Luonnonsuojelu. Luonnonsuojeluoikeuden kehityksestä  ensimmäinen kansallinen luonnonsuojelulaki (71/1923)  valtion suojelualue, yksityinen suojelualue,

Esitys aiheesta: "Luonnonsuojelu. Luonnonsuojeluoikeuden kehityksestä  ensimmäinen kansallinen luonnonsuojelulaki (71/1923)  valtion suojelualue, yksityinen suojelualue,"— Esityksen transkriptio:

1 Luonnonsuojelu

2 Luonnonsuojeluoikeuden kehityksestä  ensimmäinen kansallinen luonnonsuojelulaki (71/1923)  valtion suojelualue, yksityinen suojelualue, lajirauhoituksia  Luonnonsuojelun normipohja  kv. sopimuksia (CITES 1973, Ramsar 1975, Bern 1979, Bonn 1979, biodiversiteettisopimus 1992)  Euroopan unionin oikeus (luontodirektiivi 1992 ja lintudirektiivi 1979, CITES-asetus 1982 ja 1997)  kansallinen lainsäädäntö, erityisesti luonnonsuojelulaki (1096/1996, LSL) ja luonnonsuojeluasetus (160/1997, LSA) Syventävää tietoa: Suvantola, Leila – Similä, Jukka: Luonnonsuojeluoikeus. Helsinki 2011.

3 Luonnonsuojelun sääntely  Luonnonsuojelulaki (1096/1996, LSL) ja luonnonsuojeluasetus (160/1997, LSA)  Luontoarvojen suojelua myös  Kaavoituksessa: vaatimus luontoarvojen huomioon ottamisesta (MRL)  Eri lakien lupaehdoissa = luontoarvojen turvaaminen voi estää luvan saamisen  mm. VL 3:2 ja 3:4 (ehdoton luvanmyöntämiseste), YSL 42.1 §  Erilaisten luonnonarvojen turvaaminen muilla laeilla  Luontotyyppisuojelua  metsälaki 10 §: erityisen tärkeät elinympäristöt  vesilaki 2:11: vesiluontotyypit (rinnastetaan LSL:ssa tarkoitettuihin luontotyyppeihin, KHO 2006:7)  MAL 3 §: harjuluonnon suojelu  MRL 10 luku: ranta-alueiden suojelu  koskiensuojelulaki (35/1987)  vesirakentaminen  Erämaalaki (62/1991)  tien rakentaminen, kaivokset

4 Luonnonsuojelun hallinto/viranomaiset  Luonnon- ja maisemansuojelun ylin ohjaus ja valvonta kuuluu YM:lle  Luonnonsuojeluohjelmien ja -strategioiden laatiminen  ELY:n tehtävänä on edistää ja valvoa luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan  Laissa edellytetyt suojelu- ja muut päätökset  Lainvalvonta  Kunnan tulee edistää luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan  Luonnonmuistomerkit  Kaavoitus  Erityistehtävät  Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus

5 Luonnonsuojelun keinovalikoima  Suunnitelmat ja ohjelmat (HUOM: suojelukohteiden valinta!)  Luonnonsuojeluohjelmat (LSL 2 luku)  Natura 2000 –verkosto (luku 10)  (METSO-ohjelma)  Kohdesuojelu (varsinaiset suojelupäätökset)  Luonnonsuojelualueet (aluesuojelu)  Kansallis- ja luonnonpuistot (LSL 11 ja 12 §) ja  Muu luonnonsuojelualue (LSL 17 §)  Yksityiset suojelualueet (LSL 24 ja 25 §)  Luonnonmuistomerkit (LSL 23 ja 26 §) ja maisema-alueet (LSL 5 luku)  Elinympäristösuojelukohteet  Luontotyypit (LSL 29 §)  Eliölajien elinympäristöt (LSL 47 ja 49 §)  Erityisen tärkeät elinympäristöt (Metsälain 10 §)  Pienvedet (VL 2:11)  Eläin- ja kasvilajien rauhoitus (LSL 38 § ja 42 §)

