AMPUMARADAT JA YMPÄRISTÖ

Esitys aiheesta: "AMPUMARADAT JA YMPÄRISTÖ"— Esityksen transkriptio:

1 AMPUMARADAT JA YMPÄRISTÖ
PowerPoint -koulutuspaketti on laadittu syksyllä 2012 ja valmistunut SAADUN KÄYTTÖKOKEMUKSEN PERUSTEELLA AINEISTOA ON PÄIVITETTY ja päivitetty versio on valmistunut Ampumaharrastusfoorumin edustajat: Jorma Riissanen, Markku Lainevirta, Teemu Simenius, Riina Rantsi Rambollin edustajat: Kimmo Järvinen, Riina Känkänen, Timo Korkee, Miikka Valtonen, Jenni Takala, Timo Massinen Tähän koulutuspakettiin on koottu ajankohtainen tieto ampumaratojen ympäristöasioista. Koulutuspaketti on tarkoitettu ampumaratojen ympäristövastaaville sekä muille seurojen toimihenkilöille. Koulutuspaketti sisältää perustiedot maaperän pilaantumisesta, melusta, jätehuollosta sekä ympäristölupa-asioista. Koulutuspaketin lopussa on lueteltu lähdemateriaalia, joiden avulla voi perehtyä yksityiskohtaisemmin ko. aiheisiin. Käyttöohje: PowerPointin muistiinpanosivuilla on dioja tukevaa tekstiä, diat itsessään ovat melko pelkistettyjä ja antavat mahdollisuuden esittää asian painottaen kulloinkin haluttuja kohtia. Koulutuspaketti koostuu kuudesta osasta, jotka jokainen on itsenäinen. Näin eri koulutustilaisuuksiin on mahdollisuus valita vain tarkoituksen mukaiset osuudet.

2 AMPUMAHARRASTUSFOORUMIN JÄSENJÄRJESTÖT:
Suomen Ampumaurheiluliitto - Suomen Ampumahiihtoliitto – Suomen Riistakeskus / Suomen Metsästäjäliitto – Maapuolustuskoulutusyhdistys– Reserviurheiluliitto / Suomen Reserviupseeriliitto – Reserviläisliitto – Asehistorian liitto / Asealan elinkeinoharjoittajat

3 Johdanto ampumaratojen ympäristövaikutuksiin Kemialliset vaikutukset
Sisällysluettelo Johdanto ampumaratojen ympäristövaikutuksiin Kemialliset vaikutukset Meluvaikutukset Jätehuolto Ympäristölainsäädännön pääperiaatteet Ampujan ympäristöopas Jokainen kuudesta pääotsikosta on ”itsenäinen”, joten tätä PowerPointtia voidaan hyödyntää myös kohdennettuihin tarkoituksiin; voidaan valita vain kulloinkin kiinnostava osuus tai osuudet.

4 Sisällysluettelo Johdanto ampumaratojen ympäristövaikutuksiin Kemialliset vaikutukset Meluvaikutukset Jätehuolto Ympäristölainsäädännön pääperiaatteet 6. Ampujan ympäristöopas

5 AMPUMARADAT SUOMESSA Suomessa n. 650 toimivaa ampumarataa
Näistä yli 300 pohjavesialueilla Jos lasketaan mukaan toimintansa lopettaneet ampumaradat saadaan tulokseksi 2000…2500 Ampumaratoja hallinnoivat ampuma-, metsästys- ja urheiluseurat kunnat puolustusvoimat Aikanaan ”kauas” perustettujen ampumaratojen läheisyyteen on tullut, ja tulee edelleen lisää, asutusta. Myös luonnonsuojelualueita on perustettu lähelle ampumaratoja Ampumaratojen kokonaismäärää ei tiedetä tarkasti; eri lähteissä on mainittu 400…2500 (kun huomioidaan lopetetut radat). Ampy-oppaassa (2012) ratojen lukumäärä on 700…800.

6 AMPURATALAKI (Eduskunnassa)
Ampumaradan perustaminen ja ylläpitäminen edellyttävät Poliisihallituksen lupaa. (Lisäksi tarvitaan ympäristölupa) Ampumaratojen luokitus: Ampumaurheilukeskus, yli laukausta vuodessa (Tavallinen) ampumarata Vähäinen ampumarata, alle laukausta vuodessa – ilmoitusmenettely Ampumaradalla oltava ratahoitaja, joka valvoo toimintaa ja turvallisuutta Ampumaradalla oltava myös järjestyssääntö Ampumaradan perustaminen ja ylläpitäminen olisivat jatkossa luvanvaraisia toimintoja silloin, kun kyseessä on tavallinen ampumarata tai ampumaurheilukeskus. Ampumarataluvan saamisen edellytyksiä olisivat, että luvan hakija olisi sopiva radan pitäjäksi ja että rata olisi turvallinen. Niin sanottujen vähäisten ampumaratojen osalta riittäisi pelkkä ilmoitus. Lupaviranomaisena ampumarata-asioissa toimisi Poliisihallitus. Jokaisella ampumaradalla tulisi olla ratavastaava, joka valvoisi radalla tapahtuvaa toimintaa ja radan turvallisuutta. Ampumaradalla tulisi myös olla järjestyssääntö, jolla varmistetaan rata-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä oleskelevien henkilöiden turvallisuus. Ampumaurheilukeskuksella tarkoitetaan ampumarataa, jossa on useiden lajien ratoja ja jolla saadaan ampua yli laukausta vuodessa. Ampumaradalla tarkoitetaan sisällä olevaa tilaa tai ulkona olevaa aluetta, joka on ampuma-aseella maaliin ampumista varten. Vähäisellä ampumaradalla tarkoitetaan ampumarataa, jolla on tarkoitettu ammuttavaksi enintään laukausta vuodessa Lain olisi tarkoitus tulla voimaan 2014 aikana.

7 LUOTIASERADAT Kivääri-, pienoiskivääri ja pistooli
Paikallaan oleva tai liikkuva maali Valleja ja pintamaata ei pidetä maaperänä vaan ratarakenteena, kun arvioidaan toiminnassa olevan radan maaperän pilaantuneisuutta Koulutuspaketissa käytetään termiä luotiase, kun tarkoitetaan kivääriä, pienoiskivääriä tai pistoolia. Lähde: AMPY-raportti

8 LUOTIPATRUUNA Luodin massa vaihtelee pienoiskiväärin 2,6 g:sta metsästyslajien yli 20 g:aan. Luoti on joko kokonaan lyijyä tai päällystetty vaipalla Vaippa Kuparia 90…95 % Sinkkiä 5…10 % Luotisydän Lyijy 97…99 % Antimoni 1…3 % Luodin kokonaismassassa likimäärin Lyijy 89 % Kupari 9 % Antimoni 1 % Sinkki 1 % Kiväärin patruunan rakenne. Vasemmalla reunasytytteinen ja oikealla keskisytytteinen patruuna. (Lähde: BAT-raportti) Esimerkkilaskelma jos ammutaan laukausta vuodessa (luodin massa keskimäärin 10 g), päätyy taustavalliin 90 kg lyijyä jos ammutaan laukausta vuodessa (luodin massa keskimäärin 10 g), päätyy taustavalliin 220 kg lyijyä SEURA VOI PÄIVITTÄÄ ITSE OMAN RATANSA TIEDOT

9 HAULIKKORADAT Ammutaan lentäviä kiekkoja
Skeetissä vaihtuvia ampumapaikkoja on 8, trapissa 5. Haulikkoradan pintamaata ei pidetä maaperänä vaan ratarakenteena, kun arvioidaan toiminnassa olevan radan maaperän pilaantuneisuutta Lähde: AMPY-raportti Haulikkoradan mittoja on käsitelty myöhemmin diassa 19.

10 HAULIKON PATRUUNA Haulikon patruunan rakenne. Haulit sisältävät lyijyä yhteensä noin 97 %, antimonia noin 1-3 % ja arseenia 0,1-0,5 %. Lisäksi niissä voi olla pieniä määriä kuparia, sinkkiä ja nikkeliä. Ratapatruunan haulimäärä on max 24 g (lyijyn määrä), haulin halkaisija max 2,5 mm Metsästyksessä voidaan käyttää suurempia haulimääriä ja haulikokoja. HUOM! Vesilintujen metsästyksessä ei käytetä lyijyhauleja. Esimerkkilaskelma, - jos ammutaan laukausta vuodessa, á 24 g, päätyy laskeuma-alueelle 230 kg lyijyä ja 5 kg antimonia. - jos ammutaan laukausta vuodessa, á 24 g, päätyy laskeuma-alueelle 580 kg lyijyä ja 12 kg antimonia. SEURA VOI PÄIVITTÄÄ ITSE OMAN RATANSA TIEDOT Haulikkoammunnassa käytettävät savikiekot painavat 110 g ja ovat halkaisijaltaan 110 mm. Kiekot ovat yleensä maalattu oranssiksi, jotta ne näkyvät hyvin. (Lähde: BAT-raportti)

11 Sisällysluettelo Johdanto ampumaratojen ympäristövaikutuksiin Kemialliset vaikutukset Meluvaikutukset Jätehuolto Ympäristölainsäädännön pääperiaatteet Ampujan ympäristöopas

12 AMPUMATOIMINNAN KEMIAA
Iskemäkohtaan kertyy luoteja, jotka hajoavat osumien voimasta ja rapautuvat. Metalleja vapautuu. Vapautuneet metallit kulkevat veden mukana päätyen syvemmälle maaperään, pohjaveteen tai pintavesiin. Pb Sb Luodin rikkoutuminen ja rapautuminen tai haulien rapautuminen vapauttaa ajan myötä metalleja maaperään. Sade- ja sulamisvesi huuhtelee eri muodoissa esiintyviä metalleja maaperäolosuhteista riippuen syvemmälle maaperään, pohjaveteen tai pintavesiin. Merkittävin metalli on lyijy (Pb), jota on määrällisesti eniten luodeissa ja hauleissa. Myös antimoni (Sb), arseeni (As) ja kupari (Cu) voivat kulkeutua. Cu As Zn Pb

13 LUOTIEN IKÄÄNTYMINEN 1/2
Messinkivaippa (kupari ja sinkki) Lyijysydän, sisältää myös vähän antimonia Taustavallissa osumat vaurioittava siellä jo olevia luoteja -> pinta-ala kasvaa -> metallien liukoisuus kasvaa Lyijypinnat hapettuvat, jolloin niihin muodostuu karbonaattisaostumia (=sekundäärimineraaleja) -> lyijyn liukoisuus vähenee Luodin hajoamisen on todettu vievän aikaa vähintään n. 70 vuotta. Aikajänne kuitenkin vaihtelee rajusti riippuen olosuhteista.

