ROOMALAISEN OIKEUDEN MERKITYS LÄNSIMAISELLE SIVILISAATIOLLE Johdanto Roomalaisen oikeuden luonne Kreikka Keskiajan oikeustiede Innovaatioita Roomalaisen oikeuden vaikutus Roomalainen oikeus ja Euroopan unioni

Johdanto Aiheen ajankohtaisuus; demokratia; yhteiskunnallinen vallanjako; yhteiskunnallisen järjestyksen ylläpito, ylä- ja alaluokan välinen suhde, (”leipää ja sirkushuveja”!), oikeudellinen ajattelu (periaatteet); Merkitys valtava; vrt. rationaalinen ajattelu (Ateena) ja kristinusko (Jerusalem); Aihealueen laajuus: ”kaksi kertaa” tuhat vuotta! Roomalaisen yhteiskunnan muutos: maatalousyhteiskunnasta vaihdannan ja jopa teollisuuden varassa toimivaan yhteiskuntaan; Valloitukset, orjuus; Rooman imperiumin tuhoutumiset syyt? Historiografinen kiistakysymys; Historiasta oppiminen (klassinen kasvatus)

Roomalaisen oikeuden luonne Tutkimuksen traditiot; dogmaattinen ja historiallinen (kontekstuaalinen); Roomalainen oikeus on tapauskohtaisesti kehitettyä oikeutta (ei ”tieteellistä”); Juristioikeutta (preetorien kehittämää); 449 ekr: XII Taulun laki: kasuistinen, ankara, muotosidonnainen; Oikeuden luominen (preetorien ohella): papisto, senaatti, kansankokous, keisari; Yksityisoikeus ytimessä; perhe, omistaminen, sopimukset (jopa sopimusvapaus), vaihdanta; Lainsäädäntö sai suuremman merkityksen vasta keisarivallan aikana; Joustavaa, yhteiskunnan muutokseen sopeutuvaa oikeutta; tarvittaessa ”jokaiselle jotakin”; Menettelyn ja aineellisen oikeuden yhteys; muotosidonnaisuus; vaatimuksen toteuttaminen edellytti oikean kannekaavan valitsemista. Menettely muuttui joustavammaksi yhteiskunnallisen muutoksen myötä; Ankara (”kehittymätön) rikosoikeus (erityisesti keisarivallan aikana); Perheenpään vahva valta;

Kreikka Solonin reformit (594 ekr); Ylä- ja alaluokan välisen kuilun jyrkkeneminen; Solon valittiin ”lakimiessovittelijaksi”, jonka tehtävänä oli luoda pelisäännöt, jotka turvasivat yhteiskuntarauhan; Ehdotuksia: velkaorjuuden lakkauttaminen, yläraja maanomistukselle, koronoton kielto, päätöksentekojärjestelmä, jossa myös alaluokalla oli mahdollisuus vaikuttaa; Antiikin oikeuskulttuureissa säädettiin lukuisia lakeja, joilla oli osapuilleen sama tavoite!

Keskiajan oikeustiede Oikeustieteen synty 1100-luvulla yliopistoissa; Itä-Rooman keisari Justinianuksen kodifikaatio Corpus Iuris Civilis (529-534 jkr): tavoitteena oikeudellinen yhtenäisyys, hallinnon ja verotuksen tehostaminen; kaikenkattava lakiteos (tulkintakielto); Kodifikaatioon kerättiin lainsäädäntöä sekä oikeustapauksia ja juristien laintulkintoja (Digesta osa); Tutkimukselle yliopistoissa oli sosiaalinen tilaus; hallitsijanvallan vahvistuminen, vaihdannan - erityisesti kaupankäynnin – vilkastuminen: tulkinnoilla on käyttöarvoa oikeudellisissa kiistoissa; Glossaattorit ja konsiliaattorit (koulukuntia): edellisten mielenkiinnon kohteena oli julkisoikeus, jälkimmäisen yksityisoikeus; Skolastinen metodi, ”moderni” oikeustieteen matriisi: normien tulkinta ja systematisoiminen; Oikeudellisia ”innovaatioita”, joilla on ollut merkitystä tähän päivään saakka; Kanoninen (kirkon) oikeus, jossa oli omat oikeuslähteet : Decretum Gratiani (1140); kehittynein oikeudellinen kerrostuma (vrt. hallinto: Paavillinen vallankumous); Kirkon intressit mm. perheoikeudessa ja prosessioikeudessa; Kirkollisen ja maallisen vallan välinen valtataistelu; Roomalaisen (roomalais-kanonisen; ius commune) oikeuden käyttö ja roomalaiseen oikeuteen kohdistettu kritiikki (”yläluokkaista”, ”epäkansallista”)