6 Suojelukohteen valinta: luonnonsuojeluohjelmat (LSL 2 luku)  Luonnonsuojeluohjelman laatii YM  Luonnonsuojeluohjelman laatimisen käynnistyessä YM:llä yleinen tiedottamisvelvollisuus (LSL 8.2 §).  Luonnonsuojeluohjelmaa laadittaessa on niille, joiden etua tai oikeutta asia koskee, varattava tilaisuus tulla kuulluiksi (LSL 8.2 §).  Alueen tulee täyttää LSL 10.2 §:n yleiset edellytykset  Luonnonsuojeluohjelman hyväksyy valtioneuvosto yleisistunnossa.  Luonnonsuojeluohjelman oikeusvaikutukset 9 §  Toimenpiderajoitus: VN:n hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvalla alueella ei saa suorittaa sellaista toimenpidettä, joka vaarantaa alueen suojelun tarkoituksen.  päätöksessä luettelo vaarantavista toimista  ELY voi myöntää luvan poiketa rajoituksesta, mikäli suojelun tarkoitus ei mainittavasti vaarannu.  Ohjausvaikutus: Valtion viranomaisen ja laitoksen on suunnitellessaan toimenpiteitään ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta luonnonsuojeluohjelman toteuttamista. vrt. maakuntakaava  Soidensuojelun täydennysohjelma vireillä. Soidensuojelun täydennysohjelma

7 Vanhat LS-ohjelmat  Ohjelmat (valtioneuvoston periaatepäätöksiä)  Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma (1978, 1980, 1985, 1988)  Soidensuojelun perusohjelma (1978, 1981)  Lintuvesiensuojeluohjelma (1982)  Lehtojensuojeluohjelma (1989)  Harjujensuojeluohjelma (1985)- toteutus MAL 3 §:n kautta  Mikkelinsaarten saariryhmän suojelupäätös (1989)  Rantojensuojeluohjelma (1990)  Vanhojen metsien suojeluohjelma (1993, 1995, 1996)

8 Suojelukohteen valinta: Natura 2000 - verkosto  Eurooppalainen ekologinen verkosto  Natura 2000-verkosto koostuu  Lintudirektiivin mukaisista linnustonsuojelualueista (SPA-alueet, Special Protection Areas)  Liitteen 1 lintulajien suojelemiseksi sopivimmat alueet  muuttavien lajien muuttoreittien pesimä-, levähdys-, sulkasato- ja talvehtimisalueet  jäsenvaltio ilmoittaa  Luontodirektiivin mukaisista yhteisön tärkeinä pitämistä alueista (SCI-alueet, Sites of Community Importance)  Liitteen I luontotyypit ja II lajit -> suotuisan suojelutason säilyttäminen ja palauttaminen  Suomessa 69 luontotyyppiä ja 103 lajia  jäsenvaltiot ehdottaa, EU-päätöksenteko (SCI-alueet)  jäsenvaltiot muodostavat SCI-alueista SAC-alueita (Special Areas of Conservation) eli erityisen suojelutoimen alueita  kansallisesti luonnonsuojelualueet muodostavat SAC-alueita  myös muita toteutustapoja, jolloin ei muodostu SAC-aluetta  Suomessa Naturaan kuuluu n. 5 milj. ha (SPA ja SCI)  noin 1900 Natura-verkostoon kuuluvaa aluetta  97 % alueista ennestään kansallisia luonnonsuojelun alueita

9 Natura 2000-verkostoon kuuluvien alueiden oikeusvaikutuksia 1. Luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen heikentymisen sekä lajien häirinnän estäminen (luontod. 6.2. art.) 2. Alueisiin mahdollisesti heikentävästi vaikuttavien hankkeiden ja suunnitelmien vaikutukset on arvioitava (luontod. 6.3 art.)  LSL 65.1 §: ”Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää --- on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset” 3. Kompensointi, jos sallitaan hanke tai suunnitelma, joka merkittävästi heikentää Natura –verkoston luonnonarvoja (luontod. 6.1 art.)