14 LUOTIEN IKÄÄNTYMINEN 2/2
Lyijypintojen karbonaatti- saostumat hajoavat edelleen sirpaloituessaan. -> pinta-ala kasvaa -> lyijyn liukoisuus kasvaa Lyijy liukenee happamaan veteen (pH alle 5,5) Antimonin liukoisuus kasvaa emäksisissä olosuhteissa (pH yli 7) Antimoni muodostaa anionisia liukoisia suoloja, minkä vuoksi se on liukoinen emäksisissä olosuhteissa. Hapan = pH on alle 7 Emäksinen = pH on yli 7

15 LYIJYN KULKEUTUMINEN Kulkeutumista tapahtuu vuosien-vuosikymmenten kuluessa Tutkimukset uusittava riittävin väliajoin tuoreen tiedon saamiseksi Pintavalunta  pintavedet Vajovesi  pohjavesi Pölyäminen 3) 1) 1) 2) Sade- ja sulamisvedestä osa imeytyy maahan, osa haihtuu ja osa kulkee pintavaluntana vesistöihin (ojat, joet, järvet, meri). Kunkin osuus riippuu alueen olosuhteista: maaperän laatu ja tiiviys, lämpötila, maan pinnanmuodot eli topografia. Tiiviiseen ja saviseen maahan ei imeydy vettä, mutta soraharjuun voi imeytyä jopa 60% sadannasta. Helteisellä ilmalla sateesta voi haihtua jopa yli 90%, kun taas viileällä pilvisellä ilmalla haihtuminen on erittäin vähäistä. Jyrkässä rinteessä suurin osa sateesta valuu alamäkeen ja vain osa imeytyy, vaikka maaperä olisikin karkearakeista eli hiekkaa/soraa. Painanteeseen vastaavasti kertyy vettä ja maahan imeytyminen tehostuu. Vedessä oleva lyijy ei haihdu (vaikka vesi haihtuukin). Lyijyinen maa-aines voi pölytä kuivalla ilmalla ja levitä tuulen mukana. Kulkeutumista tapahtuu vähitellen luotien/haulien rapautuessa ja metallien vapautuessa. Vuosien-vuosikymmenten päästä voidaan vaikutuksia havaita. Toisaalta rapautumisen edetessä kulkeutumista tapahtuu jatkuvasti, jolloin tutkimukset on uusittava riittävän usein tuoreen ja ajantasaisen tiedon saamiseksi vuotta aiemmin tehty tutkimus ei välttämättä vastaa lainkaan nykyistä tilannetta. Kulkeutumiseen vaikuttavia tekijöitä on niin paljon, ettei voida suoraan sanoa yleistä ajankohtaa vaikutusten ilmenemiselle. Mansikkakuopan ampumaradalla tehdyt tutkimukset (GTK 2011) antoivat viitteitä jopa tuhansien vuosien aikajänteestä pohjaveteen päätymiselle, kun taas toisaalla suoalueella sijaitsevalla haulikkoradalla lyijyn on havaittu kulkeutuneen noin 50 vuoden jälkeen. Pohjaveden pinta 2)

16 LYIJYN KULKEUTUMISREITIT AMPUMARADOILLA
Lyijy voi esiintyä karkeasti jaoteltuna kiinteänä metallimaisena tai vesiliukoisena. Vesiliukoinen lyijy kulkeutuu veden mukana pohjaveteen, pintavesistöihin ja on myös kasvien ja eläinten saatavilla. Maapartikkeleihin kiinnittyneet lyijyhiukkaset voivat kulkeutua pölyämällä maa-aineksen mukana laajemmalle tai pintavalunnan kuljettaman maa-aineksen mukana vesistöihin.

17 LYIJYLLE ALTISTUMINEN
Maan tai lyijypölyn nieleminen Pölyn hengitys Pintaveden nieleminen (juominen, uinti) Pohjaveden juominen Marjojen ja sienten syöminen ihminen eläin/eliö 4) 1) 2) 3) 2) 5) Altistujia ovat ihminen ja eläimet/eliöt. Ihminen voi altistua ampumaradan lyijylle nielemällä maata (lapset tahallisestikin, mutta aikuiset ja useimmiten lapsetkin tahattomasti, esim. käsien likaantumisen ja sen jälkeisen käden suuhun laittamisen kautta), hengittämällä lyijyä sisältävää pölyä, nielemällä lyijyä sisältävää pintavettä joko juomisen, peseytymisen tai uimisen yhteydessä, juomalla lyijyä sisältävää pohjavettä tai lyijyä sisältäviä marjoja tai sieniä syömällä. Altistumista voi tapahtua myös aseen lataamisessa tai jätteiden käsittelyssä tapahtuneen käsien likaantumisen kautta. Hansikkaiden käyttö lataamisen aikana on suositeltavaa altistumisen estämiseksi. Eläimet/eliöt voivat altistua maan nielemisen, pölyn hengittämisen tai pintaveden juomisen kautta. taustavalli oja kaivo

18 LYIJYN HAITALLISUUS Haitallinen tai myrkyllinen ihmisille
Erityisesti lapsille vaurioittaa aivotoimintaa ja hermostoa aiheuttaa oppimisvaikeuksia ja älyllisen kehityksen häiriöitä Aikuisille mm. korkea verenpaine sisäelinvauriot lisääntymisongelmat Ekologisesti haitallinen tai myrkyllinen Haitallisuus ja myrkyllisyys riippuvat annoksesta ja altistuksen kestosta. Ampuja voi saada nopeastikin suuren kerta-annoksen jos joutuu hengittämään pölyävää maa-ainesta. Eliöille jotka elävät pitkään (jopa koko elämänsä) ympäristössä (maa, vesi, metsä..) jossa on kohonneita lyijypitoisuuksia, voivat altistua merkittävästikin vaikka pitoisuudet eivät hetkellisesti olisi suuria.

19 LYIJY LUOTIASERADOILLA
Hienojakoista lyijyä Luotiaseradoilla pääosa metalleista kertyy taustavalliin. Vähäisiä määriä metalleja on myös välialueella ja ampumapaikan edustalla. Ampumapaikan edustalla ei ole juurikaan luoteja, vaan lyijy on hienojakoista laukauksessa irronnutta metallia (MERKITTY PUNAISELLA SOIKIOLLA). Periaatepiirros maaperän metallikuormituksesta kivääriradoilla (Lähde: AMPY-raportti).

20 LYIJY HAULIKKORADOILLA
300…400 m 200…250 m 100…150 m Haulikkoradoilla metallit leviävät koko haulien laskeuma-alueelle. Suurin osa hauleista laskeutuu alueelle joka alkaa 100…150 m etäisyydellä ampumapaikoista ja päättyy 200…250 m etäisyydellä. Näin ollen hauleja esiintyy hyvin laajalla alueella, mikä vaikeuttaa maaperän puhdistamista ja nostaa puhdistuskustannuksia. Tuulen suunta vaikuttaa oleellisesti haulien leviämiseen, vaikutus voi olla kymmeniä metrejä. Jos ammutaan ylämäkeen, leviävät haulit pienemmälle alueelle kuin alamäkeen ammuttaessa. Lyhyemmät kuvassa esitetyt etäisyydet ovat ratapatruunoilla, metsästyspatruunoilla etäisyydet voivat olla jopa kuvassa esitettyjä pidempiä. Periaatepiirros haulien leviämisen aiheuttamasta maaperän metallikuormituksesta skeet-radalla, kun haulien lentorataa ei ole rajoitettu. (Lähde: BAT-raportti)

21 PIMA-TUTKIMUKSET, LUOTIASERATA
Pima = pilaantunut maaperä Keskittyy taustavalliin Iskemäkohdissa metalleja Ampumapaikan etupuoli Selvitettävä kulkeutuminen Näytteet iskemäkohdan alta kulkeutuminen perusmaahan Analysoidaan metallipitoisuudet ja pH Raportissa arvioidaan lyijyn määrä taustavallissa kulkeutumismahdollisuus näytetulosten perusteella kunnostustarve maaperän suojaustarve Taustavallin iskemäalueiden näytteenotto ei ole tarpeellista, koska niissä tiedetään olevan hyvin korkeita metallipitoisuuksia ja runsaasti luoteja. Lyijyn määrä voidaan arvioida kun tiedetään vuosittainen ampumamäärä ja ampumaradat ikä (ts. perustamisvuosi) Tutkimusten tarkoitus toimivalla ampumaradalla on selvittää metallien kulkeutumista – erityisesti onko lyijyä levinnyt taustavallista alaspäin maaperään ja sitä kautta pohjaveteen tai pintaveteen. Aikajänne huomioidaan tulkittaessa tuloksia raportissa: mitä tulevaisuudessa on odotettavissa, onko lyijyn leviäminen todennäköistä ja millä aikavälillä, millä lyijyn leviämistä voidaan estää ja onko jo tällä hetkellä tarvetta toimenpiteisiin vai voidaanko niitä siirtää lähitulevaisuuteen.

22 PIMA-TUTKIMUKSET, HAULIKKORATA
Haulit laajalla alueella Selvitetään haulien esiintymisalue visuaalisesti 1-3 kokoomanäytettä / rata Selvitetään syvyysprofiili näyte 0-10 cm näyte tai cm Analysoidaan metallipitoisuudet ja pH Raportissa arvioidaan lyijyn määrä ja esiintymisalueet metallien kulkeutuminen näytetulosten perusteella kunnostustarve maaperän suojaustarve Haulikkoradalla tutkimusten tarkoitus on hahmottaa, kuinka laajalla alueella hauleja esiintyy ja kuinka syvälle maahan metalleja on kulkeutunut. Aikajänne huomioidaan tulkittaessa tuloksia raportissa: mitä tulevaisuudessa on odotettavissa, onko lyijyn leviäminen todennäköistä ja millä aikavälillä, millä lyijyn leviämistä voidaan estää ja onko jo tällä hetkellä tarvetta toimenpiteisiin vai voidaanko niitä siirtää lähitulevaisuuteen.