Innovaatioita Keisarin (yksin)vallan legitimaatio; Pacta sunt servanda (sopimuksen sitovuus); Oppi jaetusta omistusoikeudesta (vrt. hovioikeuksien käytäntö Ruotsissa 1600-luvulla); Tahallisuus vs. tuottamus: syyksiluettavuuden asteet; Legaalinen todistusteoria; Yhtiöt, luototuksen instrumentit (vekselit, shekit); Kansainvälinen yksityisoikeus: uusi oikeudenala; Oikeudellinen systematiikka: modernin oikeustieteen ”matriisi” (Aarnio)

Roomalaisen oikeuden vaikutus Ius commune, roomalais-kanoninen oikeus (vrt. muut oikeudelliset kerrostumat); Yliopistot sosiaalisen nousun väylänä (vrt. suomalaisten opintie; Nuorteva 1994) Suoraan sovellettavaa oikeutta (1495 Saksan keisarikunnan valtiollinen kamarioikeus ), jonka merkitys oli suurimmillaan keskiajalta valistuksen aikakaudelle; Alueiden väliset erot; vaikutus suurinta eteläisessä Euroopassa, vähäisintä Venäjällä; Välillinen vaikutus kansalliseen lainsäädäntöön ja oikeudenkäyttöön (esim. Ruotsi-Suomi 1600-luku); Vaikka 1800-luvulla kansallisvaltioiden luoma oikeus syrjäytti (suureksi osaksi) roomalaisen oikeuden Vrt. Code Napoleon 1804), oli sillä edelleenkin merkitystä niin retoriikassa, oikeudenkäytössä kuin oikeuspolitiikassakin (vrt. yhdistyneen Saksan 1900 BGB:n syntyhistoria); Miksi roomalaista oikeutta reseptoitiin? Reseption lajit, oikeudelliset siirrännäiset (legal transplants); Miksi aatteet ja ideat leviävät?

Roomalainen oikeus ja Euroopan Unioni Roomalaisen oikeuden uusi nousu (”eurooppalainen identiteetti?) Euroopan tiivistyvän integraation myötä; Klassinen sivistys; Roomalaiset hyveet ja arvot oikeuden yhtenäistämisen yhteydessä; Roomalaisen oikeuden (tietyt) periaatteet; Oikeus on aina sidoksissa yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen kontekstiin: oikeus muuttuu ja sitä tulkitaan uusilla tavoilla; Oikeuden rooli on merkittävä (myös) kriisien oloissa! Ks. Thukydides 427 ekr.

Kirjallisuutta Castren, Paavo: Uusi antiikin historia (2011) Kaser, Max: Roomalainen yksityisoikeus (1958); Klami, Hannu T.: Roomalaisen oikeuden järjestelmä (1978); Klami, Hannu T.: Roomalainen antiikki (2001); Tellegen-Couperus, O.: Roman law (2003): Tuori, Kaius: Johdatus roomalaiseen oikeuteen (2007) Suuri määrä suomennettua (popularisoitua) kirjallisuutta

Keskiajan oikeudelliset kerrostumat Oikeuden hajanaisuus: kilpailevat oikeudelliset kerrostumat; ei oikeuden yhtenäisyyttä; ei oikeuden oikeusvaltiollisia tunnuspiirteitä; Oikeus heijasti yhteiskunnan tilaa (maaseutu, vs. kaupungit, sääty-yhteiskunta; kirkon ja maallisen vallan välinen kamppailu vallasta); Trendejä: väestönkasvu, vaihdannan vilkastuminen, kaupunkien kasvu, feodalismin leviäminen, keskusvallan vahvistuminen, kirkon asema vahvimmillaan 1200-luvulla; 1. Maaseudun (perinteinen) tapaoikeus. Kokoelmia hallitsijoiden aloitteesta eri puolilla Eurooppaa 1200-1500. Vrt. Ruotsi: maakuntalait (1200-luku) ja maanlait (1350-luku); 2. Kaupunkien (kaupunkiliittojen) oikeus: vaihdannan sääntely, ammattikuntien erioikeudet (privilegiot), oma tuomioistuinlaitos jne. - Kaupunkien oikeus oli maaseudun oikeutta kehittyneempi oikeudellinen kerrostuma 3. Feodaalinen oikeus; hierarkkinen järjestelmä, alistussuhteet (maaorjuus). 4. Roomalais-kanoninen (oppinut) oikeus, jota käytettiin erityisesti ylioikeuksissa (joita perustettiin erityisesti keski- ja uuden ajan taitteessa (vrt. Ruotsi, 1600-luvun alku)

Kirjallisuutta Pihlajamäki, Varkemaa, Mäkinen: Keskiajan oikeushistoria (2009); Ylikangas: Miksi oikeus muuttuu (1983); Kaunokirjallisuutta: Ildefonso Falcones: Meren katedraali (2008); Isaac Bashevits Singer: Peltojen kuningas (1983)