10 Luonnonsuojeluohjelman toteutus Alue kuuluu luonnonsuojeluohjelmaanMaanomistaja suojelulle myönteinen Valtio toteuttaa suojelun Kauppa, vaihto tms.  Kansallispuisto (LSL 11§), luonnonpuisto (LSL 12 §) tai muu valtion luonnonsuojelualue (LSL 17 §) Maanomistaja toteuttaa suojelun Yksityinen luonnonsuojelualue (LSL 24.1 §) Maanomistaja suojelulle kielteinen Alue siirretään valtion omistukseen Pakkolunastus (LSL 52 §)  Kansallispuisto (LSL 11§), luonnonpuisto (LSL 12 §) tai muu valtion luonnonsuojelualue (LSL 17 §) Suojelualue perustetaan yksityiselle maalle Yksityinen luonnonsuojelualue (LSL 24.3 §)

11 Aluesuojelu: Luonnonsuojelualueet Yleiset perustamisedellytykset LSL 10.2 §:ssä 1) uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eliölaji, eliöyhteisö tai ekosysteemi; 2) LSL 49.1 §:ssä tarkoitettujen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen esiintyminen; 3) erikoinen tai harvinainen luonnonmuodostuma; 4) erityisen luonnonkaunis alue; 5) harvinaistuva perinneluontotyyppi; 6) luontotyypin tai eliölajin suotuisan suojelutason säilyttäminen tai saavuttaminen sitä vaatii; tai 7) alue on muutoin niin edustava, tyypillinen tai arvokas, että sen suojelu voidaan katsoa luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyttämisen kannalta tarpeelliseksi.  koskee myös luonnonsuojeluohjelmia

12 Luonnonsuojelu valtion maalla Luonnonsuojelualueet valtion mailla

13 Aluesuojelu: kansallis- ja luonnonpuistot Kansallispuisto  Erityiset edellytykset:  Kansallispuiston pinta-alan on oltava vähintään 1 000 hehtaaria.  Alueella on oltava merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä tai muutoin luonnontuntemuksen lisäämisen tai yleisen luonnonharrastuksen kannalta.  Kansallispuiston perustamisesta ja tarkoituksesta säädetään lailla.  vuonna 2011 oli 37 kansallispuistoa Luonnonpuisto  Luonnonpuistolla on oltava merkitystä luonnonmukaisen kehityksen turvaamiselle, tieteelliselle tutkimukselle tai opetukselle.  Luonnonpuiston perustamisesta ja tarkoituksesta säädetään lailla, jos alue on vähintään 1 000 hehtaarin suuruinen, muussa tapauksessa asetuksella.  vuonna 2011 oli 19 luonnonpuistoa  Perustaminen lailla/asetuksella  ei valitusoikeuksia  Perustaminen valtion omistamalle alueelle  Rauhoitussäännös ja poikkeukset (LSL 13-16 §)

14 Luonnonsuojelualue yksityismaalla

15 Aluesuojelu: Luonnonsuojelualue yksityismaalla  YLEISET PERUSTAMISEDELLYTYKSET: LSL 10 § 2 mom.  MAANOMISTAJAN SUOSTUMUKSELLA  luonnonsuojelualue (24.1 §)  määräaikainen rauhoitus (25 §)  maanomistaja ja ELY sopivat rauhoitusmääräykset ja korvaukset  ILMAN MAANOMISTAJAN SUOSTUMUSTA (24.3 §)  luonnonsuojeluohjelmiin kuuluva alue  vain, jos ei vapaaehtoisesti saada toteutettua suojelua  vain ohjelmasta aiheutuvin rauhoitusmääräyksin, laajemmat edellyttävät maanomistajan suostumusta  maanomistaja ja ELY voivat sopia korvaukset  maanomistaja voi hakea korvauksenmääräämismenettelyä maanmittaustoimistolta, jos korvauksista ei päästä sopimukseen  (LUONNONMUISTOMERKKI)