23 POHJAVESITUTKIMUKSET
Asennetaan pohjavesiputket pohjaveden virtaussuunnan alapuolelle Putkien määrä riippuu radasta, 1-5 kpl Näytteitä 1 x 1-3 vuodessa Näyte otetaan yleensä pumppaamalla Vähätuottoisesta putkesta voidaan näyte ottaa noutajalla Näytteeseen ei hienoainesta, suodatetaan tarvittaessa Analysoidaan liukoiset metallit ja pH Raportissa esitetään pohjavedestä havaitut pitoisuudet riski kulkeutumisesta Seuranta tärkeää Pohjavesitutkimuksissa selvitetään, onko ampumatoiminnasta aiheutunut kuormitusta pohjaveteen. Tarvittaessa voidaan asentaa yksi havaintoputki myös pohjaveden virtaussuunnassa ampumaradan yläpuolelle taustapitoisuuden selvittämiseksi, mikäli on epäilys etteivät pohjavedessä havaitut metallit ole peräisin ampumatoiminnasta.

24 POHJAVESIPUTKI Kuva: Elina Jormalainen
Pohjavesiputki asennetaan kairakoneella. Putkessa on umpiputkea lähelle pohjaveden pintaa ja pinnan tasosta riittävälle syvyydelle siiviläputkea. Siiviläputken päälle asennetaan yleensä siiviläsukka, jonka tarkoitus on estää hienoaineksen (= siltti, savi, hieno hiekka) pääsy putkeen. Hienoaines tukkii siivilät, täyttää putkea kasaantuessaan sen pohjalle vähitellen ja häiritsee näytteenottoa (samentaa vettä). Suojaputkeen on hyvä asentaa lukko. Se estää ilkivallan, kuten putken tahallisen tukkimisen kiviä tai keppejä tiputtelemalla. Valittavasti ampumaradoilla on tehty ilkivaltaa ampumalla pohjavesiputkiin. Tämä paitsi hajottaa pohjavesiputken, voi myös aiheuttaa suuren virheen pohjaveden pitoisuuksissa, jos luoti putoaa putkeen ja johtaa siten metallipitoisuuksien nousuun pohjavedessä. Ilkivallan kustannukset voivat nousta merkittäviksi, jos sen seurauksena joudutaan tutkimaan pohjaveden tilaa. Kuva: Elina Jormalainen

25 PINTAVESITUTKIMUKSET
Näytteet radalta lähtevästä vedestä (oja) vesistöstä taustanäyte ojasta tai vesistöstä radan yläpuolelta Vesinäyte, sedimenttinäyte ja virtaamamittaus Analysoidaan metallipitoisuudet ja pH Raportissa esitetään metallien kulkeutuminen vesistöön suojaus- tai tarkkailutarve Tutkimusten tarkoituksena on selvittää, onko ampumatoiminnasta aiheutunut kuormitusta pintavesistöön. Valuma-alueen pinta-ala on tärkeä tuntea, samoin virtaussuunnat ja purkuvesistö.

26 MAAPERÄN PILAANTUMINEN
Arvioidaan Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti Tarkastellaan todelliset riskit Kohdekohtaisuus! Pilaantuneisuus arvioidaan tapauskohtaisesti ohjearvot vain apuna, ei määräävinä eri radoilla pilaantuneisuuden määrittävät tekijät erilaisia kulkeutuminen oleellista Arvioidaan vaikutus terveys ympäristö nykyhetki tulevaisuus Ratarakenteet eivät ole maaperää, kun tarkastellaan maaperän pilaantuneisuutta! Valtioneuvoston asetus ”Maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeen arvioinnista” 214/2007: Kohdekohtaisuus tarkoittaa paikallisten olosuhteiden huomioimista. Esim. luokitellulla pohjavesialueella tulee erityisesti huomioida pohjaveteen kohdistuva riski. Maaperäolosuhteet huomioidaan kohteen mukaisesti: savikolla ei maaperä pilaannu syvältä, joten tarkastellaan pintavesivaikutukset, mutta hiekkaisella harjulla kaikki satava vesi imeytyy maahan ja pohjavesivaikutuksia voi esiintyä. Ohjearvot ovat apuna, mutta eri radoilla pilaantuneisuus ja kunnostustarve määräytyy eri tavoin: pohjavesialueella tarkastellaan pohjaveteen kohdistuvia vaikutuksia ja kunnostustarve voi aiheutua paljon herkemmin kuin savikolla kaukana luonnonsuojelualueista sijaitsevalla radalla. Suolla lyijy liukenee herkemmin kuin kuivalla moreenimäellä, jolloin vaikutukset voivat olla merkittävästi suuremmat ja laajemmalla alueella. Arviointi sisältää radan käyttäjien, alueella liikkuvien ja mikäli metalleja kulkeutuu, myös kohdealueen asukkaiden/käyttäjien/liikkujien terveysvaikutusten arvioinnin. Ympäristövaikutukset arvioidaan kohdistuen niihin osiin, mitä kohteessa todetaan oleelliseksi (pohjavesi, pintavesi, maaperä ja kyseisten paikkojen eliöstöt). Pitoisuus ei kerro kaikkea, kun arvioidaan pitkän aikavälin riskejä. Suurin osa lyijystä on luoteina/hauleina, joten tulee arvioida mahdollisuus niiden aiheuttamaan pilaantumiseen tulevaisuudessa sekä aikaväli (eivät liukene hetkessä, vaan vähitellen).

27 MAAPERÄN OHJEARVOT 1/2 Taustapitoisuus
luontaisesti alueella esiintyvä pitoisuus Kynnysarvo pitoisuus, jonka ylittyessä pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava Alempi ohjearvo pitoisuus, jonka ylittyessä on yleensä kunnostustarve asuin-, puisto- tai vastaavilla alueilla Ylempi ohjearvo pitoisuus, jonka ylittyessä on yleensä kunnostustarve teollisuus-, liikenne-, varasto- tai vastaavilla alueilla Toisinaan taustapitoisuus on korkeampi kuin kynnysarvo, kuten mm. Pirkanmaalla arseeni. Tällöin taustapitoisuus, ei kynnysarvo, määrittää tason, jonka ylittyessä pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava.

28 MAAPERÄN OHJEARVOT 2/2 Metalli Kynnysarvo mg/kg Alempi ohjearvo mg/kg
Ylempi ohjearvo mg/kg Lyijy 60 200 750 Antimoni 2 10 50 Arseeni 5 100 Sinkki 250 400 Kupari 150 Niiden ampumaratojen, joiden toiminta loppuu, vertailuarvo riippuu tulevasta maankäytöstä: Jos ampumarata muutetaan asuinkäyttöön, on vertailuarvo alempi ohjervo Jos ampumarata muutetaan teollisuus-, varasto- tai työpaikka-alueeksi, on vertailuarvo ylempi ohjearvo Alueen puhdistuksen tavoitepitoisuus määritetään kohdekohtaisella riskinarvioinnilla. Useissa tapauksissa puhdistuksen tavoitepitoisuus on sama kuin vertailuarvo. Jos ampumarata sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella, määritetään puhdistustavoite aina riskinarvioinnilla.

29 POHJAVESIALUEET Määrittelyperusteet
Ympäristöhallinto määritellyt vedenhankinnan käytön kannalta tärkeät pohjavesialueet Aluerajaukset voivat muuttua Kolme eri tärkeysluokkaa Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Luokka III: muu pohjavesialue Käytännössä uusien ampumaratojen sijoittaminen pohjavesialueille on erittäin kallista (koska vaatii korkeatasoisen pohjaveden suojauksen), myös olemassa olevien toiminnan jatkaminen joudutaan pohtimaan ympäristölupamenettelyn aikana Ympäristölupakäsittelyssä ei ole juurikaan eroa I ja II luokilla Pohjavesityöryhmä on ehdottanut ohjavesialueiden luokituksen muuttamista, niin että tulevaisuudessa olisi vain kaksi luokkaa: - Luokkaan 1 kuuluvat ne vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet, joiden vettä käytetään tai tullaan käyttämään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin; - Luokkaan 2 kuuluvat ne vedenhankintakäyttöön soveltuvat pohjavesialueet, jotka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksien perusteella soveltuvat 1 kohdassa tarkoitettuun vedenhankintaan.

30 POHJAVEDEN VIITEARVOT
Talousveden laatuvaatimukset ja –suositukset (STM 461/2000) kertoo alueen pohjaveden käyttökelpoisuudesta käytetään luokitelluilla pohjavesialueilla sitova raja-arvo pohjaveden talousvesikäytössä Pohjaveden ympäristölaatunormit (Vna 1040/2006) kuvaa ihmistoiminnan vaikutusta ei käytetä sitovana raja-arvona Taulukko: Talousveden laatuvaatimukset (461/2000) ja valtioneuvoston asetuksen vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta liitteen 7A:ssa määritetyt ympäristölaatunormit pohjavesille (1040/2006). Suomessa ei ole sitovia normeja siitä, minkälaisia pitoisuuksia pohjavedessä voi olla haitta-aineita.

31 PINTAVEDEN VIITEARVOT
Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet (Vna 1022/2006) Asetuksen tarkoitus: ehkäistä pilaantumista ja sen vaaraa lopettaa vaarallisten aineiden päästöt ja vähentää haitallisten aineiden päästöjä Lyijylle ympäristönlaatunormi, joka ei saa ylittyä pintavedessä Koskee liukoista pitoisuutta (AA-EQS = aritmeettinen vuosikeskiarvo) Taulukko: Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet sekä niiden ympäristönlaatunormit (Ympäristönlaatunormi AA-EQS) Suomessa ei ole sitovia normeja siitä, minkälaisia pitoisuuksia pintavedessä voi olla haitta-aineita.

