Kaavatilanne Lasilaakso-Saunaniemi Laatinut asemakaavainsinööri Aila Harmaajärvi Kauklahden asukasfoorumi 15.8.2013, Jaana Salo.

Esitys aiheesta: "Kaavatilanne Lasilaakso-Saunaniemi Laatinut asemakaavainsinööri Aila Harmaajärvi Kauklahden asukasfoorumi 15.8.2013, Jaana Salo."— Esityksen transkriptio:

1 Kaavatilanne Lasilaakso-Saunaniemi Laatinut asemakaavainsinööri Aila Harmaajärvi Kauklahden asukasfoorumi 15.8.2013, Jaana Salo

2 Rantaraitti, tilanne 18.3.2013 http://www.espoo.fi/rantaraitti 2 Pt-tavoite Valmista Rakenteilla

3 Espoon eteläosien yleiskaava 3 Virkistysyhteys Luonnon- suojelualue Natura 2000 – verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue

4 Voimassa olevat asemakaavat Saunalahdenranta- Pihlajamäki (2000) Saunalahdenportti (2005) Saunaniemi IV (2010) 4

5 5 Saunalahdenranta- Pihlajamäki Voimassa 6.9.2000. VL-1 Luonnonmukaisena säilytettävä lähivirkistysalue SL Luonnonsuojelualue. Alueella ei saa suorittaa sen luonnontilaa muuttavia toimenpiteitä. AO Erillispientalojen korttelialue. E-wk Erityisalue. Vesialue, joka on osoitettu kaupungin käyttöön.

6 6 VL-s Luonnonmukaisena säilytettävä virkistysalue. Natura-alueen suojavyöhykettä ja luonnonmukaisena säilytettävä virkistysalueen osa, jonka maanpinnan muuttaminen on kielletty. VL-1 Luonnonmukaisena säilytettävä lähivirkistysalue. VL Lähivirkistysalue. SL-1 Luonnonsuojelualue. Alueelle saa rakentaa yhden puisen kevytrakenteisen laiturin, joka ei ulotu ruovikkoaluetta ulommaksi. Saunalahdenportti Voimassa 13.7.2005

7 7 VV Uimaranta-alue. Alueelle saa rakentaa uimarannan käyttöä palvelevia rakennelmia. /sm Alueella sijaitsee historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. AO Erillispientalojen korttelialue. S-1 Suojelualue, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 47§:n perusteella suojeltu uhanalaisen eliölajin esiintymisalue. Saunaniemi IV Voimassa 11.8.2010

8 Vireillä olevat asemakaavat 8 Saunaniemi III Tullut osittain voimaan 13.3.2013. Valitettu hallinto- oikeuteen, joka hylkäsi valitukset. Haettu valituslupaa korkeimmasta hallinto- oikeudesta. Kallvik I Kaavaehdotus on ollut nähtävillä helmi- maaliskuussa 2012. Kaavaa valmistellaan hyväksymiskäsittelyyn.

9 9 VL Lähivirkistysalue. VK Viherkaista, jossa korostetaan luonnonsuojelullisia arvoja. S-1 Suojelualue, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 47§:n perusteella suojeltu uhanalaisen eliölajin esiintymisalue. Saunaniemi III Tullut osittain voimaan 13.3.2013. VK-alue sekä AO-korttelit 42319, 42315 ja 42317 kuvassa näkyviltä osin eivät kuulu voimaan tulleeseen alueeseen. AO Erillispientalojen korttelialue./s Alue, jolla ympäristö säilytetään.

10 10 Saunaniemi III Ote kaupungin- hallituksen päätöksen mukaisesta kaavakartasta, josta vahvistamattomat alueet on ruksattu pois. Muilta osin kaava on tullut voimaan.

11 11 Saunaniemi III 13.3.2013 voimaan tulleet osat.