16 Yksityinen luonnonsuojelualue Merkintä kiinteistörekisteriin, karttoihin jne. Lainvoimainen päätös Valitusaika 30 pv Tiedoksianto ELY:n päätös (rauhoitusmääräykset, korvaukset) Asianosaisten kuuleminen (HL) Sopimus Neuvottelut: korvaus, rauhoitusmääräykset Maanomistajan tai ELY:n aloite Merkintä rekisteriin, maastoon, korvaukset Lainvoimainen päätös Valitusaika 30 pv Tiedoksianto ELY:n päätös (rauhoitusmääräykset) Asian valmistelu Kuuluu luonnonsuojeluohjelmaan Neuvottelut: MO vastustaa ELY:n aloite Yksityinen LSA Ilman MO:n suostumusta

17 Aluesuojelu: Alueen määräaikainen rauhoittaminen (LSL 25 §)  Sopimus maanomistajan ja alueellisen ympäristökeskuksen välillä:  Rauhoitusmääräykset  Korvaukset  Edellytykset 10 § 2 mom.  määräaikaisuus = kesto enintään 20 v.  sitoo myös uutta maanomistajaa, merkitään kiinteistörekisteriin = julkinen  Soveltuu käytettäväksi silloin kun luonnonarvojen pysyvyys ei ole varma: esim. valkoselkätikan esiintymispaikka (vaihtoehtona erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajaukselle tai luonnonsuojelualueen perustamiselle)  toteutuskeino METSO-ohjelmassa

18 Aluesuojelun keinot Luonnonsuojelualueet 10 § valtioKansallispuisto (10 §)Luonnonpuisto (12 §) Muu luonnonsuojelualue yksityinen Vapaaehtoinen ls-alue 24.1 § Ls-alue ilman suostumusta (24.3 §) Määräaikainen rauhoittaminen (25 §)

19 Luonnonsuojelualueet 1.1.2011 Luonnonsuojelualueet (kpl) pinta-ala (ha)  Kansallispuistot (37) 978 900  Luonnonpuistot (19) 153 600  Soidensuojelualueet (171) 460 400  Lehtojensuojelualueet(52) 1 200  Vanhat metsät (91) 9 400  Hylkeidensuojelualueet (7) 18 800  Muut valtion ls-alueet (39) 49 100  Yksityismaiden ls-alueet (7773) 232 900  Erämaa-alueet (12) 1 490 300

20 Luonnonmuistomerkit  Puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella, voidaan määrätä rauhoitetuksi luonnonmuistomerkiksi.  vs. muinaismuistolain muinaisjäännökset  Valtion maalla LSL 23 §  Luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta päättää se viranomainen tai laitos, jonka hallinnassa olevalla alueella luonnonmuistomerkki sijaitsee.  yleensä Metsähallitus  Yksityismaalla  kunta päättää alueen luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta  omistajan hakemuksesta tai suostumuksella  Rauhoitetun luonnonmuistomerkin vahingoittaminen tai turmeleminen on kielletty (välittömät tai välilliset)   kielto tulee voimaan hallintopäätöksellä, jolla ei voida antaa sitovia rauhoitusmääräyksiä

21 Elinympäristösuojelu: luontotyypit ja esiintymispaikat  Luontotyypit (LSL 29 §)  Maa- tai vesialueita, joilla on tietynlaiset ympäristöolot sekä luonteenomainen kasvi- ja eläinlajisto  Luontotyypit, jotka maassamme vähälukuisia (LSL 29 § ja LSA 10 §)  Luonnontilainen tai luonnontilaiseen verrattava  Kielto (ominaispiirteiden vaarantaminen) voimaan ELY:n päätöksellä (LSL 30 §) -> rajojen osoittaminen  1997-2007: yht. 1864 ha, 905 suojelupäätöstä  jalopuumetsikkö 663 ha, merenrantaniitty 542 ha, pähkinäpensaslehto 264 ha  Erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat (LSL 47 §)  Erityisesti suojeltavaksi laji on sellainen uhanalainen eliölaji, jonka häviämisuhka on ilmeinen.  noin 700 kasvi- ja eläinlajia (esim. valkoselkätikka, rupilisko, saimaannorppa)  Kielto (esiintymispaikan hävittämisen tai heikentämisen kielto) voimaan ELY:n päätöksellä