32 LYIJYN LIIKKUVUUS MAASSA
Maalaji Veden-johtavuus Happa-muus Orgaanisen aineksen määrä Lyijyn liikkuvuus sora, hiekka suuri (inertti) pieni nopeaa: vesi liikkuu helposti moreenit hidasta: vesi liikkuu hitaasti savi hidasta: vesi ei liiku, savi sitoo itseensä metalleja humus hapan hidas: kuiva humus sitoo itseensä metalleja turve (=suo) nopeaa: happamuus liuottaa metalleja, vesi liikkuu helposti Lyijyn liikkuvuus riippuu monesta tekijästä: Maalaji vaikuttaa siten, että karkearakeisessa maassa (sora, hiekka -> paljon tilaa maarakeiden välissä) vesi liikkuu helposti, ja kuljettaa lyijyä nopeasti. Hienorakeisessa maassa (siltti, savi) rakeiden välissä on pienempi tila, jossa vesi ja sen kuljettama lyijy liikkuu hitaasti. Lisäksi savi sitoo itseensä metalleja. Happamuuden vaikutus liittyy metallien liukoisuuteen. Lyijy liukenee happamaan veteen ja liukoisuus kasvaa pH:n laskiessa alle 5,5. Suolla, turvemaassa, vesi on hapanta ja lyijy liukenee helposti. Suolla myös kulkeutuminen on nopeaa, koska veteen liuenneet aineet liikkuvat veden mukana ja turpeen vedenjohtavuus on suuri eli vesi liikkuu helposti. Pintamaa sisältää paljon eloperäisen aineksen maatumisesta syntynyttä humusta. Kuiva orgaaninen aines (humus tai turve) sitoo itseensä metalleja.

33 UUDEN RADAN SUUNNITTELU / ONGELMIEN ENNALTAEHKÄISY 1/2
Radan sijainti vältetään suoalueita vältetään pohjavesialueita Haulien leviämisalue pienempi haulikkoradalla, jossa ammutaan nousevaan ylärinteeseen, kuin tasaisella tai alamäkeen ammuttaessa Kuormituksen vähentäminen Luotiloukut (ei haulikkoradoilla) pinnoitteet haulien leviämisalueen pienentäminen 50 m 100 m 150 m 200 m 10 m 20 m 30 m YLÄRINNE -10 m 250 m ALARINNE Radan sijainnin huolellisella suunnittelulla voidaan välttää myöhempiä ongelmia ja säästää kustannuksissa. Rataa ei tulisi sijoitaa Suo-alueille (turvemaa), jossa happamuus lisää voimakkaasti lyijyn liukoisuutta. Lyijy leviää nopeasti. Pohjavesialueelle, jossa puhdistuskustannukset voivat olla erittäin suuret. Kuormituksen vähentäminen on tarpeen kaikilla alueilla. Menetelmä riippuu radasta, ampumalajista ja ympäristöolosuhteista. Esim. luotiloukut eivät yleensä sovellu liikkuvan maalin radoille tai practical-radoille. Suojaustarve vaihtelee myös, esim. kaikilla radoilla pohjaveden suojaaminen ei ole tarpeellista.

34 ONGELMIEN ENNALTAEHKÄISY 2/2
Vesien hallinta keräys tarkkailu tarvittaessa vesien käsittely Kuormituksen säännöllinen poistamien ampumapaikkojen etualan siivous luotien poisto iskemäkohdista ja/tai taustavallista Taustavallien kattamisella voidaan ohjata sadevedet, joten lyijy ei pääse leviämään iskemäkohdista tai taustavallista Vesien hallinta voi olla tarpeen alueilla, joilla muodostuu pintavettä. Vesien hallinta myös usein yhdistetään suojausmenetelmään, kuten maaperän pinnoittamiseen tai hiekkaloukkuun (tiivis rakenne taustavallin sisällä). Tarkkailu on tarpeen aina, käsittelyyn on varauduttava, jos tarkkailussa ilmenee siihen tarvetta. Jos taustavallit katetaan voidaan estää sadevesien metalleja levittävä vaikutus. Kuormituksen poisto säännöllisesti voi olla riittävä estämään luotien rapautumisen ja metallien kulkeutumisen ratarakenteesta maaperään. Tämän menetelmän toimiminen ja kannattavuus (vaatii kaivuluvan, ympäristöluvanvaraisen sijoituspaikan, uutta maa-ainesta) tulee tarkastella asiantuntijan avulla.

35 BAT - MÄÄRITELMÄ Paras käyttökelpoinen tekniikka (Best Available Technique) Taustalla teolliseen tuotantotoimintaan tarkoitettu EU-direktiivi, joka ei täysin sovellu ampumaradoille Määritelmä ympäristönsuojelulaissa tehokas ja teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoinen menetelmä ympäristön pilaantumisen estämiseksi Sitova määräys Huomioidaan ympäristölupaa myönnettäessä Ampumaratojen BAT määräytyy ratakohtaisesti olosuhteiden perusteella kohdekohtainen riski suojaustarve kyseisellä radalla BAT eli paras käyttökelpoinen tekniikka on sitova määräys, joka huomioidaan ympäristöluvassa. Käytännössä riittävä BAT-taso määräytyy ratakohtaisesti sekä radan (ampumalajit, ammuntamäärät) että ympäristön (maaperä, pohjavesi, pintavesi, melu) olosuhteiden perusteella. Kullakin radalla tulee arvioida riskit ja määrittää riittävät toimenpiteet ja/tai suojausmenetelmät riskin hallitsemiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa esim. sitä, että pohjaveteen kohdistuva riski poistetaan/vähennetään estämällä luoteja/hauleja sisältävän alueen veden pääsy pohjavedeksi. Riskien arviointiin ja riittävien toimenpiteiden määrittämiseen on syytä käyttää apuna asiantuntijaa.

36 BAT – ESIMERKKEJÄ 1/3 Metalliset luotiloukut
Paljon erilaisia vaihtoehtoja soveltuvat pistooli- ja pienoiskivääriradoille, mahdollisesti kivääriradoille ei liikkuvan maalin radoille poistavat metallikuormituksen Metalliset luotiloukut ovat paljon käytettyjä ja niistä löytyy runsaasti erilaisia ratkaisuja. Metallisia luotiloukkuja käytettäessä tulee varmistaa, ettei luoti osuessaan metalliin ja pirstaloituessaan levitä kappaleita luotiloukun ulkopuolelle. Snail TrapTM -luotiloukku Total Containment TrapTM -luotiloukku

37 BAT – ESIMERKKEJÄ 2/3 Hiekkaloukku
taustavallin sisään asennettava tiivis rakenne (esim. kalvo, bentoniitti, asfaltti) soveltuu pohjaveden suojaamiseen kerää vajoveden lisäksi tarvitaan salaojitus, tarkkailukaivo ja mahdollisesti veden käsittely Metalleja huuhtova vesi kerätään salaojaan ja johdetaan tarkkailuun sekä tarvittaessa käsittelyyn Hiekkaloukku on taustavallin sisää asennettava tiivis rakenne (muovikalvo, bentoniitti, asfaltti…), joka estää veden virtaamisen taustavallin läpi ja edelleen alaspäin pohjaveteen. Hiekkaloukun tarkoituksena on ohjata taustavallin sisäistä vettä salaojaan, jonka avulla vesi kerätään tarkkailuun. Tarvittaessa metallit voidaan poistaa kerätystä vedestä käsittelemällä sitä eri tavoin. Vettä läpäisemäton rakenne taustavallin sisällä

38 BAT – ESIMERKKEJÄ 3/3 Haulikkoradan valli ja verkko
pienentää haulien leviämisaluetta voi estää haulien leviämistä esim. suolle tai järveen voidaan hyödyntää meluvallina voidaan yhdistää mm. veden keräykseen 50 m 100 m 150 m 200 m 10 m 20 m 30 m (a) pelkkä verkko 250 m (b) Valli + verkko (c) Pelkkä valli Haulikkoradoilla kuormituksen hallinta on vaikeampaa ja Suomen olosuhteisiin sopivia teknisiä ratkaisuja vähän. Haulien lentoradan katkaisu ja haulien leviämisalueen pienentäminen vähentää kuormittuvaa aluetta. Tästä on hyötyä sekä suojausratkaisuissa, joita tarvitaan pienemmälle alalle että toiminnan päättyessä toteutettavassa kaivutyössä, kun massamäärä pienenee ja säästetään kustannuksissa. Valli ja verkko voidaan sijoittaa eri kohtiin ja eri korkuisina. Ratakohtaisesti kannattaa optimoida sijainti ja korkeus.

39 BEP-käsite Ympäristön kannalta paras käytäntö (Best environmental practice) Ympäristönsuojelulaissa määritelty: ”Noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä, kuten työmenetelmiä sekä raaka-aine- ja polttoainevalintoja” Maaperänsuojelun kannalta ampumaradoilla saattaa olla esimerkiksi lyijyttömien haulien käyttö

40 Sisällysluettelo Johdanto ampumaratojen ympäristövaikutuksiin Kemialliset vaikutukset Meluvaikutukset Jätehuolto Ympäristölainsäädännön pääperiaatteet Ampujan ympäristöopas

41 YLEISTÄ MELUSTA 1/2 Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä ja häiritsevänä. Aiheuttaa terveys- ja viihtyvyyshaittoja. terveyshaittoja mm. tilapäinen tai pysyvä kuulon alenema, tinnitus, unensaannin häiriöt, stressi… viihtyvyyshaittoja mm. häiritsee muuta toimintaa, rentoutumista, pelästyminen Ampumatapahtuman merkittävin äänilähde on suupamaus ja äänen suuntautuminen merkittävintä etusektoriin. Aseiden melu ampujan korvan kohdalla ylittää lähes poikkeuksetta kuulovaurion riskirajan 140 dB (Cpeak). Melun määritelmä: Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä tai joka on muulla tavoin ihmisen terveydelle vahingollista taikka hänen hyvinvoinnilleen haitallista. ”Melu” sisältää laadullisen luonnehdinnan, kuten epämiellyttävyyden ja häiritsevyyden käsitteen. jokainen kokee äänet yksilöllisesti. Kuulovaurion syntymiselle on fysiologiselta kannalta raja-arvot (yli 85 dB 8 tuntia päivässä tai 140 dB kerta-annoksena), mutta melun häiriövaikutukset alkavat jo paljon näitä rajoja alhaisemmilta tasoilta. Melun koettuun häiritsevyyteen vaikuttaa melun lähde ja kuulijan asenteet tätä kohtaan, melutapahtumien kesto sekä taajuusjakauma. Aseiden melu ampujan korvan kohdalla ylittää lähes poikkeuksetta kuulovaurion riskirajan 140 dB (Cpeak). Mm. piipun pituus vaikuttavat siihen miten suupamauksen painepulssi suuntautuu taaksepäin kohti ampujan korvaa. Äänitasoesimerkkejä ampujan korvan kohdalta: kivääri.308: 156 dB, pistooli 9mm: 153. vakiopistooli .22L:139 dB, vakiopistooli .22LR: 147 dB, Pienoiskivääri: 129 dB. Esimerkin äänitasot ovat yhden laukauksen huippuarvoja. Jos aseella ammutaan useampia laukauksia tai ammutaan katoksesta tai sisätiloista melualtistus ja kuulovaurion riski kasvavat. Maksimisuupamaus on suurempi kuin edellä mainitut dB-arvo, ja suuntautuu eteenpäin, kun taas ampujan korva on takana. Pienoiskiväärin suupamaus voi ylittää 140 dB.

