Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY 11.6..2009 Alueet ja hyvinvointi - seminaari.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Hyvinvointialan elinkeinopoliittinen kehittäminen alueilla
Advertisements

Toimintaympäristö
Muuttoliike 2008 – 2012.
Hirvionnettomuuksien kehitys
Etelä-Savolla on ratkottavana monia haasteita, mm: Bkt/asukas Etelä-Savossa 73,3% koko maan tasosta vuonna 2010 Etelä-Savo keski-iältään (45,9 v) maan.
Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste
LAPIN KUNTATALOUS LAPIN LIITTO Kuntataloustutkija Ella Rautio-Kuosku Heinäkuu 2006.
Paneeli – Tehokkuutta ja toimivuutta laadulla ja kilpailulla?
Etelä-Savon kuntien talous 2013 Kuntien ajankohtaispäivä Mikkeli
Toimeentulotuen vuositilasto 2010 Ari Virtanen.
Suomen kansantalous 2010-luvulla Juhana Vartiainen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2009
Tilastotietoa yrittäjyydestä ja PK-yrityksistä Suomessa
Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen.
Väestönmuutokset suurissa kaupungeissa vuodesta 2000.
Syysliittokokous Olli Luukkainen
1 Pirkanmaan talous ennätysvauhdissa. 2 Liikevaihdon kehitys 2001–2006 (M€) Liikevaihto, kaikki toimialat 2006 (arvio) M€ (+10,2 % vuodesta 2005)
Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2012
Suunnittelua palvelevia tietoja ja ennusteita
Opettajat Suomessa Pedagoginen toimikunta Heljä Misukka koulutusasiain päällikkö Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.
PTT:n alueellinen asuntomarkkinakatsaus 2009 Petri Mäki-Fränti
Porin selvitysalueen vertailutilastoja Siikainen Pomarkku Pori Luvia Lavia Ulvila Harjavalta Kokemäki Nakkila Merikarvia.
PERUSKALVOT.
Eikö talous enää kasva? Timo Lindholm / Sitra
Innovaatiotilastot 2012 ja Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta (tietokanta) Tekes, Teknologiateollisuus.
Suuri koulukeskustelu Suuri koulukeskustelu Kunnanjohtaja Olli Riikonen.
KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu 4, Jyväskylä TOIMIVAT TYÖMARKKINAT – OSAAJIA JA TYÖPAIKKOJA KESKI-SUOMEEN Rantasipi Laajavuori
Väestönmuutos , maakunnittain
Presidentti Tarja Halosen aikakausi KESKI-POHJANMAALLA.
Vipuvoimaa EU:lta Hankeinfo Mikkelissä Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitto.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Miltä Suomen talouden tulevaisuus näyttää? Petri Mäki-Fränti Ekonomisti.
Sivu 1 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Tampereen muuttoliike 1975–2006 Tulomuuton ja lähtömuuton volyymit ovat suurentuneet.
Talouspolitiikka ja kunnat Valtiovarainministerin valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori
Seutukaupunki- seminaari Mikkeli Kehittämisjohtaja Erkki Välimäki Seinäjoen kaupunki.
ALAVUS Seinäjoen seudun erityinen kuntajakoselvitys Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen.
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kansantalousosasto/HK1 Ohjauksen järjestämistä koskeva päätöksenteko työllistymisen ja talouskasvun näkökulmasta Neuvotteleva.
Tilastoja Vantaalta , laaja sarja. Vuosittainen väestönmuutos Vantaalla henkilön äidinkielen mukaan, vuodet (2014 ennakkotieto) Lähde:
Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio Vuosina Suomeen muuttaneiden tarkastelua vuoteen 2007 asti Dos. Annika Forsander Maahanmuuttoasioiden johtaja.
Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Onnistuvat Opit –juurruttamishankkeen päätösseminaari Riitta Säntti Neuvotteleva virkamies.
Pendelöinti Pendelöinti eli asuinkunnan ulkopuolella työssäkäynti on yleistynyt lähes koko Suomessa 1980-luvun lopulta lähtien. Pendelöivien osuus on kasvanut.
Tilinpäätös 2004.
Aluetilinpito Lähde: Tilastokeskus/Tuotannon ja työllisyyden aluetilit
Suunnittelua palvelevia tietoja ja ennusteita
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Miksi UusiKunta? Jyrki Myllyvirta Lahden kaupunki.
Näkymiä kuntien toimintaympäristön muutoksista vuoteen 2025 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto
TAMPEREEN KAUPUNKI – TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ 1 Ennakkotietoja työpaikoista vuodelta 2004 Vuoden 2004 ennakkotiedot työpaikoista julkaistiin
Kuukausittaiset väestönmuutokset Vantaalla ja suurissa kaupungeissa.
Kuukausittaiset väestönmuutokset Vantaalla ja suurissa kaupungeissa.
Kuukausittaiset väestönmuutokset Vantaalla ja suurissa kaupungeissa.
Kuukausittaiset väestönmuutokset Vantaalla ja suurissa kaupungeissa.
Kuukausittaiset väestönmuutokset Vantaalla ja suurissa kaupungeissa.
Kuukausittaiset väestönmuutokset Vantaalla ja suurissa kaupungeissa.
Kuukausittaiset väestönmuutokset Vantaalla ja suurissa kaupungeissa.
Kuukausittaiset väestönmuutokset Vantaalla ja suurissa kaupungeissa.
Kuukausittaiset väestönmuutokset Vantaalla ja suurissa kaupungeissa.
TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT vuotiaan väestön työllisyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Naisten ja miesten tasa-arvo Helsingissä2.
Taloudellinen tilanne ja talouspolitiikan mahdollisuudet
Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Ilkka Valjus.
Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Leena Salminen Muuttajien taustatiedot julkaistaan verotuksen valmistumisesta johtuen yli kahden.
Väestö ja sen muutokset
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2015, Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus (aluejako ), tutkimus- ja kehittämistoiminta.
Helsingin tila ja kehitys 2016 tilastokuviot
Seppo Laakso Näkökulmia väestöennusteisiin
Ulkomaalaiset Lapissa
Turun väestönkehitys ja vuotuinen muutos
Pohjois-Suomi tilastoissa Seurantakomitea, Helsinki
Ulkomaalaiset Lapissa
Esityksen transkriptio:

Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari

Hyvinvoinnin reunaehtoja alueilla Hyvinvointi alueilla ? väestö työvoima yritykset palvelut talous koulutus yhteydet terveys

Työikäisten (15-64 v.) määrän muutos (%) maakunnittain , ja Lähde: Tilastokeskus

Työikäisen väestön määrän muutos , (muutos esitetty 10%:n luokissa seutukunnittain )

Vanhushuoltosuhde 2010 ja 2020

Sosiaali- ja terveyssektorin osuus (%) työllisistä 1995,2010 ja 2025 Lähde: Työvoima 2025-projekti, Työministeriö

Etelä-Pohjanmaa, trendikehitys (Hemaasu-sovellus)

Itä-Suomen suuralueen ikäriippuvat kustannukset

Työvoiman määrän muutos ja ikärakenteen aiheuttama kustannuspaine vuoteen 2020 (2005=100)

Valtion menot ja tulot maakunnittain, netto 2006, €

Valtion menot maakunnittain ja sektoreittain vuosina keskimäärin (€ / asukas)

Työttömien työnhakijoiden määrän muutos 4/ /2009, Lähde: TEM

Työttömyysaste maakunnittain huhtikuussa 2008 ja 2009, lähde:TEM

Syntymäkohorttien työllisyysasteet, Lähde: TK, Myrskylä

Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010-luvulla väestön ikääntymisen myötä 2010-luvun alussa työikäisten (15-64 v.) määrä alkaa vähentyä, Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan vuoteen 2020 mennessä noin henkeä ja vuoteen 2030 mennessä henkeä (siirtolaisuuden nettovoitto vuodessa), Työikäinen väestö vähenee lähes kaikissa seutukunnissa, vain Helsingin, Oulun ja Tampereen seuduilla hieman kasvua Työikäisen väestön väheneminen vaikuttaa alueilla * työvoiman tarjontaan, joka heikkenee jos työvoimaosuudet eivät kasva (taantuman aikana pyrkivät laskelmaan), * alueiden talouteen, kun työvoimapanos vähenee tuotannon kasvu heikkenee, * yrittäjäpotentiaali vähenee, kun ei ole korvaajia * kuntien talous heikkenee verotulojen pienentyessä, samoin kulutuskysynnässä tapahtuu muutoksia,

Monilla alueilla erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa ennakoidaan työvoiman määrän olevan vuonna 2020 enää 80% nykyisestä tasosta, mikä heikentää alueiden mahdollisuutta kehittää elinkeinotoimintoja. Miten toimii aluetalous heikkenevillä alueilla? Samanaikaisesti tarve lisätä hoivasektorin työpaikkoja kasvaa ikääntymisen myötä, Yli 64-vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa 2010-luvulla eniten alueilla, joissa se on nyt matala (Oulun, Helsingin ja Jyväskylän seudut). Onko julkista hoivarahoitusta kohdistettava tulevaisuudessa enemmän myös näille menestyville alueille? Taantuman oloissa muuttoliike hidastuu, mutta talouden kääntyessä nousuun alueiden välinen muuttoliike voimistuu kuten vuosina Volk-Nivalainen: Väestön ikääntymiseen varautuminen – alueellinen näkökulma, VNK:n raportteja 4/2009