22 Elinympäristösuojelu: Metsälain erityiset tärkeät elinympäristöt ja vesilain vesiluontokohteet  Metsälaissa määritellyt elinympäristöt (Metsälaki 10 §)  pienten vesien lähiympäristöt, eräät metsäiset suotyypit, lehtolaikut, kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomien soiden keskellä, rotkojen ja kurujen sekä jyrkänteiden alueet ja mm. kallioiden puustot  erityisen tärkeät elinympäristöt ovat pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä  luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset kohteet  Suojelun sisältö: käsittelyn yleiset periaatteet ja kielletyt toimenpiteet sekä elinympäristökohtainen käsittely määritellään metsälaissa (MetsäL 10 a ja 10 b §)  Vesiluontotyypit  enintään kymmenen hehtaarin suuruinen flada tai kluuvijärvi (meren rannikoiden muodostumia), lähde, muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitseva noro, enintään yhden hehtaarin suuruinen lampi tai järvi  Luonnontilaiset (myös luonnontilaisen kaltaiset (HE 277/2009 vp)  Suojelun sisältö: luonnontilaa ei saa vaarantaa  Kieltää esim. kohteen tai sen ympäristön kaivamisen, mikä voisi johtaa vedenpinnan alenemiseen tms. haitalliseen muutokseen

23 Elinympäristösuojelu: luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit  Eräiden luontodirektiivissä määriteltyjen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat (LSL 49 §)  Lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämis- ja heikentämiskielto (LSL 49.1 §), koskee IV(a) liitteen eläinlajeja (noin 40 lajia)  Esim. liito-orava, viitasammakko, pohjanlepakko  Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain vesiluontotyypit ja luonnonsuojelulain LSL 49 §:n mukaiset lisääntymis- ja levähdyspaikat suojeltu suoraan lain nojalla  Ei erillistä suojelupäätöstä eli esim. maanomistajan, toiminnanharjoittajan tai kaavoittajan selvilläolovelvollisuus näiden kohteiden olemassa olosta

24 Lajisuojelu: Rauhoitussäännökset  Nisäkkäiden ja lintujen rauhoittaminen (LSL 38 §)  Ei-metsästettävät nisäkkäät ja linnut ovat rauhoitettuja.  Metsästyslain 5 §:ssä tarkoitettujen eläinlajien rauhoittamisesta säädetään metsästyslaissa.  Muiden eläinlajien rauhoittaminen (LSL 38.2 §)  Jos jonkin nisäkkäisiin tai lintuihin kuulumattoman eläinlajin olemassaolo käy uhatuksi tai rauhoittaminen muusta syystä osoittautuu tarpeelliseksi, voidaan tällainen laji asetuksella rauhoittaa koko maassa tai jossakin osassa maata.  LSA:lla rauhoitettu 46 eläinlajia  Kalalajit: muut kuin taloudellisesti hyödynnettävät rauhoitettuja  LSA 17 §  liitteessä 1 määritellään rauhoitetut kalalajit, yht. 37 lajia  Kasvilajien rauhoittaminen (LSL 42 §)  Jos luonnonvaraisen kasvilajin olemassaolo käy uhatuksi tai rauhoittaminen muusta syystä osoittautuu tarpeelliseksi, voidaan tällainen laji rauhoittaa asetuksella koko maassa tai jossakin osassa maata.  LSA:lla rauhoitettu 129 putkilokasvia

25 Rauhoitusten sisältö  Eläinlajit  tahallinen yksilön tappaminen, pyydystäminen  pesän, munien ja muiden kehitysasteiden haltuunotto ja siirtäminen ja muu tahallinen vahingoittaminen (poikkeus LSL 41 §)  tahallinen häirintä  Lintujen pesäpuut (merkitseminen), suurten petolintujen pesäpuut suoraan lain nojalla, jos pesä säännöllisessä käytössä ja selvästi nähtävissä (LSL 39 §)  Suuren petolinnun pesäpuu ja myös toiminta lähiympäristössä (KHO 3:2015)  Kasvilajit  kasvin hävittäminen  kasvin tai sen osan tai siementen poimiminen, kerääminen jne.  Poikkeaminen (LSL 48 §):  Yleispoikkeaminen mahdollista maa- ja metsätalouden, rakennustoiminnan sekä rakennuksen tai laitteen tarkoituksenmukaista käyttämisen vuoksi. (LSL 48.1 §)  Tällöin on kuitenkin vältettävä vahingoittamasta tai häiritsemästä rauhoitettuja eläimiä ja kasveja, jos se on mahdollista ilman merkittäviä lisäkustannuksia.  Muutoin poikkeaminen ELY:n luvalla, jos suojelutaso säilyy suotuisana (LSL 48.2 §).