42 YLEISTÄ MELUSTA 2/2 Ääntä mitataan desibeleissä
Desibeliasteikko on logaritminen (0 dB = kuulokynnys, 140 dB = kuulovaurioriski) Ampumamelua mitataan impulssiaikapainotettuna enimmäistasona, LAImax. Desibeliasteikko ei suoraan kuvaa äänen häiritsevyyttä Koettuun häiritsevyyteen vaikuttaa kuulijan suhtautuminen ja mahdollisuus vaikuttaa meluun, äänen taajuusjakauma… Desibeliasteikko on logaritminen asteikko: 6 dB:n lisäys tarkoittaa äänenpaineen kaksinkertaistumista ja 20 dB lisäys äänenpaineen kymmenkertaistumista. Äänenpainetaso ei kuitenkaan vastaa suoraan havaittua äänen voimakkuutta, koska kuulon herkkyys on taajuudesta riippuva. Tämän takia melumittauksissa käytetään A-taajuuspainotusta, joka vastaa melko hyvin kuulon herkkyyttä eri taajuuksilla. LAImax =Suurin A-painotettu äänitaso määriteltynä impulssiaikavasteella Noin 10 metrin etäisyydeltä lähtien, etäisyyden kasvaessa kaksinkertaiseksi melu vähenee n 6 dB.

43 AMPUMAMELUN ERITYISPIIRTEITÄ
Kantautuu kauas, laajat melualueet Selkeästi erotettavissa muista äänistä Koetaan häiritsevämmäksi kuin yhtä voimakas muu melu (esimerkiksi asenteista johtuen) Ampumaratojen käyttö vilkkainta huhtikuusta lokakuuhun ja toiminta painottuu arki-iltoihin ja viikonloppuihin. Ampumamelu leviää eniten ampumasuuntaan. Äänen suuntautuminen vaihtelee asetyypeittäin. Yksittäisen aseen suupamaus pienenee noin 6 dB aina kun etäisyys äänilähteestä kaksinkertaistuu. Lainsäädäntä ei tunne ”häiritsevyys” –käsitettä. Tyypillinen ampumakatos vaimentaa melua taaksepäin jopa 10 – 20 dB, mutta ampumasuuntaan, joka on avoin, katoksen aiheuttama äänen vaimentuminen on hyvin vähäistä.

44 ERI ASELAJIEN MELUALUEET (65 dB) AVOIMESSA MAASTOSSA
Kuvassa 65 dB (LAImax) melualueen laajuus avoimessa tasaisessa maastossa. Melualueiden laajuudet avoimessa maastossa: - Haulikko n. 5 km2 Rynnäkkökivääri n. 4,5 km2 Pistooli .32 n. 0,5 km2 Pienoiskivääri n. 0,2 km2 Lähde: Suomen ympäristö 38/2006

45 MELUNORMIT Valtioneuvoston päätös 53/1997 antaa ampumaratojen melulle yleiset ohjearvot LAImax–tasoina (taulukko). Yleiset ohjearvot toimivat lähtökohtana ympäristöluvan lupamenettelyssä. Ympäristöluvan arvot tulevat sitoviksi RAJAarvoiksi luvan tultua lainvoimaiseksi. Maankäyttö Melutaso LAImax [dB] Asumiseen käytettävät alueet 65 Oppilaitoksia palvelevat alueet Virkistysalueet taajamissa tai taajamien välittömässä läheisyydessä 60 Hoitolaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet Luonnonsuojelualueet Valtioneuvoston päätös: Ohjearvo, joka ei ole sitova. Valtioneuvoston päätöksen mukaisia melun ohjearvoja käytetään ympäristölupien melumääräysten yhtenä lähtökohtana. Ohjearvo muuttuu raja-arvoksi kun se on määrätty ympäristöluvassa. Ympäristöluvan raja-arvot: Ympäristöluvan saatua lainvoiman siinä määriteltyjä ohjearvoja pitää noudattaa

46 AMPUMAMELUN SYNTY Ampumamelu voidaan jakaa kolmeen osaan: Suupamaus
Merkittävin ampumatapahtuman äänilähde. Kuulovaurioriski ampujalle sekä vieressä olijoille. Lentoääni Merkittävä vain yliäänipanoksilla ja luotilajeissa Ääni leviää ja on kuultavissa vain kapeassa sektorissa etuviistossa. Iskemä-ääni Vain luotilajeissa luodin osuessa tauluun, luotiloukkuun tai taustavalliin. Yleensä suupamaukseen verrattuna vähäinen. Ampumamelu kokonaisuudessaan taajuusjakaumaltaan laajakaistaista Suupamaus: Ajallisesti lyhyt, mutta voimakas (kesto muutaman millisekunnin, äänitaso 10 m etäisyydellä yli 120 dB (LAImax)). Lentoääni: Voi kapeaan etusektoriin olla yhtä voimakas kuin suupamauksesta syntynyt ääni. Viitteitä: Suomen ympäristö 38/2006, Suomen ympäristö 39/2007, Äänenvaimentimen vaikutus luotiaseiden laukausääniin ja ympäristömeluun. Teknillinen korkeakoulu, 3/1994, K. Pesonen.

47 MELUN LEVIÄMISEN RAJOITTAMINEN
Ampumasuunnalla ja käytettävillä aselajeilla voidaan vaikuttaa melun leviämiseen. Aliäänipatruunoita käytettäessä ei esiinny lentoääntä. Maastonmuodot rajoittavat äänen leviämistä. Vastamäessä äänitaso nousee, myötärinteessä laskee. Radan käyttöajoilla ja –määrillä voidaan rajoittaa melun syntymistä ja rajoittaa meluhaitan kestoa. Meluntorjuntarakenteilla (meluvallit, -aidat, seinät, kulissit ja ampumakatokset) voidaan rajoittaa äänen leviämistä haluttuun suuntaan. Rakenteet tulee suunnitella ja mitoittaa asiantuntevasti. Äänenvaimentimen käyttö vaimentaa suupamausta n. 20 dB. Yhteislaukaukset ja pika-ammunta lisää melulle altistumista ja kuulovaurion riskiä. Yhteislaukaukset, ammunta katoksesta tai sisätiloissa lisäävät melualtistusta ja kuulovaurion riskiä. Laukausten määrän kasvaminen yhdestä kymmeneen lisää altistumista 10 dB ja laukausmäärän kasvaminen sataan lisää altistumista 20 dB. Katoksesta ja sisätiloissa ammuttaessa laukausäänet heijastuvat seinä-, katto- ja lattiapinnoista, jolloin laukausäänen kesto lisääntyy, mikä lisää kuulovaurion riskiä. Heijastusta voidaan vähentää päällystämällä pintoja ääntä imevällä materiaalilla.

48 MELU YMPÄRISTÖSSÄ 1/2 Ympäristöluvan haltijalla on selvilläolovelvollisuus toiminnan ympäristövaikutuksista. Melun leviämistä ympäristöön voidaan selvittää ympäristömelumittauksin sekä melualuemallinnuksin. Ympäristömelumittaukset Saadaan selville mittaushetken melutaso halutussa pisteessä vallitsevassa säätilassa. Mittausetäisyys vaikuttaa tuloksen tarkkuuteen, yli 500 m etäisyydellä mittausepävarmuus ± 10 dB Tulokseen vaikuttaa suuresti säätila (± yli 20 dB, 1000m etäisyys). Tämän takia ampumamelun mittausohjeessa pyritty määrittelemään sallittu mittausolosuhde (tärkeimmät seikat myötätuuli max. 5m/s, ei sadetta) Mittausten suorittamisesta on laadittu ampumamelun mittausohje, ympäristöopas 61/1996. Ampumamelun mittaamisesta on ympäristöministeriö laatinut ampumaratamelun mittausohjeen (ympäristöopas 61/1999). Mittausohjeen mukaisesti mittaukset tulee tehdä myötätuuliolosuhteissa. Jos mittauspisteitä on ympäri ampumarataa, voi myötätuuliolosuhteen saaminen edellyttää useita erillisiä mittauspäiviä, mikä voi nostaa mittausten kustannuksia. Mittaukset suoritetaan radoittain eri aselajeille ampumalla vähintään viisi, yleensä kymmenen laukausta/rata/aselaji. Isoilla radoilla ammuttavien laukausten lukumäärä voi nousta suureksi. Tuloksena esitetään mitattujen yksittäisten LAImax- tasojen keskiarvo. Samasta mittauspisteessä voidaan eri mittauskerroilla mitata helposti yli 20 dB eroja säätilasta riippuen, tämä vaikeuttaa mittaustulosten pohjalta tehtävää tulosten tulkintaa. Merkittävin mittaustulokseen vaikuttava säätekijä on mittaushetkellä vallitseva tuulen suunta ja voimakkuus.

