Yksilö sosiologian klassisessa traditiossa ja nyky-yhteiskunnassa Pekka Sulkunen ETS-05 4.10.2005

Miksi äänestysaktiivisuus alenee? Miksi puolueet erottuvat niin vähän toisistaan? Miksi avioerot lisääntyvät? Miksi käydään niin vähän kirkossa? Miksi ei ole selkeitä muoteja? Miksi ei ole toisistaan erottuvia nuorisokulttuureja? Miksi nuoret arvostavat luovia ammatteja? Miksi niin monet ihmiset masentuvat?

Alkuperäinen yksilöllisyys (Hobbes, Rousseau) Alkuperäinen yhteisöllisyys (Durkheim, Simmel, ym. moderni sosiologia)

Variaatioita teemasta ”modernisaatio ja individualismi” Simmel: suurkaupunki, raha, muoti Durkheim: altruistinen, egoistinen ja anominen itsemurha Weber: rationalisoituminen, protenstanttinen etiikka Parsons: hankitut ja saadut rollit, mallimuuttujat Talcott Parsons 1902-1979

Individualismin vastakohtia - traditio - yhdenmukaisuuden paine - yhteisö - esikapitalistinen yhteiskunta - hyvinvointivaltio/sosialismi

mallimuuttujat tunnelatautuneisuus - neutraalisuus yhteisöllisyys - minäkeskeisyys partikulaarisuus - universaalisuus ominaisuudet - suoritukset kokonaisvaltaisuus - eriytyneisyys

Yhteiskunnan kiinteyden ongelma Durkheim: mekaaninen ja orgaaninen solidaarisuus Parsons: yhteiskunnan funktionaalinen eriytyminen (AGIL) Allardt: yhdenmukaisuuden paine ja työnjaon aste

YHDENMUKAISUUDEN PAINE TYÖNJAON ASTE Pieni Suuri 1. mekaaninen solidaarisuus suuri ennustettavuus 2. alhainen solidaarisuus tila, jossa palkintojen yksityiskohtaisten ja jakautumien koetaan epäoi­ ankarien normien takia keudenmukaisena ja jossa voimakkaat ristiriidat ovat tavallisia 3. 4. alhaisen solidaarisuus orgaaninen solidaarisuus tila, jossa esiintyy epävarmuutta ja juurettomuutta suuri ennustettavuus, koska on olemassa sopimuksia, paljon sosiaalista vaihtoa ja suvaitsevaisuutta

YHDENMUKAISUUDEN PAINE YHDENMUKAISUUDEN LÄHDE suuri pieni erittäin pieni traditio mekaaninen solidaarisuus nopea muutos jatkuvuuden puute sosiaaliset liikkeet tai “lahkot” valtiokeskeinen Yhdenmukaisuus; Ryhmäkuri pluralismi, yhdenvertaisuus, orgaaninen solidaarisuus massayhteiskunta atomisoituminen kulttuuriyhteisöt polarisaatio ristiriitoja fundamentalismi monikulttuurisuus kulttuurin hajoaminen, välinpitämättömyys

Prosessit Norbert Elias, Thorstein Veblen, Pierre Bourdieu, ... jäljittely, statuskilpailu (emulaatio) Max Weber: uskomusjärjestelmät, protestanttinen etiikka E.P. Thompson, Raymond Williams, Ronny Ambjörnsson, P. Sulkunen... emansipaatio

hygienia Bruno Latour: Les microbes: guerre et paix (Pasteurization of France) (1984/1988) Vigarello: Marquise de Châtelet ja Countess de Pange

Protestanttinen etiikka (Max Weber) katoliset ja protestanttiset maat eriasteisesti teollistuneita (Puola/Saksa…Ranska/Englanti) uskomusjärjestelmän täytyy edeltää taloudellista kehitystä kalvinistinen predestinaatio-oppi ja pelastuksen epävarmuus maallinen menestys sallittua, nautinnot kiellettyjä ihminen jumalan palvelija ja pelastussuunnitelman väline  TYÖ ON KUTSUMUS, EI VÄLINE

rationalistinen kriittinen tietoisuus: paha luonto hyvä kulttuuri itseään hallitseva yksilö työsopimus kansalainen: poliittinen ja oikeussubjekti vastuullinen kuluttaja modernien sosiaalisten liikkeiden (raittius, naiset, nuoriso, kansallisuus) ohjelmat parlamentaarinen valtio ("yleistahto")