26 Maisemansuojelu

27 Maisemansuojelu luonnonsuojelulaissa  Maisema-alueet (LSL 32 §) Maisema-alueet (LSL 32 §)  Luonnon- tai kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa maisema-alue  Valtakunnallisesti merkittävät perustaa YM, muut maisema-alueet perustaa ELY-keskus  Ympäristöministeriön päätöksellä on perustettu kolme valtakunnallista maisemanhoitoaluetta, lisäksi kaksi maakunnallista maisemanhoitoaluetta.  Päätökseen tarpeelliset määräykset, jotka eivät saa olla maanomistajalle kohtuuttomia

28 Maisemansuojelu ympäristölainsäädännössä  Kaavoituksessa  Maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimuksissa edellytys maiseman vaalimiseksi (MRL 28 ja 39 §)  Hankkeiden lupaedellytyksissä  Maa-aineslaki  MAL 3 §:n lupaedellytykset: ei saa aiheutua kauniin maisemakuvan turmeltumista  Myös kaivoslaissa otetaan maisema huomioon  Metsän hakkuu maisemaa suojellen  Esim. maiseman vuoksi metsänhakkuu voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla (Metsälaki 5b §)

29 Muu maisemansuojelu  Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet  Valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 1995 on määritelty 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Valtioneuvoston periaatepäätöksellä  Periaatepäätöksellä ei ole suoria oikeusvaikutuksia, mutta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (MRL 22 §) mukaan nämä maisema-alueet on otettava huomioon kaavoituksessa  Maakuntakaavoissa ja yleiskaavoissa tulee ottaa periaatepäätöksessä määritellyt maisema-alueet huomioon  Kansallismaisemat  27 kansallismaisemaa  Ei oikeusvaikutuksia, ei vaikutuksia kaavoitukseen

30 Kulttuurinsuojelu Muinaismuistot

31 Muinaismuistojen suojelu  Muinaismuistolaki (295/1963, MML)  kiinteät muinaisjäännökset, laivalöydöt ja irtaimet muinaisesineet  Kiinteät muinaismuistot  Luettelo kohteista MML 2 §:ssä (mm. uhripaikat, haudat, kalmistot)  Kajoamiskielto voimassa suoraan lain nojalla (MML 1 §)  Mm. kaavoituksessa, YVAssa otettava selko alueella olevista muinaismuistoista  ilmoitus museovirastolle (MML 13 §)  N. 14 000 inventoitua muinaisjäännöstä  Jos aiemmin tuntematon muinaisjäännös tulee vastaan esim. maata kaivettaessa, on työ keskeytettävä ja ilmoitettava museovirastolle (MML 14 §)  Mahdollisuus kajoamislupaan, jos kohtuuttoman suuri haitta muinaisjäännöksen merkitykseen nähden (intressivertailu) (MML 11 §)  Museovirasto myöntää kajoamisluvan

32 Kulttuurinsuojelu Rakennussuojelu

33 Rakennusten suojelu oikeudellisesta näkökulmasta  KAAVASUOJELU  MRL  lähinnä asemakaavoituksella (MRL 54 ja 57 §)  ensisijainen kaavoitetuilla alueilla  rakennuksen purkamislupa  suojelun edellytysten pohdinta kokonaisharkintana: suojeluarvot, kaavan kohtuullisuus ja yhdenvertaisuus  ERITYISLAKIIN PERUSTUVA RAKENNUSSUOJELU  Laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010, LaRS)  rakennussuojelu muilla kuin (asema)kaavoitetuilla alueilla  toissijainen suhteessa kaavasuojeluun  sovelletaan, jos valtakunnallinen merkitys, kaava ei suojeluun riittävä tai asemakaavoitustilanteen vuoksi erityisiä syitä olemassa  suojelun edellytykset: rakennuksen suojeluarvot + kirkkolakeihin perustuva rakennussuojelu (kirkkolaki, laki ortodoksisesta kirkosta)