49 MELU YMPÄRISTÖSSÄ 2/2 Melualuemallinnus
Tapahtuu tietokoneella käyttäen melun leviämisen laskentamallia. Mallinnus antaa melutasot karttapohjalla tietyssä mallin mukaisessa tilanteessa, joka pyrkii simuloimaan suurimmat melutasot kaikissa suunnissa samanaikaisesti. Mallinnus ei siten kuvaa melutasoja missään todellisessa tilanteessa. Vaatii lähtötietoja aseista ja mallinnukseen sopivaa kartta-aineistoa rata-alueesta sekä ympäristöstä. Mallin tarkkuus riippuu lähtötiedoista, yleensä tarkkuus on parhaimmillaan 3-5 dB tasaisessa maastossa. Mallinnus on hyvä apuväline meluntorjunnan suunnitteluun Melun mallinnuksessa melualueet esitetään karttapohjalla melutasokäyrin. Suomessa ampumamelun leviämistä mallinnetaan pohjoismaisella teollisuusmelun laskentamallilla. Mallinnus huomioi vain suupamauksen. Lentoääntä malli ei huomio. Mallinnuksessa säätila on vakio. Mallissa vallitseva tuulen suunta on ampumapisteestä kaikkialle ympäristöön. Mallinnetut melualueet eivät siten kuvaa mitään todellista tilannetta, vaan mallin mukaista vakioitua tilannetta. Mallilaskennan melutasot vastaavat lievässä myötätuulessa mitattuja melutasoja. Mallin mukaisia melualueita on helpompi tulkita kuin mittaamalla saatuja tuloksia , koska mallinnustilanne on sään osalta vakio, eikä säätilan aiheuttamaa suurta hajontaa tuloksissa esiinny. Mallissa pystytään suunnittelemaan meluntorjuntaa (mitoittamaan meluesteitä ja ampumakatoksia) tehokkaasi. Mallinnuksen hinnat vaihtelevat työn laajuudesta riippuen (mallinnettavien ratojen ja aselajien määrät). Perusmeluselvityksien hinnat vaihtelevat – 6000 euroon (alv. 0).

50 BEP –PERIAATTEET MELUNTORJUNNASSA
Tavoitteena melun aiheuttaman haitan vähentäminen (ei siis itse melun vähentäminen) Soveltuvia keinoja voivat olla esimerkiksi ampumapaikkojen käyttöjärjestys: käytetään kivääri- ja pistooliradoilla paikoilta, jotka sijaitsevat lähimpänä meluvallia, joka vaikuttaa eniten melun leviämiseen häiriintyviin kohteisiin. Ampumaradan käytön rajoittaminen ”herkkinä” ajankohtina, kuten juhlapyhinä tai tiettynä viikonpäivänä Tiedottaminen ja aktiivinen vuorovaikutus sidosryhmien kanssa Valvonta, että toiminta on lupien ja sääntöjen mukaista

51 Sisällysluettelo Johdanto ampumaratojen ympäristövaikutuksiin Kemialliset vaikutukset Meluvaikutukset Jätehuolto Ympäristölainsäädännön pääperiaatteet Ampujan ympäristöopas

52 AMPUMARADAN JÄTEHUOLTO
Jätettä syntyy väistämättä maalitaulut pakkaukset savikiekot hylsyt lisäksi wc-tilat, kahvio… Kaatopaikkasijoitus kallista Lajittelu kannattaa Järkevä jätehuolto säästää kustannuksia!

53 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen
JÄTEHUOLLON PERIAATTEITA 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäyttö 3. Kierrätys 4. Hyödyntäminen 5. Loppukäsittely Jätelaki määrää etusijajärjestyksen Käytännön toimia ampumaradoilla: estetään jätteen syntyä vältetään turhia pakkauksia maalitaulujen paikkaus pestävät kahvimukit, mikäli mahdollista lajittelu (pahvi, paperi, muovi/energia, metalli…) riittävästi roskiksia käyttäjien ohjeistus Etusijajärjestys tarkoittaa käytännössä seuraavaa: - Tuotetaan vähemmän jätettä. - Käytetään mahdollisuuksien mukaan uudelleen samaan tarkoitukseen kuin alunperinkin (esim. pahvipakkaukset täytetään, ehjät savikiekot kerätään ja ammutaan uudelleen). - Kierrätetään = lajitellaan jätteet oikeisiin paikkoihin. Hyödyntäminen tarkoittaa hyödyntämistä jätteenä, esim. ampumaratojen pilaantuneen maan hyödyntämistä meluvallin materiaalina (suojausrakenteiden sisällä). Loppukäsittely eli kaatopaikalle dumppaaminen on se viimeinen vaihtoehto.

54 JÄTEJAKEIDEN LAJITTELUSUOSITUKSIA
Eri jätejakeisiin liittyviä lajittelusuosituksia. Jätekoodi tarvitaan ympäristölupahakemuksen laadinnassa.

55 PIMAN HYÖDYNTÄMINEN MAARAKENTAMISESSA 1/3 PIMA = Pilaantuneet maat
Ampumaradoilla enimmäkseen lyijypitoista maa-ainesta Hyödyntämiskohteita, joita aidosti tarvitaan meluesteet kenttärakenteet suojavallit Ajatuksena: (ampumarata-alueen kunnostuksessa kaivetut) PIMAT ”kapseloidaan” rakenteen sisälle veden pääsy PIMAan estetään eristein tarkkaillaan kapseloinnin toimivuutta Pilaantuneiden maiden kaatopaikkasijoituksen vaihtoehto on hyödyntäminen rakenteessa. Pima eristetään rakenteen sisälle pintarakentein siten, ettei sen läpi pääse vettä, joka voisi kuljettaa haitta-aineita. Rakenteen, jossa hyötykäytetään, tulee olla sellainen, joka rakennettaisiin joka tapauksessa. Meluesteet ja suojavallit ovat tyypillisiä ampumaradan rakenteita, joiden sisälle hyötykäyttö on mahdollista.

56 PIMAN HYÖDYNTÄMINEN MAARAKENTAMISESSA 2/3
Vaatii aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan jos jätemateriaaleja (pima, purkubetoni tai –tiili, autonrenkaat jne) hyödynnetään Vie aikaa suunnittelu 6-12 kk luvan käsittely 6-12 kk Huolellinen suunnittelu voi säästää kustannuksissa Hyötykäyttö vaatii ympäristöluvan, jonka myöntää Aluehallintovirasto (AVI). Ympäristölupamenettely vie aikaa, usein muutaman vuoden. Hyötykäyttömateriaaleja voi olla piman lisäksi myös muita, esim. radalta purettavien rakennusten materiaaleja (puhdas betoni, tiili). Taustavallissa hyödyntämisessä tulee huomioida ampumaturvallisuus ja kapselin vaatima varoetäisyys (kimmokkeet, kapselin rikkoutuminen luotien osumista ym.)! Usein parempi hyötykäyttökohde voi olla osumille vähemmän altis paikka, kuten sivuvalli. MYÖS MUUT MATERIAALIT, AUTONRENKAAT, BETONI, PURKUJÄTE Tausta- vs. sivuvalli

57 PÄIVITETTY OSIN PIMAN HYÖDYNTÄMINEN SIVUVALLIN RAKENTAMISESSA 3/3
Vesitiiviit pintarakenteet Pohja- rakenteet Ampumasuunta PIMA Havainnekuva hyödyntämisen periaatteesta. Pima hyödynnetään eristerakenteella suojattuna sivuvallin sisässä. Tapauskohtaisesti ratkaistaan, mitä eristerakenteita tarvitaan ja kuinka se sijoitetaan. Taustavallia ei suositella. Pintarakenteen merkitys on keskeinen riskinhallinnassa. Pintarakenteen pitää olla tiivis ja sen ei saa päästää vettä lävitseen. Pohjarakenteella ei ole oleellista ympäristönsuojelullista merkitystä. Suunnittelussa suositellaan käytettävän alan asiantuntijaa. PÄIVITETTY OSIN Pilaantumaton tai puhdistettu pohjamaa

58 PILAANTUMATTOMAN MAAN HYÖDYNTÄMINEN
Hyödyntämiskohteita voi olla meluvallit ja taustavallit, mutta myös muut täyttötyöt kuten pysäköintipaikat Maa-aineksen on pakko olla käyttötarkoitukseen soveltuvaa - Savet ja turpeet tuskin ovat soveltuvia Pilaantumattoman maan hyödyntäminen ei vaadi ympäristölupaa, jos seuraavat kolme ehtoa täyttyvät. Hyödyntämisen on oltava Varmaa t.s. maa-massoja ei välivarastoida yli vuoden ajan Suunnitelmallista t.s. pitää olla selvä suunnitelma miten massat hyödynnetään ja kuinka paljon hyödynnetään ja tehtävä ilman muuntamistoimia, t.s. maa-ainesta voidaan seuloa, murskata tai stabiloida, mutta muut toimenpiteet edellyttävät ympäristölupaa Maa-aineksen vastaanotosta voidaan saada maksu Hyödyntämisen valvonta tärkeää! Pilaantumaton maassa kaikkien haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle kynnysarvon. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus valmistelevat opasta ”Maa-ainesten hyödyntäminen – opas kaivettujen maa-ainesten luokittelusta jätteeksi ja hyödyntämiskelpoisuuden arvioinnista”. Opas julkaistaneen 2014. Ennen vallin rakentamista on syytä olla yhteydessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen ja varmistaa tarvitaanko ympäristö- tai muita lupia.

59 LYIJYN JA METALLIEN KIERRÄTYS
Metallinkeräykseen voi toimittaa: Pistoolin ja kiväärin hylsyt (sisältää messinkiä) Haulikon hylsyt Luoti- ja hauliromun voi toimittaa metallinkierrätysyrityksille Metalliromusta voi saada jonkin verran rahaa (käytännössä esim. katettua kuljetuskustannukset)

60 Sisällysluettelo Johdanto ampumaratojen ympäristövaikutuksiin Kemialliset vaikutukset Meluvaikutukset Jätehuolto Ympäristölainsäädännön pääperiaatteet Ampujan ympäristöopas

61 MAANKÄYTTÖ JA RAKENNUSLAKI
Keskeiset lait: MAANKÄYTTÖ JA RAKENNUSLAKI MRL 132/1999 ohjaa alueiden käyttöä ja rakentamista Alueiden käyttö on keskeistä naapureille aiheutuvien haittojen ehkäisyssä On tärkeää vaikuttaa aktiivisesti kaavoitukseen Maakuntakaava Yhdyskuntarakenteet perusteet Puolustusvoimien a-radat ja maakunnallisesti merkittävät a-radat esitetään, mutta ei välttämättä muita Yleiskaava Keskeisin ampumaratojen kannalta! Melualueet huomioidaan Asemakaavat Yksityiskohtainen kaava, jossa voi olla tarkkojakin määräyksiä esimerkiksi melusta Kaikelle rakentamiselle on oltava rakennuslupa Kaavoituksen seuraaminen ja siihen vaikuttaminen aktiivisesti luo pohjaa ampumaratojen sijoittamiselle – ja nykyisten ratojen toimintaedellytysten säilyttämiselle. Kaavoitukseen kuuluu avoimuus ja osallistuminen, joten kaavahankkeista saa tietoa kunnista. Rakennuslupa ei korvaa ympäristölupaa. Kaikki lait on saatavissa ilmaiseksi osoitteesta

