Charles Babbage, tietokoneen isä?

Charles Babbage Syntyi vuonna 1791 Lontoossa Opiskeli matematiikkaa Trinity Collegessa v.1810-1814 Lukuisia keksintöjä valaistuksen alalla Idea tieteen ja teknologian yhdistämisestä Tilastoja, tähtitiedettä, filosofiaa...

Laskevakello v.1623 Ensimmäinen mekaaninen laskukone Wilhelm Schickard (1592-1635) Naipierin luiden jatkokehittelyä Yhteen- ja vähennyslasku (max. 6 merkkiä) Muistinumero-ongelma

Pascaline 1642 Blaise Pascal (1623-1662) Yhteen- ja vähennyslasku Hammasrattaat Muistinumero-ongelma

Leibnizin pyörä 1673 Gottfried Wilhelm Leibniz (1646-1716) Suunnitelma 1673 ja toteutus 1694 Kaikki aritmetiikan perusfunktiot Hammasrattaita ja sylinteri Muistinumero-ongelma

Ohjelmoinnin esiasteita Soittorasia kela ja väkäsiä (alkumuoto jo 1300-luvulla) v.1843 patentoitiin ensimmäinen reikäkorttisoitin (posetiivi) Jacquardin kutomakone v. 1801 reikäkorttinauha

De Pronyn malli Taulukoiden laskentametodi Babbage tutustui malliin v. 1819 Ranskassa Laskennan pilkkominen pieniin osiin varsinaisen laskennan yhteen- ja vähennyslaskun suorittivat maallikot

Differenssikone numero 1 Idea syntyi v.1821 Ratkaisu taulukoiden laskentaan Analogia de Pronyn mallista Äärellisten differenssien metodi laskutapahtumien pelkistys Hammasrattaat

Insinööri Babbage 1800-luvun teknologian riittämättömyys Babbage keskittyi teknisten osien ja teknisen osaamisen kehittämiseen vuonna 1832 1/7-osa differenssikoneesta valmiina projekti keskeytyi lopullisesti v.1833

Analyyttinen kone Sarja luonnoksia vuosilta 1831-1871 Yleiskäyttöinen kone ohjelmoitavuus kykeni laskemaan lähes kaikkien algebrallisten funktioiden arvoja

Nykyaikaisen tietokoneen malli Vuoteen 1836 mennessä neljä perusosaa I/O-järjestelmä, mylly, varasto ja hallinnointijärjestelmä

Varasto Joukko akseleissa kiinni olevia hammasrattaita yksi akseli vastasi yhtä lukua yksittäinen ratas luvun yhtä merkkiä desimaalijärjestelmä siirtoakseli vastasi muistinumeroista Lukujen ja välitulosten säilytyspaikka Keskusmuistin ja kovalevyn välimuoto

Mylly Keskusprosessori Suoritti aritmeettiset operaatiot Vastasi sisäisistä proseduureista tallennettu ”tynnyriin” idea muistutti soittorasiaa

Reikäkortit Päätyypit: operaatio-, numero- ja muuttujakortit Kullekin reikäkortille oma lukijansa

Operaatiokortti Tehtävänä myllyn hallinnointi Mylly luki kortista suoritettavan toimenpiteen yhteen-, vähennys-, kerto- tai jakolasku optiona myös muita toimenpiteitä Yksinkertaisin ja pienin korteista

Numerokortit Numeerisia vakioita Välituloksia tallennettavaksi varastoon Monimutkaisin korteista yksi kymmenen reiän sarake jokaista luvun 50 merkkiä kohden lisäsarake luvun etumerkille

Muuttujakortit Lukuarvojen siirto varastosta myllyyn ja myllystä varastoon Tieto lukuarvon sijoituspaikasta positio; mikä varaston akseleista

Lady Ada Lovelace Babbagen työtoveri Kehitti koneen toiminallisuutta ehdollisuus ja siirtyminen haluttuun ohjelmakohtaan Lisää reikäkortteja yhdistelmä- ja indeksikortit

Differenssikone numero 2 Vanhan idean kehittelyä v.1847 yksinkertaistettu malli Rakennettiin valmiiksi v.1991 rakentaminen kesti 6 vuotta 4000 osaa painoa yli 2,6 tonnia

Tulostin Tulosti automaattisesti laskujen tulokset Rakennettiin v. 2000 4000 osaa painoa 2,5 tonnia Toimi täydellisesti

Babbage, tietokoneen isä?! Näki laskennan koneellistamisen mahdollisuudet Loi teorian yleispätevästä tietokoneesta Howard Aiken Alan Turing