34 Suojelun kohteet  Rakennukset, rakennelmat, rakennusryhmät tai rakennetut alueet, joilla on merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen, rakennustekniikan, erityisten ympäristöarvojen tai rakennuksen käytön tai siihen liittyvien tapahtumien kannalta (LaRS 3 §)  myös rakennuksen osa, kiinteä sisustus taikka muu rakentamalla tai istuttamalla muodostettu alue.  Kiinteällä sisustuksella tarkoitetaan ovia, ikkunoita, listoja, tulisijoja, pinnoitteita, teknisiä laitteita, kiintokalusteita tai muuta näihin verrattavaa sisustusta sekä rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisia, siihen pysyvästi kiinnitettyjä koneita ja laitteita.  Kaavasuojelu koskee yleensä lähinnä rakennuksen ulko- osia, erityistapauksissa voidaan antaa asemakaavamääräyksiä esim. huonejaon säilyttämisestä

35 Suojeluharkinta  Kaavasuojelu  Asemakaavan sisältövaatimukset  Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. (MRL 54.2 §)  Kohtuuttomuuskielto (MRL 54.3 §)  Maanomistajien yhdenvertainen kohtelu  Eri näkökohtien yhteensovittaminen  Rakennusperintölaissa rakennuksen suojeluarvoihin perustuva harkinta (LaRS 8 §)  Mm. harvinaisuus, tyypillisyys, edustavuus, alkuperäisyys, historiallinen todistusvoimaisuus

36 Suojelun toteutus  Kaavasuojelu  osana kaavoituksen järjestelmää  Maakuntakaavoissa maakunnallisten rakennussuojelukohteiden esittäminen  Osayleiskaavoissa esimerkiksi kaupungin osan/kaupungin keskustan rakennussuojelukohteet  Asemakaavassa yksityiskohtaisimmat rakennussuojelumääräykset  Miten  Kaavamerkinnät (esim. SR) ja sanalliset määräykset  Kaavapäätöksellä  Vaikutusmahdollisuudet kaavoitusmenettelyssä  Kunnan valtuusto hyväksyy (MRL 52 §)  Muutoksenhaku HaO

37  LaRS  Rakennuksen suojelua koskeva hallintopäätös (LaRS 9 §)  Rakennuksen suojelemisesta päättää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.  Suojelupäätös ympäristöministeriön vahvistettavaksi  Päätöksen suojelumääräykset (LaRS 10 §)  Päätöksestä tulee käydä ilmi, mitä aluetta suojelu koskee. Suojeltua rakennusta ei saa purkaa. Suojelua koskevaan päätökseen on otettava tarpeelliset määräykset rakennuksen kulttuurihistoriallisen merkityksen säilyttämiseksi. Suojelumääräykset on, mikäli mahdollista, laadittava yhteisymmärryksessä rakennuksen omistajan ja haltijan kanssa.

38 Suojellun rakennuksen käyttö ja kunnossapito  Pääperiaate, että suojelu voi tuottaa rajoituksia rakennuksen käytölle suojeluarvojen suojaamisen vuoksi  Esim. rajoitteet tai kiellot rakenteiden, julkisivun, huonejaon tms. muuttamiseksi  Suojelulla ei kuitenkaan suoraan rajoiteta rakennuksen käyttöä tiettyyn tarkoitukseen  Myös suojeltua rakennusta koskee kunnossapitovelvoite. Kunnossapidossa on otettava huomioon rakennuksen suojelun tarkoitus (MRL 166.2 §).  Rakennussuojelu käytännössä  Kaavoituksella suojeltu kymmeniä tuhansia kohteita  Erityislaeilla suojeltu joitakin satoja kohteita