Fysiikan historia ja filosofia 2013

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Aalto-ELEC fysiikan perusopetus vuonna 2013
Advertisements

Klassisssa mekaniikassa määritellään liikemäärä pkl näin:
kvanttimekaniikka aalto vai hiukkanen Mikko Rahikka 2004
FYSIIKKA 8 AINE JASÄTEILY
Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos
ATTRIBUUTTITARKASTUS
Tervetuliaistoivotus
Aineen rakenteen standardimalli
III KANSAINVÄLISET SUHTEET (HI03)
ARJEN HISTORIA HI08.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Pelkosenniemi 1.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kemi 1. ELINKEINOPOLITIIKAN TILA 2.
Psykoanalyysi, yhteiskunta ja politiikka Foucault/ Lacan Lacan-seminaari 13. – Pertti Hämäläinen Nuorisopsykiatrian kl op/Tay.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Filosofian synty Filosofia on arkipäiväisien asioiden ihmettelyä ja yliluonnollisten kysymyksien pohdiskelua. Filosofiassa argumentointi ja kyseenalaistaminen.
KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOIDEN KATSAUS 2012  Ilmestyy piakkoin sähköisessä muodossa  Teemoina:  Väestö, työikäinen väestö, tuotanto, työllisyys, työttömyys.
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain *) Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Työttömät* työnhakijat,
Suomen tieteen tila ja taso 2009 ja tutkimuksen kansainvälistyminen Johtaja Paavo Löppönen
Medioiden historia ja nykykehitys ma 10. ja : 10-12, F133; ti 11. ja : 11-14, F416 viikko 41 ma-ti Medioiden historia viikko 42.
Mitä sosiologia on? -luennot Pekka Räsänen
Kinematiikka Newtonin lait: Voima Statiikka Mikko Rahikka 2000
Historia Yhteiskuntaoppi Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous Kristina Kaihari-Salminen Opetushallitus.
Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos
KVANTTIFYSIIKKA 1900-luvun fysiikan kaksi merkittävintä saavutusta: kvanttifysiikka ja suhteellisuusteoria todellisuus ei arkikokemuksen tavoitettavissa.
Pohdipas hetkinen näitä:
KLASSINEN FYSIIKKA Aikaisemmat kurssit olivat klassista fysiikkaa.
Antiikin Kreikka.
Prosessimetallurgian tutkimusryhmä Eetu-Pekka Heikkinen, Prosessimetallurgian opintosuunta Opintosuuntien informaatiotilaisuus Perjantai
SATTUMAN ONGELMA TUTKIMUKSESSA 1 x: tenttiin valmistautumiseen käytetty aika (tunteja) Perusjoukko μ = 39,87.
Johtajuus- ja asiantuntijaviestintä Leif Åberg syyslukukausi 2006.
Hy02 : Eurooppalainen ihminen
Keskiajan loppu: Mikä Euroopan kulttuurissa johti keskiajan ”loppumiseen” ? Suuri Skisma 1378 – 1415, jolloin kaksi kilpailevaa paavia, nakersi kirkon.
4/9/2017 Mitä filosofia on? Kreikan kielestä sana filosofia = viisauden rakastaminen Länsimainen filosofia syntyi 600 e.Kr. antiikin Kreikassa. Tämä kurssi.
– GISEL-hanke 1 Lomakekysely oppilaille fysiikan opiskelusta Kalle Juuti Jari Lavonen Opettajankoulutuslaitos.
Oulun yliopisto Prof. Sami Pihlström Tampereen yliopisto ( ) Jyväskylän yliopisto ( ) Sähköposti:
Energia ja energiapolitiikka kouluopetuksessa
Aristoteles ( eKr.) - Antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies
Aineen rakenne.
Veli-Pekka Lifländer VERKKOPOHJAISEN OPPIMISYMPÄRISTÖN SUUNNITTELU SISÄLTÖ: Opetussuunnitelman yleinen osa Opetuksen sisältöideat Opetussuunnitelman erityinen.
Filosofian ja empiirisen tieteen kohtaaminen
Tiedon vallankumous ja uusi maailmankuva
Albert Einstein. Elämä Syntyi vuonna 1879 Saksassa, kuoli 1955 Yhdysvalloissa Hänellä on epäilty autismia 1900-luvun tärkeimpiä fyysikkoja Teoreettinen.
MODERNI FYSIIKKA kosmologia kvanttimekaniikka hiukkasfysiikka
MONISÄRMÄINEN HUMANISMI Keksi tähän kuva? kulttuurit taiteet traditiot yhteisöt yhteiskunnat.
FYSIIKAN JA KEMIAN OPS 2016 Vuosiluokat 7-9. Mikä muuttuu? (FYKE 7-9) Pääpaino kvalitatiivisella/makroskooppisella tasolla Sisältöjen jäsentäminen ja.
Ylöjärven opetussuunnitelma luokka 8. LUOKAN OPETUSSUUNNITELMA Keskeiset sisällöt oppiaineittain.
Tiedon ja todellisuuden filosofia Fi3 Karhulan lukio 2016 (ANP)
WERNER HEISENBERG. Werner Karl Heisenberg Werner Karl Heisenberg Saksalainen fyysikko ja filosofi Saksalainen fyysikko ja filosofi Syntynyt 5. joulukuuta.
Mitä humanismi on? Mitä humanismi tarkoittaa elämänkatsomustiedossa?
Valo hiukkasfyysikon silmin Aleksi Vuorinen Helsingin yliopisto Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Helsinki,
Fysiikka ja kemia Antiikin aikoina ja pitkään sen jälkeen tutkijat pohtivat laajasti luonnonilmiöitä. Sama tiedemies saattoi tutkia geometrisiä ongelmia,
painotuslinjan esittely
Esittelyssä Karhulan lukion matemaattis-teollisen linjan opinnot
maailman (ja siis Suomenkin) historiaa v
Fyysikan historiaa.
Aihe? Käyttötarkoitus? Julkaisuyhteydet ja –tiedot? Tekniikka?
Johdantoseminaari.
OHJEITA HISTORIAN KOKEESEEN
Antiikki ja varhainen filosofia
Uskontojen tieteellinen tutkimus
1 Termodynaaminen systeemi
EUROOPPALAINEN IHMINEN
TIETEELLISEN AJATTELUN JA TIETEEN SYNTY
LUONNONTIETEELLISEN MAAILMANKUVAN SYNTY (s )
Reformaation merkitys uskonnon ja tieteen suhteelle.
Pedagogiset aineopinnot lv
Millainen on kemian mikromaailma
perushiukkasia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia kuvaava teoria
Kirjoittajaprofiilit
Matka kvanttimekaniikasta klassiseen mekaniikkaan
Esityksen transkriptio:

Fysiikan historia ja filosofia 2013 Heimo Saarikko Fysiikan laitos

Sisältö Johdanto ja tavoitteet Luonnonfilosofia, lukukäsitys ja matematiikka historian alkuhämärässä ja suurten jokilaaksojen varhaiskulttuureissa Joonialainen luonnonfilosofia ja antiikin Kreikan ihme Rooman valtakunnan ja arabialaisen suurvallan aika Eurooppa keskiajalla ja renessanssissa Kokeellisen tutkimuksen läpimurto Christiaan Huygens – tiedemies Galilein ja Newtonin varjossa Sir Isaac Newtonin aikakausi ja klassisen mekaniikan myöhempi kehitys Klassisen termodynamiikan kehittyminen ja kulminaatio pääsäännöiksi

Sähkömagnetismi kautta aikojen Lämmön kineettinen teoria ja molekyylin koon ongelma Fysiikan kultaiset vuodet Valon mysteeri – hiukkasia vai aaltoja? Ketkä oikeastaan kehittivät suhteellisuusteorian? Planckin ”suuri” interpolaatio ja lämpösäteilyn kvanttihypoteesi Valosähköinen ilmiö ja sen selitys Viivaspektrit ja Bohrin atomimalli Kvanttimekaniikan synty ja debatti uuden teorian tulkinnasta Atomi-, ydin- ja hiukkasfysiikan kehityksestä Suomen fysiikan tutkimuksen ja opetuksen historiaa Fysiikka ja yhteiskunta: Nobelin fysiikan palkinnot ja muut kunnianosoitukset tiedepoliittisina indikaattoreina

Päätavoitteet Niveltää fysiikan historia historian päävirtaan Esitellä fysiikkatieteen historialliset vaiheet fysiikan ja lähitieteiden differentoitumis- ja yhdentymisprosessit fysiikan oppirakennelman taustoja luonnontieteellisen metodin kehitys historiallista näkökulmaa opetustyön kannalta ja tueksi Huom. Persoonalliset painotukset voimakkaampia kuin oppirakenteen esittely

Kurssin tavoitteita katsotaan ajassa taaksepäin  nykyisyyden oikea tulkinta ja tulevaisuuden suunnittelu selventää fysiikan luonnetta kokeellisena luonnontieteenä antaa kuva fysiikan asemasta tieteiden kentässä analysoida tieteiden differentoitumisprosessia ja fysiikan jakautumista eri osa-alueisiin edistää tieteidenvälisen tutkimuksen mahdollisuuksien hahmottamista johtaa omaksutun fysiikan käsiterakenteen syvällisempään tuntemiseen antaa kuva fysiikan suurista kehityslinjoista selventää käsitystä fysiikan ja sen sovellusten merkityksestä yhteiskunnalle, erityisesti fysiikan opetuksen näkökulmasta antaa valmiuksia historiallisen näkökulman soveltamiseen opetuksessa

