Ilves TUNTOMERKIT Ilves on Suomen luonnon ainut kissaeläin.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Suurpedot Suomessa ja Etelä-Afrikassa
Advertisements

% mikko rahikka 2010 hyl.fi.
Kuhakannat ja niiden hyödyntäminen -tuloksia kuhatutkimuksista
Kappale 9 Linnut Fossiilinäyttöjen perusteella linnut ovat teropodien (dinosaurukset) erikoistunut alaryhmä. Yhteistä linnuille: hampaaton nokka, sulat/höyhenet,
1.5. Trigonometriset yhtälöt
TURVETUOTANTO JA ISOT PETOLINNUT
ORAVA.
Suomen yleisimpiä puulajeja. Säilyttää värinsä läpi vuoden.
NAALI Kettua muistuttava koiraeläin Valkoinen ja tuuhea karvapeite
0rava - Sciurus vulgaris
Karhu on euroopan suurin petoeläin
Liito-orava Pteromys volans.
Hirvi Alces alces On hirvieläinten heimoon kuuluva suurikokoinen nisäkäslaji, joka elää pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Euroopassa ja läntisessä Aasiassa.
Lauri Jämsèn Henri Härme Joona Siren Joni Munukka
Poro on olennainen osa Lapin luontoa, yksi pohjoisen tunnusmerkeistä. Se on peuran puolikesy muoto, jonka ihminen on ottanut kotieläimekseen. Porot vaihtavat.
Kissa Kissa on helppohoitoinen kotieläin. Kissaa voi silittää.
ISOPANDA.
JÄÄKARHU Ursus maritimus.
Komodonvaraani Varanus komodoensis.
Isokoskelo.
Puuleopard i Stiina Salminen 1A Parolan lukio Biologian kurssi Neofelis nebulosa.
KURKI. TUNTOMERKIT KURJEN VARTALO ON PÄÄOSIN VAALEANHARMAA. SILLÄ ON MUSTA PÄÄ KAULAN YLÄOSA SEKÄ VALKOINEN POSKI. TAKARAIVOLLA KURJELLA ON PUNAINEN PALJAS.
Panthera tigris corbetti
Pienoispanda. Tämä eläin edustaa pesukarhujen perhettä. Se elää Kiinassa, Pohjois- Burmassa, Bhutanissa, Nepalissa ja Koillis-Intiassa. Se asuu vuoristoissa.
LEIJONA Panthera leo. LEIJONAN LUOKITTELU Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset.
Kuva sivulta: LUMIKKO.
Naali on petoeläin, joka muistuttaa kettua. Naali elää Napapiirillä, Venäjällä, Suomessa ja Jäämeren saarilla.
Kunta: eläinkunta (Animalia) Pääjakso: selkäjänteiset (Chordata) Luokka: nisäkkäät (Mammalia) Lahko: petoeläimet (Carnivora) Heimo: koiraeläimet (Canidae)
Amanda Heiskanen 1A Parola lukio Biologia kurssi
Pajulintu. Pajulintu Pajulintu on aika pieni eläin, Sekä siro. Sen selkä puoli on vihertävä Ja vatsa puoli likaisen valkoinen.
Närhi. Tuntomerkit Sen pääväri punaisenharmaanruskea. Närhen lento on epävarmaa ja hoippuvaa.
 MARJAT, HYÖNTEISET, VILJA, HUNAJA JA KALA.  karhu syö myös lihaa.
Kultapanda.
TYÖRYHMÄ HILMA ILONA SAKU
POHJOIS-KARJALAN SUURPEDOT
Liito-orava Jenna Muhonen 8a.
Harakka Pica pica.
Keltasirkku.
KARHU.
Vompatti E-P Tarvainen.
Phoca hispida saimensis
Kanahaukka.
Bird bird bird bird bird bird bird bird bird
HELMIPÖLLÖ.
Hamsteri.
-Petolintu -Selkärankainen -Maailman suurin lintu
Lumileopardi Tessa-Liida Halmesaari.
kettu Elintavat . Kettu on lauma eläin. . Se liikkuu hämärällä.
Haarapääsky Haarapääsky elää melkein koko elämänsä ilmassa.
Tavi.
Kirjosieppo.
PAJU LINTU Max.
Vaahtera.
Kotihiiri
Kuikka.
9.2 Vesilintujen lisääntyminen
Västäräkki.
Västäräkki.
LAULUJOUTSEN.
VARIS.
Sinisorsa.
VALKOHÄNTÄPEURA.
Saimaannorppa.
Lappi Eetu ,Edda ja Jegor..
Riekko.
Räkättirastas.
ORAVA.
Lammas.
Sika.
Liha- ja lypsyrotuiset
Esityksen transkriptio:

Ilves TUNTOMERKIT Ilves on Suomen luonnon ainut kissaeläin. Sen ruumiin pituus on noin 80-130 cm ja paino noin 15-30 kg. Ilveksen tunnistaa lyhyestä hännästä ja tupsuista korvien päissä. Turkin väri on harmaan- tai punertavanruskea. Yleensä turkissa on myös tummia täpliä tai juovia. Ilveksellä on suuret tassut, jonka jäljet voi helposti sekoittaa suden tai ahman jälkiin.

LEVINNEISYYS JA ELINYMPÄRISTÖ Ilveksen levinneisyysalue ulottuu Länsi-Euroopasta Venäjän havumetsien läpi Aasiaan. Yli 90% maailman ilveksistä asuu Venäjällä. Suomessa elää ilveksiä lähes koko maassa, lukuun ottamatta Etelä- ja Keski-Pohjanmaata. Ilves on Suomessa rauhoitettu ja nykyisin täällä elää noin 2700-2900 yksilöä. Ilveksen reviiri vaihtelee kooltaan sadasta tuhanteen neliökilometriin. Urosten reviirit ovat usein suurempia kuin naaraiden.

RAVINTO Ilves on lihansyöjä, eikä se juurikaan syö raatoja. Ilveksen ravintoa Suomessa ovat jänikset, valkohäntäpeurat ja Lapissa porot. Sen ravintoon kuuluvat myös pikkujyrsijät ja Alpeilla yksilöt saalistavat gemssejä. Ilves saattaa saalistaa myös kettuja jos ne kilpailevat ravinnosta. Gemssi

LISÄÄNTYMINEN Naaras ilves tulee kiimaan useimmiten maaliskuussa. Naaras synnyttää tavallisesti 1-3 poikasta pesäluolaansa. Emo imettää poikasia noin kaksi kuukautta ja sen jälkeen poikaset alkavat tutustua ympäristöönsä. Poikaset oppivat saalistamaan noin vuoden ikäisenä.