62 YMPÄRISTÖNSUOJELULAKI
Keskeiset lait: YMPÄRISTÖNSUOJELULAKI YSL 86/2000 ja ympäristönsuojeluasetus (YSA169/2000) on ympäristön pilaantumisen torjunnan peruslaki, joka sisältää Ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoimisen periaatteen Varovaisuuden ja huolellisuuden periaatteen Parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen Maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellot Ampumaratarakennetta ei tulkita maaperäksi I- ja II-luokan pohjavesialueita tai toisen kiinteistöllä olevaa pohjavettä ei saa pilata! Puhdistamisvelvollisuus Aiheuttajan on puhdistettava pilaantunut maaperä tai pohjavesi YSLn uudistus on käynnissä. Ensimmäisessä vaiheessa (2014?) ampumaratojen kannalta lähinnä täsmennetään eräitä pykäliä. Ampumarata-alueen maaperän puhdistaminen tulee ajankohtaiseksi viimeistään ampumaradan toiminnan päättyessä. Osittainen puhdistaminen voi tulla välttämättömäksi myös käytössä olevalla ampumaradalla esimerkiksi taustavallin tai haulien laskeutumisalueen kohdalla. YSL:ssä on esitetty myös ympäristölupamenettely. Hallitus antoi esityksen uudeksi ympäristönsuojelulaiksi. (vaihe 1) Kaikki lait on saatavissa ilmaiseksi osoitteesta

63 MUITA KESKEISIÄ LAKEJA
Laki eräistä naapurussuhteista (26/1902) Ampumarata ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa Sietovelvollisuus Luonnonsuojelulaki 81096(1996) ja luonnonsuojeluasetus (160/1997) Ampurata ei saa heikentää merkittävästi Natura 2000-verkostoon kuuluvia luonnonarvoja Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) YVA-menettelyä ei sovelleta ampumaradoille, kuin ainoastaan tapauskohtaisesti suurten ampumakeskusten osalta Naapureilla on toiminnasta aiheutuviin haittoihin nähden tietty sietämisvelvollisuus. Kaikki toiminnasta aiheutuva ääni ei ole välttämättä sellaista haittaa, että siitä aiheutuisi kohtuutonta haittaa, joskin kohtuuttomuuden tunne on aina subjektiivinen. Ampumaratatoiminnasta ei saa aiheutua luonnonolosuhteiden huonontumista esimerkiksi Natura alueen luontoarvoille. Haitan tulee kohdistua nimenomaisesti suojeltuun luontoarvoon eli Natura alue ei sinänsä merkitse suoraan sitä, että kaikki ympäristövaikutukset, jotka ulottuvat alueelle, olisivat kiellettyjä, vaan ainoastaan erityisesti suojellun luonto-arvon heikentäminen. Suojelu koskee niitä luontoarvoja, joiden suojaamiseksi Natura 2000-alue on perustettu. Suojelun piirissä on koko ekosysteemi, johon suojeltu luonnonarvo kuuluu. Kaikki lait on saatavissa ilmaiseksi osoitteesta

64 YMPÄRISTÖLUVAN TARVE Miksi tarvitaan?
Ympäristönsuojelulaki ja –asetus edellyttävät Milloin tarvitaan? uusi toiminta määräaikaisen luvan jatkaminen lupamääräysten muutos toiminnan olennainen muutos olosuhteiden olennainen muutos Ympäristöluvantarpeesta säädetään ympäristönsuojelulaissa ja ‑asetuksessa. Ympäristölupa tarvitaan ympäristönsuojelulain 28 § 1 momentin mukaan sellaiseen toimintaan, josta saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ulkona sijaitseva ampumarata kuuluu ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:ssä esitettyyn luetteloon. Ampumarata siis tarvitsee ympäristöluvan, kun se sijaitsee ulkona ja kun radalla käytetään ruutiaseita. Ympäristönsuojelulaki muuttuu 2013, on mahdollista että näihin periaatteisiin tulee muutoksia. Aina kun ympäristölupaa voidaan joutua hakemaan, uusimaan tai muuttamaan on tärkeää olla yhteydessä lupaviranomaiseen hyvissä ajoin ennen asiapapereiden jättämistä viranomaiselle. Viranomaisen tehtävä on neuvoa esimerkiksi, missä laajuudessa lupahakemuslomake on täytettävä ja missä muodossa luvanhakijalta pyydettävät tiedot on esitettävä. Ympäristölupahakemuksen laatiminen edellyttää runsaasti erityyppisiä tietoja, joten asiantuntijan käyttäminen lupahakemuksen laadinnan apuna on suositeltavaa.

65 Ympäristölupa lainvoimainen
YMPÄRISTÖLUPAPROSESSI Luvanhakija Ympäristöviranomainen Lupahakemuksen laadinta Sisällön tarkistaminen, täydennyspyyntö Täydentäminen Kuuluttaminen Lausunnot, muistutukset Vastine Lupaharkinta ja päätös Ympäristölupaprosessia hidastuttaa ”poikittaiset” tapahtumat. Jos lupahakemus laaditaan alun perin kattavana, ei sitä välttämättä ole täydennettävä vaan kuuluttaminen tapahtuu nopeasti. Lausuntojen (joita antavat kunnat ja viranomaiset) tai muistutuksien (joita antavat järjestöt ja yksityiset henkilöt) lukumäärä ja sisältö riippuvat yleensä ennen kaikkea siitä, vastustetaanko ampumaratahanketta vai ei. Kattavalla ja perusteellisella lupahakemuksella ei näitä voida välttää. Vastinetta laadittaessa kannattaa pohtia, onko alkuperäistä lupahakemusta karsittava, jos siinä on joku laajaa vastustusta aiheuttava asia. Jos lupahakemuksesta tulee kokonaisuudessaan sekava (alkuperäinen hakemus + täydennys + vastine) on riskinä, että ympäristöviranomainen ei lupaharkinnassa ymmärrä täysin minkälaiselle toiminnalle ympäristölupaa haetaan. Valitusaika (30 vrk) Ympäristölupa lainvoimainen Mahdollisten valitusten käsittely Vaasan hallinto-oikeudessa ja Korkeimmassa hallinto-oikeudessa

66 LUPAHAKEMUKSEN KESKEINEN SISÄLTÖ
Keskeiset lähtötiedot Kaavoitustilanne Kuvaus maaperästä, pintavesistä ja pohjavesistä Kuvaus häiriintyvistä kohteista; asutus, luonnonsuojelualueet, Natura-alueet, luokitellut pohjavesialueet Hakemuksessa esittävät asiat Kuvaus toiminnasta; ampumamäärät, Toiminnan vaikutuksista (erityisesti melu ja lyijy) BAT-tarkastelu Luettelo asianosaisista Yleensä myös aloituslupa muutoksenhausta huolimatta Laatiminen Itse vai asiantuntija? Kustannukset riippuvat ampumaradasta Kestää kuukausia Ampy-oppaassa on esitetty kattavasti lupahakemuksessa esitettävät asiat Ampy opas = Ampumaratojen ympäristölupa – opas toiminnanharjoittajille sekä lupa- ja valvontaviranomaisille. Suomen ympäristö 23/2012

67 OTE HAKEMUKSEN ENSIMMÄISESTÄ SIVUSTA:
Ampy-oppaassa (Suomen ympäristö 23/2012) on ampumaradan ympäristölupa-hakemuksen kaavake ja ohjeita kaavakkeen täyttämiseksi. OTE HAKEMUKSEN ENSIMMÄISESTÄ SIVUSTA: Ampy opas = Ampumaratojen ympäristölupa – opas toiminnanharjoittajille sekä lupa- ja valvontaviranomaisille. Suomen ympäristö 23/2012

68 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖKSEN KOLMIOSAINEN RAKENNE
Otsikko Kertoelmaosa Kuvataan hakemuksen sisältö: ympäristöolosuhteet, toiminnot joille haetaan lupaa, päästöt, lupahakemuksen käsittely Ratkaisuosa Keskeisin osa päätöksestä Yksityiskohtaiset määräykset päästöistä, jätteistä, melusta, toiminta-ajankohdista, poikkeustilanteista, haittojen rajoittamisesta Määräysten perustelut Viittaukset käytettyihin lainkohtiin

69 LUPAVIRANOMAISEN TOIMINTA
Ympäristölupa on myönnettävä (YSL 41 §), jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset Kun lupaviranomainen päättää luvan myöntämisestä ja sisällöstä, viranomaisen on päätöksessään noudatettava vain sitä mitä laissa asiasta säädetään. Tarkoituksenmukaisuusharkinta ei ole mahdollista ympäristölupaprosessissa Viranomainen ei ota huomioon ampumaradan merkitystä harrastukselle (tai muulle lakisääteiselle toiminnalle) Ampumaradan merkitystä harrastustoiminnalle ei ole tarpeellista korostaa, koska lupaviranomainen ei voi ottaa sitä huomioon päätöksenteossa Ympäristöviranomaisen on pakko myöntää ympäristölupa, jos lakeihin perustuvaa estettä ei ole. Ympäristölupaviranomaisen omalla henkilökohtaisella mielipiteellä ampumaradan tarpeellisuudesta ei saa olla merkitystä asiaan; toisaalta myöskään sillä kuinka tarpeellinen ampumarata on, ei voi olla merkitystä ympäristöluvan myöntämiseen. Viranomainen ei suorita mitään tarveharkintaa, päätös tehdään jos lain edellytykset täyttyvät.

70 YMPÄRISTÖLUVAN MYÖNTÄMISEN ESTEET
Kaavoitus: lupaa ei saa myöntää asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan vastaisesti Maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaara Erityisesti I ja II luokan pohjavesialueilla on pilaantuminen estettävä luotettavasti Terveysvaara, joka voi aiheutua joko melusta tai kemiallisista syistä Natura 2000 –verkosto ja luonnonsuojelualueiden läheisyys Haitan kohdistuttava nimenomaan suojeltuun luontoarvoon Kohtuuton haitta naapureille Mutta naapureilla on sietämisvelvollisuus Ei ole merkitystä kumpi (naapurit vai ampumarata) on ollut ensimmäisenä ja kumpi on tullut jälkeenpäin Aikaprioriteetti = ensiksi paikalla olleen suurempi oikeus alueella toimimiseen. Toiminnan aiheuttamaa haittaa ja häiriötä arvioitaessa ei ole ratkaisevaa merkitystä sillä, onko naapuruussuhde alkanut aiemmin vai myöhemmin kuin haittaa ja häiriötä aiheuttava toiminta. Ampumaradan haitat uudellekin naapurustolle voivat aiheuttaa luvanmyöntämisesteen tai rajoittavia määräyksiä ympäristölupaan.