Colin Campbell: The Romantic Ethic and the Spirit of Modern Consumerism (1987) moderni työetiikka – moderni kulutusetiikka kapitalismi edellyttää kulutuksen kasvua kuvitteellinen hedonismi tunne vs järki, melankolia, elämänahdistus, aitous (originality), viehtymys outoon ja vieraisiin kulttuureihin, välittömyys,

Emansipaatio ja hyvinvointivaltio "Our contemporary social order is built on the ability of self-determination, by giving citizens a collective right to self-governement. And this not only in political terms: every person in our modern society stands alone more than ever. She has no longer an intimate, solidary narrow circle to rely on, like the family, the village or church. She must therefore be able to plan her conduct and have visions over her living possibilities as well as to make many more decisions with own responsibility." (Myrdal and Myrdal, 1935, 215 - 245)

Uusi keskiluokka Akateemisten, teknisten ja näihin ammatteihin läheisesti kuuluvien työntekijöiden prosenttiosuus ammatissa toimivasta väestöstä eräissä maissa 1960-1990 Maa 1960 1970 1980 1990 Ruotsi 12.9 19.2 25.8 31.8 Tanska 7.8 12.2 17.0 22.9 Norja 8.0 12.3 18.6 22.3 Hollanti 9.2 13.3 17.3 22.0 Suomi 8.2 11.9 17.0 23.8 Iso-Britannia 8.6 11.1 15.9 - Sveitsi 8.9 12.1 15.1 - USA 10.8 13.8 15.0 15.9

Irlanti 7.1 9.3 12.9 14.3a Ranska 9.1 11.4 - - Saksa (BRD) 7.6 9.8 13.4 15.0b Itävalta 6.8 8.7 - 14.2b Italia 5.2 7.3 11.5 - Kreikka 3.4 5.7 9.4 11.7a Japani 5.5 6.6 9.0 10.8 Espanja 4.1 5.5 - 9.6 Portugali 2.7 3.6 6.7 8.5 a = 1988, b = 1989 Lähteet: Kriesi 1989, s. 1088; ILO Yearbook of Labour Statistics 1985-1991.

Refleksiivinen modernisuus Ulrich Beck, Anthony Giddens, Scott Lasch: Nykyajan jäljillä – refleksiivinen modernisaatio (1995/1994) Anthony Giddens: Yhteiskuntateorian keskeisiä ongelmia (1984/1979); Modernity and Self-Identity (1991) jälkitraditionaalisuus heikko rakenteistuminen minuuden rakentaminen itsekontrolli, addiktio VALINTA! (refleksiivisyys) Ulrich Beck (1992): Riskiyhteiskunta ulkoiset uhat  ihmisen aiheuttamat riskit (refleksiivisyys) hyödykkeiden/työn jako  riskien ja niiden kustannusten jako luokkasuhteiden ja poliittisen toiminnan uudelleen jäsentyminen

Kritiikkejä Simmel: välinpitämättömyys, yhdenmukaisuus, ikävystyminen Kriittinen teoria: massakulttuuri, atomisoituminen, massayhteiskunnan vaarat (Adorno, Mills, Marcuse, Gouldner) Michel Maffesoli: Heimoyhteiskunta

Patologioita Gilles Deleuze & Felix Guattari: neuroosi -> skitsofrenia Alan Ehrenberg: depressio, "fatigue d'être soi"

Päätelmiä Individualismi ei ole yhteisöllisyyden, yhdenmukaisuuden tai hyvinvointivaltion vaihtoehto On monenlaisia individualismeja rationalistinen romanttinen porvarillinen ja emansipatorinen Keskiluokkainen kulutusyhteiskunta synnyttää myös patologioita