Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari
Hyvinvoinnin reunaehtoja alueilla Hyvinvointi alueilla ? väestö työvoima yritykset palvelut talous koulutus yhteydet terveys
Työikäisten (15-64 v.) määrän muutos (%) maakunnittain , ja Lähde: Tilastokeskus
Työikäisen väestön määrän muutos , (muutos esitetty 10%:n luokissa seutukunnittain )
Vanhushuoltosuhde 2010 ja 2020
Sosiaali- ja terveyssektorin osuus (%) työllisistä 1995,2010 ja 2025 Lähde: Työvoima 2025-projekti, Työministeriö
Etelä-Pohjanmaa, trendikehitys (Hemaasu-sovellus)
Itä-Suomen suuralueen ikäriippuvat kustannukset
Työvoiman määrän muutos ja ikärakenteen aiheuttama kustannuspaine vuoteen 2020 (2005=100)
Valtion menot ja tulot maakunnittain, netto 2006, €
Valtion menot maakunnittain ja sektoreittain vuosina keskimäärin (€ / asukas)
Työttömien työnhakijoiden määrän muutos 4/ /2009, Lähde: TEM
Työttömyysaste maakunnittain huhtikuussa 2008 ja 2009, lähde:TEM
Syntymäkohorttien työllisyysasteet, Lähde: TK, Myrskylä
Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010-luvulla väestön ikääntymisen myötä 2010-luvun alussa työikäisten (15-64 v.) määrä alkaa vähentyä, Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan vuoteen 2020 mennessä noin henkeä ja vuoteen 2030 mennessä henkeä (siirtolaisuuden nettovoitto vuodessa), Työikäinen väestö vähenee lähes kaikissa seutukunnissa, vain Helsingin, Oulun ja Tampereen seuduilla hieman kasvua Työikäisen väestön väheneminen vaikuttaa alueilla * työvoiman tarjontaan, joka heikkenee jos työvoimaosuudet eivät kasva (taantuman aikana pyrkivät laskelmaan), * alueiden talouteen, kun työvoimapanos vähenee tuotannon kasvu heikkenee, * yrittäjäpotentiaali vähenee, kun ei ole korvaajia * kuntien talous heikkenee verotulojen pienentyessä, samoin kulutuskysynnässä tapahtuu muutoksia,
Monilla alueilla erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa ennakoidaan työvoiman määrän olevan vuonna 2020 enää 80% nykyisestä tasosta, mikä heikentää alueiden mahdollisuutta kehittää elinkeinotoimintoja. Miten toimii aluetalous heikkenevillä alueilla? Samanaikaisesti tarve lisätä hoivasektorin työpaikkoja kasvaa ikääntymisen myötä, Yli 64-vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa 2010-luvulla eniten alueilla, joissa se on nyt matala (Oulun, Helsingin ja Jyväskylän seudut). Onko julkista hoivarahoitusta kohdistettava tulevaisuudessa enemmän myös näille menestyville alueille? Taantuman oloissa muuttoliike hidastuu, mutta talouden kääntyessä nousuun alueiden välinen muuttoliike voimistuu kuten vuosina Volk-Nivalainen: Väestön ikääntymiseen varautuminen – alueellinen näkökulma, VNK:n raportteja 4/2009