71 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ VALITTAMINEN
Toiminnan voi aloittaa normaalisti vasta kun ympäristölupa on lainvoimainen (siis kaikki valitukset on ratkaistu) Määräaika Valitus on tehtävä 30 vrk kuluessa ympäristölupapäätöksestä Kuka voi valittaa? Kaikki, joiden etuun tai oikeuteen päätös voi vaikuttaa Käytännössä: lähiseutujen asukkaat, luonnonsuojelujärjestöt, kunnat… Vaasan hallinto-oikeus Käsittelyaika tyypillisesti 1..2 vuotta Korkein hallinto-oikeus Käsittelyaika tyypillisesti 1…2 vuotta Valitusoikeus on niillä, joiden etuun tai oikeuteen päätös voi vaikuttaa. Valitusoikeus ei edellytä sitä, että asianosainen olisi ollut hakemusasiassa aiemmin käsittelyn aikana aktiivinen, esimerkiksi muistuttanut hakemuksesta tai antanut siitä mielipiteensä.

72 YMPÄRISTÖLUVAN VALVONTA
Valvontaviranomaisia ovat kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja ELY-keskus Yleisohje: valvovaan viranomaiseen kannattaa pitää aktiivisesti yhteyttä pienistäkin asioista  Lupamääräysten vastainen toiminta voi tulla ilmi esimerkiksi Vuosiraportissa Viranomaisen havaintojen perusteella Haitankärsijän ilmoituksessa Valvontaviranomaisen on selvitettävä asia ja ryhdyttävä tarvittaviin toimiin tilanteen korjaamiseksi Yleensä määrätään tehosteeksi uhkasakko Vain ääritapauksissa voisi toiminnan välitön keskeyttäminen olla mahdollista Jos kyse on tahallisesta ympäristölupapäätöksen tai toiminnasta ilman lupaa, on valvontaviranomaisen ilmoittava asia poliisille.

73 VASTUU TOIMINNAN LOPPUESSA
Toiminnan aikaiset ratarakenteet tulkitaankin maaperäksi - ”syntyy” pilaantunutta maata, joka on puhdistettava Aiheuttamisperiaate Ympäristönsuojelulain yleinen periaate on, että pilaantumisen aiheuttaja maksaa puhdistamiskustannukset Se että toiminta on ympäristöluvan mukaista, ei poista aiheuttajan vastuuta! Jos aiheuttaja laiminlyö velvollisuutensa, on toissijaisesti vastuussa alueen haltija (=vuokralainen, ei omistaja) Suomessa ei ole toistaiseksi yhteiskunnan rahoitusjärjestelmää, joka voisi vastata kustannuksista

74 PIMA-KUNNOSTAMISEN KUSTANNUKSIA V. 2012 HINTATASOSSA (SISÄLTÄÄ ALV)
Maaperän pilaantuneisuustutkimukset 3.000… € Kunnostussuunnittelu ja riskinarvointi 2.000…5.000 € Ympäristölupa 500….2000 € Kaivu + kuljetus + sijoittaminen kaatopaikalle Riippuu täysin massamäärästä Yksikköhinta 30…80 €/tonni muutamasta kymmenestä tuhannesta useisiin satoihin tuhansiin (yli miljoonan vain suurilla ja vanhoilla ampumarata-alueilla) Valvonta 500…1000 €/päivä Jos kunnostus kestää kuukauden, kustannus … € Pilaantuneiden maiden hyödyntäminen Jos kaivettuja pilaantuneita maita voidaan hyödyntää maarakentamisessa, saavutetaan säästöä 10…20 €/t Kokonaiskustannuksista yli 50 % muodostuu pilaantuneiden maiden kaivamisesta, kuljettamisesta kaatopaikalle ja vastaanottomaksusta. Tämä osuus voi olla jopa yli 80 %. Esimerkkejä: Helsingin Viikinmäestä ja Malmilta on tietoa, mutta ne eivät ole edustavia, koska kohteet olivat poikkeuksellisen suuria. Lisäksi Viikinmäessä oli suuret kallioiset alueet, joilla pima-jouduttiin poistamaan ”käsityönä”.

75 Sisällysluettelo Johdanto ampumaratojen ympäristövaikutuksiin Kemialliset vaikutukset Meluvaikutukset Jätehuolto Ympäristölainsäädännön pääperiaatteet Ampujan ympäristöopas

76 AMPUJAN YMPÄRISTÖOPAS
Käytännönläheinen tietopaketti ampuratojen merkittävimmistä ympäristövaikutuksista: Lyijy Melu Jätteet Suunnattu ampumaratojen ympäristö- ja muille vastaaville Kannustaa toimimaan oikein Helposti muokattavissa kunkin järjestön näköiseksi. Kätevä taiteltu A4-koko

77 AMPUJAN YMPÄRISTÖOPAS - LYIJY
Lyijylle voi altistua hengittämällä lyijypölyä, juomalla lyijyä sisältävää pohjavettä tai nielemällä lyijypitoista pintavettä esimerkiksi peseytymisen ja uimisen yhteydessä rata-alueen ulkopuolellakin. Ohjeistus altistuksen välttämiseksi: Muista huolellinen käsien pesu ammunnan jälkeen ennen ruokailua. Vältä lyijypölyn hengittämistä. Vältä ampumaradan ympäristössä kasvavien marjojen ja sienien syöntiä.

78 AMPUJAN YMPÄRISTÖOPAS - MELU
Suupamaus on merkittävin ampumamelun lähde. Ohjeistus ammuntamelun haittavaikutusten välttämiseksi: Käytä ampuessasi aina kuulosuojaimia. Suojaa kuulosi jo radalle tullessasi, jos siellä ammutaan. Hyvälaatuiset kuulosuojaimet ja korvatulpat yhdessä antavat parhaan suojan kuulovaurioita vastaan. Huolehdi itsesi lisäksi nuorista ampuma-harrastajista ja suojaa heidät melulta. Varmista, että myös ammuntaa seuraaville on tarjolla korvatulppia kuulon suojaamiseksi. Hakeudu välittömästi lääkärin vastaanotolle, jos epäilet että kuulosi on vahingoittunut. Kunnioita naapurustossa järjestettäviä erityistilaisuuksia ja pyri sovittamaan ampumatapahtumat ja -kilpailut juhlapäivien ulkopuolelle meluhäiriön välttämiseksi. Äänenvaimennin hiljentää suupamausta. Aliäänipatruunoiden käyttö poistaa lentoäänen.

79 AMPUJAN YMPÄRISTÖOPAS - JÄTTEET
Jätteen synnyn ehkäisy, lajittelu ja kierrätys Käytännön toimia ampumaradoilla: Huolehdi että ampumapaikkasi ympäristö jää siistiksi ammunnan jälkeen. Suosi useaan kertaan käytettäviä tai kierrätettäviä tuotteita ja pakkauksia kertakäyttöisten sijaan. Käytä kilpailu- ym. tilaisuuksissa mahdollisuuksien mukaan pestäviä ruokailuastioita. Kierrätä tyhjät juomapullot. Paikka ammutut maalitaulut, vaihda tarvittaessa taulujen keskustat ja varastoi korjatut taulut seuraavaa käyttökertaa varten Lajittele jätteet mahdollisuuksien mukaan (mm. pahvi, paperi, biojäte, metalli, energiajäte). Jos havaitset puutteita jäteastioissa tai ohjeissa, kerro asiasta seuran ympäristövastaavalle

80 AMPUJAN YMPÄRISTÖOPAS - JÄTTEET

81 KIITOS!

82 KESKEISTÄ TERMISTÖÄ Pima = Pilaantunut maaperä
Haitallisten aineiden pitoisuuksien vertailuarvot Kynnysarvo = pitoisuus, jonka ylittyessä on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava Alempi ohjearvo = pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään yleensä pilaantuneena paitsi epäherkillä alueilla Ylempi ohjearvo = pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään yleensä pilaantuneena epäherkilläkin alueilla (kuten teollisuus-, varasto- tai liikennealueilla) Vaarallinen jäte = jäte, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava vaaraominaisuus (aikaisemmin: ongelmajäte) Tässä muutamia käsitteitä selitettynä

83 KESKEISTÄ TERMISTÖÄ A-painotus = Taajuuspainotus, jossa vaimennetaan pieniä ja erittäin suuria taajuuksia. Painotus pyrkii jäljittelemään normaalikuuloisen ihmisen kuulon taajuusvastetta. Impulssimelu = Melu joka sisältää hetkellisiä, enintään 1 s kestäviä ja toisistaan selvästi erottuvia meluhuippuja. LAImax =Suurin A-painotettu äänitaso määriteltynä impulssiaikavasteella AVI = Aluehallintovirasto ELY-keskus = Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tässä muutamia käsitteitä selitettynä

84 LÄHDEVIITTEET JA LISÄTIETOA
Suomen Liikunta ja Urheilu > Reilu peli > Ympäristötyö > Suomen ympäristökeskus > Hankkeet > Hankkeet aakkosittain > Haitta-aineiden kulkeutumisen arviointi ampumarata-alueilla (HATTARA) > Palvelut ja tuotteet > Julkaisut > Suomen ympäristö > Suomen ympäristö -sarja > SY543 Ampumarata-alueiden pilaantunut maaperä - Tutkimukset ja riskienhallinta > Lainsäädäntö > Säädökset alkuperäisinä > 1997 > 53/1997 Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutasojen ohjearvoista > Ympäristöministeriö > Julkaisut > Suomen ympäristö –sarja > 2012 > SY23 Ampumaratojen ympäristölupaopas Ampumaratojen BAT-Raportti (julkaistaan v. 2014) Huom! Muutettu BAT-raportin julkaisuajankohdaksi 2014 Lainsäädäntö löytyy osoitteesta