIELISYYDELLE MYÖNTEINEN ILMAPIIRI Ammattikorkeakoulussamme on monikielisyydelle ja monikulttuurisuudelle myönteinen ilmapiiri ja kieliopintojen järjestämiseen panostetaan, esim. opetustilat ja –laitteet sekä –materiaalit ovat asianmukaisia, opintojaksoja ja kontaktiopetusta on tarjolla sopivasti. Kieli- ja kulttuuriosaamisen merkitys tulee esille myös ammattiaineissa. Opinnoissa kannustetaan hyödyntämään itsenäisesti ja aktiivisesti myös koulun ulkopuolisia oppimismahdollisuuksia. Faktori 2K Kieli- ja viestintäopintojen resursointi (opintojakso, opetus- ja opiskelutilat, laitteet, materiaalit, opintojen tarjonta) 1A Ammatillisesti suuntautuneen kielitaidon näkyvyys ja rooli strategiassa ja/tai opetussuunnitelmissa 2E Elinikäisen oppimisen tukeminen 2D Kansainvälisyys- ja kielimyönteisyys

10 KIELTEN JA VIESTINNÄN OPETTAJILLA TOIMIVAT YHTEISTYÖVERKOSTOT AMMATTIALAN EDUSTAJIIN Ammattikorkeakoulussamme kieltenopettajat tekevät yhteistyötä ammatinopettajien ja työelämän edustajien kanssa. Lähtökohtana opetuksessa on työelämässä tarvittava kielitaito. Faktori 2B Kieliopintojen ja ammattiaineiden välinen integrointi 3B Yhteistyöverkostot oman ammattikorkeakoulun ulkopuolella 2G Kielten ja viestinnän opetukseen ja oppimiseen liittyvän teoria- ja tutkimustiedon hyödyntäminen

11 SISÄINEN JÄRJESTÄYTYMINEN JA VERKOSTOITUMINEN KIELTEN JA VIESTINNÄN OPETUKSEN LAATUTYÖSSÄ Ammattikorkeakoulussamme kieli- ja viestintäopintojen järjestäminen on toteutettu hyvin, esim. opiskeltavissa oleva kielivalikoima on monipuolinen, opiskelijoiden näkökulmasta opetukseen liittyvät vastuualueet ovat selkeät ja toimivat, kieltenopettajien välinen yhteistyö on sujuvaa, opettajat ovat ammattitaitoisia. Faktori 2J Kieli- ja viestintäopintojen tarjonta 2I Kielten ja viestinnän opetuksen organisointi 3A Yhteistyöverkostot oman ammattikorkeakoulun sisällä 3C Kielten ja viestinnän opettajien ammatillisen osaamisen ylläpito ja kehittäminen

12 TAVOITTEENA TOIMINNALLINEN MONIKIELISYYS Ammattikorkeakoulussamme kieli- ja viestintäopintojen tavoitteena on käytännön työelämässä toimiva kielitaito, jonka tavoitteet ja saavutetut oppimistulokset arvioidaan käyttäen Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikkoa A1-C2. Mikäli opiskelijalla on jo jossain kielessä tai joissain kielissä hallussaan opintojen tavoitteena oleva kielitaidon taso, hän voi hakea osaamisensa hyväksilukua (AHOT=Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen). Faktori 2H Eurooppalainen viitekehys käsikirjana 2C Oppimistulosten arviointi 2F Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)

13 LISÄÄ YHTEISIÄ LINJAUKSIA LAATUTYÖN TOTEUTUKSEEN Voin puhua vain omasta puolestani, sillä en tunne muiden kieltenopettajien toimintaa kovinkaan hyvin. Meillä kaivataan sisäistä koordinointia, kehitystyötä, yhteisiä linjoja ja prosesseja. Ylipäänsä kaivataan kieli- ja viestintätaitojen arvostusta (ja sen tunnustamista) koko organisaatiossa. (AMK-opettajan kuvausta kielten ja viestinnän opetuksen laadusta omassa korkeakoulussaan, kevät 2012)

14 Mitä mahdollisuuksia itsearviointi antaa kielten ja viestinnän opetuksen kehittämiseen? Keskustelua Toimenpiteiden suunnittelua Kirjatkaa näkemyksiänne, kokemuksianne, kehittämistoimenpideideoita: https://todaysmeet.com/AMKitsearviointi (avoinna perjantaihin 14.11. klo 16 saakka)

15 Siis: Mitä lisäarvoa itsearviointi antaa kielten ja viestinnän opetuksen kehittämiseen? Miksi juuri itsearviointi? Miten itsearvioinnin tuloksia voi hyödyntää? Kenelle ja mille itsearvioinnista ja sen tuloksista on hyötyä? Miten kieli- ja viestintäopetuksen laatutyö liittyy ammattikorkeakoulun muuhun laatutyöhön – vai liittyykö se? Mikä painoarvo on opettajan tekemällä itsearvioinnilla? Mikä on opiskelijoiden rooli itsearvioinnissa?

16 Lähteitä itsearviointityövälineen kehittämishankkeeseen liittyen… Airola, A. & Kantelinen, R. 2009. Basic Elements of Development Work in Professionally Oriented Language Education. Teoksessa R.Kantelinen & P.Pollari (Eds.) Language Education and Lifelong Learning. University of Eastern Finland. Philosophical Faculty. School of Applied Educational Science and Teacher Education, 183-202. Kantelinen, R. & Airola, A. 2009. Towards a Better Quality and Comparability of Language Education in Finnish Polytechnics. Scandinavian Journal of Educational Research 1 (53), 35- 51. Kantelinen, R., Rantanen, V. & Airola, A. 2011. Välineitä ammattikorkeakoulun itsearviointiin. Tempus 5 (46), 12-14. Airola, A., Kantelinen, R. & Kiiskinen, J. 2013. Itsearvioinnin tuloksista toimenpiteisiin. Tempus 6 (48), 22-23.