SSPL Juhlaseminaari 6.2.2016 Veikko Pullinen Palokuntasopimukset ja tilanne Länsi-Uusimaa / Grankulla FBK.

Esitys aiheesta: "SSPL Juhlaseminaari 6.2.2016 Veikko Pullinen Palokuntasopimukset ja tilanne Länsi-Uusimaa / Grankulla FBK."— Esityksen transkriptio:

1 SSPL Juhlaseminaari 6.2.2016 Veikko Pullinen Palokuntasopimukset ja tilanne Länsi-Uusimaa / Grankulla FBK

2 Palokuntasopimukset. Länsi-Uusimaa - Nykyiset sopimukset allekirjoitettu 2010 - Eivät noudattele SSPL sopimusmallia - Sopimus mahdollistaa vain 2 mallisen palokunnan - 2 palokuntamallia : Peruspalokunta & Tukipalokunta - Lähtöajat 8,12,20 tai 30min. - Minimivahvuus 12hlö, joista 3 yksikönjohtajaa. - Yksikkö 1+3, jossa 1 savupari - - Muut palokunnat tukipalokuntia, tällöin hälytysosasto >=9 - - Palokunta jossa <9 hälytysosastossa → Ei sopimusta - Sopimuksessa huomioitu päivälähtöongelma → Ei vaikuta vasteisiin. - 80% oltava sopimuksen mukaisesti, 1+2 sallitaan jos savupari - Ei lähtöä → 2 sopimusrikkoa, ei vahvuutta, ei lähtöä.

3 Työterveys. - Toimii hyvin - Terveystarkastukset varataan itse. - Loukkaantumisten yhteydessä ei ollut ongelmia

4 Korvaukset. - Ei henkilökohtaisia korvauksia sopimuspalokunnilla - Korvaukset toiminnan mukaisesti, toimintaan nähden riittävä → Kaikkia ei voi miellyttää. - Kalusto ajantasaista → Rikkinäisten tilalle saadaan uusia - Letku- ja muun juoksevan huolto ei hallinnassa → Johtuu pääosin pääpaloaseman remontista - Henkilökohtaiset varusteet, toimii hyvin 1 yhdyshenkilö palokunnan ja laitoksen välillä.

5 Vasteet. - Toisinaan vastemuutoksia → Yksiköt tippuvat pois - Sopimuspalokunnat eivät ole mukana suunnittelussa - Sopimuspalokuntalaisia töissä TIKE:ssä → Mukana siten vastesuunnitteluissa.

6 Yhteenveto sopimuksista Yleisesti verraten: - Valtakunnallisesti katsoa tilanne hyvä, ei suuria ristiriitoja. Hyvää: - Palokuntasopimus joustaa, kun 80% ehto täytttyy täysi korvaus - Terveystarkastukset toimivat - Käyttöaste sopiva → Ei kuormitusta liikaa - Kursseja tarjolla riittävästi Huonoa - Ei henkilökohtaisia korvauksia → Tarvitaanko edes? - Kommunikaatio ja yhteistyö tulisi olla syvempää - Ei yhteistyötä hälytysosastojen kesken alueella - Ei kehitysyhteistyötä palokuntien välillä, tai pelastuslaitoksen välillä. - Erittäin karsiva, kun palokunta tippuu alle 9 henkilön, ei sopimusta → Toiminta lakkaa. - Erikoistuminen tekee ”yhden asian palokunnan” → vaikutus toimintaan

7 Tulevaisuuden haasteet - Kuka on pelastusalan vastuutaho - - Kenen kanssa sopimukset tehdään? - - Yksi tavoite on varmaa  Säästöt, kohdistuu jo Pelastusopistoon ym. - - Miksi säästöt eivät koskettaisi sopimuspalokuntia kun ne koskettavat kaikkia muita yhteiskunnan rakenteita? - Kun tiedetään jo nyt tavoitteet, voidaan näihin valmistautua  Yhtenäinen toiminta laajasti ja ehdotuksien miettiminen. - - 2 vaihtoehtoa, toiminta ennallaan ja säästöt rahamääriin ”jäädään tuleen makaamaan” TAI toiminnan tehostaminen  uudet ideat - - Seuraavissa neuvotteluissa ei voida vaatia, vaan tulee ehdottaa rohkeita uudistuksia. - - Yhtenäiset työryhmät, kun vastapuoli selvillä. - - Kuka neuvottelee? Neuvottelijoilla tulee olla laaja-alainen osaaminen, myös palokunnan ulkopuolelta  Palokunta, yhteiskunta, talousosaaminen