Fysiikan vaiheet Antiikin perusta – joonialainen filosofia lukukäsite, algebra ja geometria joonialainen filosofia geometrinen tähtitiede (hydro)statiikka Aristoteleen maailmankuva arabialainen maailmanvalta Klassinen fysiikka – kokeellisen tutkimuksen läpimurto 1400 taivaanmekaniikka 1500 statiikka ja Galilein mekaniikka 1600 Newtonin mekaniikka, lämpöoppi, paine ja tilavuus, sähköstatiikka

1700 lämpö ja kaasut, pyörimisliike, analyyttinen mekaniikka, sähkövirrat 1800 termodynamiikka, sähkömagneettinen induktio ja elektrodynamiikka, fysiikan kultaiset vuodet 1895-1898 Moderni fysiikka suhteellisuusteoriat kvanttifysiikka kvanttimekaniikka aineen rakenne soveltava fysiikka

Kulttuurikronologiaa

Intellektuaalisen luomisen intensiteetti antiikista nykypäivään (Sarton): Intellektuaalisen luomisen intensiteetti antiikista nykypäivään

Fysiikan vaikutus inhimilliseen todellisuuskuvaan maailmankuva esim. Aristoteleen, Newtonin maailmankuva mekanistinen maailmankuva tiedeoptimismi, mekanistinen sosiologia, kommunismin kriisi teollinen vallankumous automatiikka ja robotiikka, kapitalismin kriisi ydinenergia varustekilpailu, kylmä sota, rauhanliikkeet (Einstein) suhteellisuusteoria yleinen suhteellisuusajattelu

Fysiikan sovellusten vaikutus historialliseen kehitykseen kompassi  löytöretket kaukoputki  laajentuva maailmankuva mikroskooppi  lääketieteen, bakterologian, rokotteiden, biologian, mikrobiologian, biotekniikan kehitys höyrykone  teknistyminen, automaatio sähkömagnetismi  energiantuotanto, teollinen vallankumous sähködynamiikka  liikenne, tietoliikenne, lennätin, radio, TV ydinenergia  energiantuotanto, ydinpommi tietoliikenne  kauppa, politiikka, sota, tiedotus, yhteiskunnan tietoverkot

- 600 Ionialaisen filosofian synty + 529 Keisari Justinianus sulkee viimeisen filosofikoulun Ateenassa + 1543 Kopernikuksen teos De revolutionibus … ilmestyy

Fysiikan historian solmukohdat 1687 Newtonin Principia ilmestyi 1820 Oersted keksi sähkövirtojen magneettiset vaikutukset 1864 Maxwellin Elektrodynamiikka julkaistiin 1870 Statistisen mekaniikan läpimurto 1925 Kvanttimekaniikan synty

Fysiikan historian solmukohdat (Hund)

Fysiikan prosessi – oppirakennelman tausta Historialliset vaiheet ja murrokset (esim. karakteristiset vaiheet) Tutkimusmetodin kehitys myytit  järki ja logiikka  luonnontieteellinen metodi, empiria ja teoria  tietoteoria ja filosofia Suuret ideat, suuret murrokset ja yhdentymiskehitys suuret ideat energian säilyminen termodynamiikan 2. pääsääntö ajan suhteellisuus aalto-hiukkasdualismi käänteentekevät kokeet yhdentymiskehitys

…jatkuu Inhimillisen toiminnan ja ajattelun luontaiset polut Aristoteleen ”peripateettinen dynamiikka” heittoliikkeen mallin kehitys Sattuma, onnettomat ja onnekkaat virheet

Syvällisempi ymmärrys Menneisyyden kautta nykyisyyden syvällinen tulkinta ja perspektiivi oman ajan saavutuksille Suureiden, lakien, teorioiden ja tutkimusmenetelmien syntyhistoria ja pätevyysalue Kokeellisen ja teoreettisen tutkimuksen vuorovaikutus

Tärkeitä aiheita, teemoja, integraatio fysiikan historian päävaiheet Yksikköjärjestelmän kehittyminen ajanlaskun historia voiman ja liikkeen historia (tieteen vallankumous) tähtitieteellisen maailmankuvan kehitys lämmön ja energian historia (teollinen vallankumous) Valo-opin historia smg-induktion keksimisen historia smg-aaltojen teorianmuodostuksen historia Atomihypoteesin ja -teorioiden historia kvanttifysiikan syntyhistoria arkipäivän tekniikka (liikenne) ympäristö (energia, varustelu)  Projektit ja integraatio (arkipäivä, muu opetus)

Fysiikan integraatio (ja different.) prosessi

Fysiikan käsitteiden hierarkkiset tasot

Michael Barth: 20 advices for teaching History of Science