12 Saunaniemi III – Pääkohtia sisällöstä Kaavoitus on ollut vireillä vuodesta 2001 lähtien, jolloin osallisille esiteltiin tavoiteohjelma ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Alue on kaavoitettu merelliseksi pientaloalueeksi, tiestö säilytetään kapeana, rantaan osoitetaan 10 metriä leveä viherkaista, jossa korostetaan luonnonsuojelullisia arvoja. Virkistysalueet osoitetaan luontoarvoiltaan ja kasvillisuudeltaan arvokkaille alueille, ne ovat yhteydessä toisiinsa ja osa laajempaa kokonaisuutta, jolta on yhteydet keskuspuistoon ja meren rantaan. Ranta-aluetta pyritään kehittämään luonnonmukaisena ja osittain palauttamaan entiselleen, mikä edistää alueelle luonteenomaisen kasvillisuuden elinmahdollisuuksia ja luonnon monimuotoisuutta. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on n. 36 000 k-m2 (kaavan kokonaistehokkuus e=0,11), mikä vastaa laskennallista asukasmäärää 760. Alueen maisemallisten erityispiirteiden säilymiseksi kortteleiden jyrkimmät rinteet ja kallioalueet on osoitettu luonnontilassa säilytettäviksi tontin osiksi. Ehyen merinäkymän ja tulvavaaran vuoksi rantatonttien rakennusoikeus on muuta aluetta alhaisempi. Asemakaavan mukainen ranta-alueen täyttö muuttaa alueen maastonmuotoja voimakkaasti, jolloin myös olemassa olevaa kasvillisuutta joudutaan poistamaan täytön alta. Täytön rajoittuminen suhteellisen etäälle rantaviivasta rajaa myös tulevan rakentamisen kauas rannasta. Rantaan sijoittuva viherkaistale toimii luontevana rajana asutuksen ja luonnonmukaisemman rantavyöhykkeen välillä. Olemassa olevia rakennuksia joudutaan täytön myötä purkamaan. Vanhat pienipiirteiset pihapiirit ja kesämökit häviävät kokonaan. Rakennuskanta tulee muuttumaan voimakkaasti suunnitelman toteutumisen myötä rakennusten koon kasvaessa ja materiaalien muuttuessa. Suunnittelualueen itäreunan asuin- ja piharakennukset joudutaan purkamaan lähes poikkeuksetta. Alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi määriteltyjä rakennuksia tai pihapiirejä. Varsinainen rantaraitti katkeaa suunnittelualueen kohdalla, mutta Heimolantien jalkakäytävä ja alueen sisäiset viheralueet toimivat osana rantaraitin kokonaisuutta. Suunnitelma heikentää asukkaiden oman rannan käyttöä. Olemassa olevien laitureiden tai muiden rakenteiden käytöstä on mahdollista sopia kiinteistöpalvelukeskuksen kanssa. Asukkaiden yhteislaituri on kaavasta poistettu, koska se sijaitsee meriuposkuoriaisen elinympäristönä suojellulla alueella. 12

13 13 VU-1 Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. VL Lähivirkistysalue. VL-1 Lähivirkistysalue, joka tulee säilyttää luonteeltaan avoimena. S-1 Suojelualue, jolla sijaitsee luonnonsuojelu-lain 47§:n perusteella suojeltu uhanalaisen eliölajin esiintymisalue. AO Erillispientalojen korttelialue. AO-1 Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Luonnonmukaisena säilytettävä alueen osa, jonka puustoa tulee hoitaa elinvoimaisena siten, ettei lepakoiden elinolosuhteita heikennetä. Kallvik I Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 2-3/2012. Kaavaa valmistellaan hyväksymiskäsittelyyn.

14 Kallvik I – Pääkohtia sisällöstä Kaava-alue on osa Kurttilaa, jota kehitetään asumispainotteisena osana Suur-Kauklahden paikalliskeskusta. Kaavoituksella pyritään luomaan paikalliset erityispiirteet sekä luonnon- ja kulttuuriarvot huomioiden nykyistä tiiviimpi ja yhtenäisempi asuinalue lähipalveluineen (kylätalo / päiväkoti). Asuinkortteleissa rakennusoikeus ja tehokkuusluku vaihtelevat e=0,20 ja e=0,35 välillä lisäprosentteineen. YL- korttelissa rakennusoikeutta on 3000 k-m2. Liikenneverkoston suunnittelussa pyritään luomaan hyvät ja turvalliset yhteydet sekä Kauklahden aseman että Kauklahdenväylän suuntiin samalla kun alueen katu- ja kevyenliikenteen verkostojen toimivuutta parannetaan. Virkistysalueita on tarkoitus kehittää Espoon eteläosien yleiskaavan antamien suuntaviivojen mukaisesti sekä taata riittävän laajat virkistysalueet osana laajempaa virkistysalueverkostoa. Tärkeimpien luonnonympäristön tai kasvuston erityispiirteiden säilyminen pyritään turvaamaan asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin. Asemakaava-alueen asukasmäärä noussee nykyisestä noin 30 asukkaasta noin 1000 asukkaaseen. Asukasmäärän kasvun myötä alueen sosiaalinen luonne muuttuu selvästi kaupunkimaisemmaksi. Yleiskaavan mukainen kehitys on samansuuntaista koko Kurttilan alueella. Alue tulee tiivistymisestä huolimatta säilymään pientalovaltaisena ja luonnonläheisenä asuinalueena. Kaava-alueen eteläosassa tontteihin kuuluvat metsäisien selänteiden lakialueet ja jyrkät rinnealueet jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Peltoviljelyn jatkaminen viheralueella toimisi linkkinä paikan historiaan, mutta uuden asutuksen tarvitsemien viher- ja virkistysyhteyksien turvaaminen tulee todennäköisesti vaatimaan peltojen muuttamista ainakin osin rakennetuiksi viheralueiksi. Espoonlahden rantaan sijoittuva rantaraitti linjataan siten, että suurmaiseman kannalta merkityksellinen rantapuusto ja nykyinen rantaviiva voidaan säilyttää. Kallvikin kartanon tilakeskuksen miljöön säilyminen turvataan asemakaavamerkinnöin ja määräyksin. 14

15 Tulevaisuuden kaavoitus Rantaraitin länsipäässä Mustalahden alueella sekä Lasilaakson ranta- alueilla ei ole asemakaavoitusta suunnitteilla vielä lähitulevaisuudessa. 15

16 Yhteystiedot Kaupunkisuunnittelukeskus Asiakaspalvelu puh. (09) 816 25200 Asemakaavainsinööri Aila Harmaajärvi aila.harmaajarvi@espoo.fi puh. (09) 816 82225 16