Muuttujien riippuvuus

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Viime kerralta: Puheentuotto (vokaalit)
Advertisements

Polynomifunktiot MA 02 Läsnäolovelvollisuus Poissaolojen selvitys
Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät
Lineaarisia malleja.
5.1. Tason yhtälö a(x – x0) + b(y – y0) + c(z – z0) = 0
Analyyttinen geometria MA 04
S ysteemianalyysin Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Esitelmä 10 – Juho Kokkala Optimointiopin seminaari - Syksy 2010 Kernel-tasoitus.
Sensorifuusio Jorma Selkäinaho.
Peruskysymys: onko asteikko luonteeltaan luokitteleva vai jatkuva?
Aggregaattifunktiot (1)
TUME II / Tilastollinen osuus
Derivaatta MA 07 Derivaatta tarkoittaa geometrisesti käyrälle piirretyn tangentin kulmakerrointa.
AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät
Veden laadun suunnittelu
1.1. Itseisarvo * luvun etäisyys nollasta E.2. Poista itseisarvot
1.a) f(x) = 2x(x2 – 3) = 0 2x = tai x2 – 3 = 0 x = tai x2 = 3
TUME II / Tilastollinen osuus Tilastollinen riippuvuus
Digitaalinen kuvankäsittely
LINEAARINEN MUUTOS JA KULMAKERROIN
Pienin ja suurin arvo suljetulla välillä
Tilastoanalyysien merkitys ekologiassa
Funktion ääriarvokohdat ja ääriarvot
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 4.DIVERGENSSI JA DIVERGENSSI TEOREEMA.
Ketjusääntö Ketjusääntö z = g (y) y = f (x) x z x+x y y+y z+z
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 29 – Janne Ojanen Optimointiopin seminaari - Syksy Dynaamiset Bayesverkot Osa 1.
Tilastollisia menetelmiä
Käyttäytymistieteiden laitos
PARAABELI (2. ASTEEN FUNKTION KUVAAJIA)
Otanta Miksi otantaa? –suuresta perusjoukosta voidaan saada tarvittavat tiedot edullisemmin kuin kokonaistutkimuksella –kiireisyys vaatii usein otantaa.
S ysteemianalyysin Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Esitelmä # - Esitelmöijän nimi Optimointiopin seminaari - Syksy 2010 Lineaarinen.
lineaarinen regressio
5. Lineaarinen optimointi
4. Optimointia T
Vaihteluväli ja keskipoikkeama
Menetelmä Markowitzin mallin parametrien estimointiin (aihe-esittely)
Korrelaatio Kertoo kahden muuttujan välisestä lineaarisesta yhteydestä eli kuinka hyvin toisen muuttujan avulla voidaan ennustaa toisen muuttujan vaihtelua.
Standardointi tekee eri asteikollisista muuttujista vertailukelpoisia
S ysteemianalyysin Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Ohjaamaton oppiminen– Heikki Vesterinen Optimointiopin seminaari - Syksy 2010 Ohjaamaton.
Paraabelin huippu Paraabelin huippu
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Turkka Anttonen Systeemitieteiden kandidaattiseminaari – Syksy 2009 Epälineaariset pienimmän neliösumman.
3.3. Käyrän tangentti ja normaali
Viitearkkitehtuurin luonne, käyttötarpeet ja käyttäjät Pekka Linna, CSC.
Etätehtävä – kello käyntiin, 56 minuuttia ;) 1.Kirjoita diat 2 – 3 itsellesi (Pelkkä tulostus ei riitä, tarkoitus on kirjoituksen yhteydessä palautella.
Neperin luku e ja funktio y = ex
Funktio ja funktion kuvaaja
Kahden muuttujan funktion osittaisderivaatoista (Edwards&Penney Luku 13.4) Jos funktio z = f(x,y) on jatkuva jossakin alueessa, voidaan pitää hetken y.
Funktion kuvaajan piirtäminen
Monimuuttujamenetelmistä Lähtökohtana mallittaa muuttujien välinen riippuvuusrakenne. Rakenne tulee sovellusalan teoriasta. Sopiva analyysi valitaan mallin.
TANGENTTI Suora, joka sivuaa käyrää.
5. Datan käsittely – lyhyt katsaus Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman.
S ysteemianalyysin Laboratorio Aalto-yliopisto Turkka Anttonen Systeemitieteiden kandidaattiseminaari – Syksy 2010 Gauss-Newton ja Levenberg- Marquardt.
1 Kvantitatiiviset menetelmät Pienryhmäkokoontumisissa tarvitaan EK03- aineiston haastattelulomake. Sen voi tulostaa verkosta. Linkki löytyy kurssin kotisivulta:
UNIVERSITY OF TURKU LOGISTINEN REGRESSIOANALYYSI.
YFIA202 Kvantitatiiviset menetelmät, luento YTT Pertti Jokivuori Syksy luento (Ti )
REGRESSIOANALYYSI.
YFIA220 Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
YFIA200 Kvantitatiiviset menetelmät, luento
YFIS200 Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
VARIANSSIANALYYSI.
Lineaariset regressiomenetelmät
Monimuuttinimuuttuja-analyyseista
YFIA202 Kvantitatiiviset menetelmät, luento
Kritiikin alkulähteillä
YFIA202 Kvantitatiiviset menetelmät, luento
Funktion kuvaaja ja nollakohdat
YFIS200 Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
YFIA200 Kvantitatiiviset menetelmät, luento
Korrelaatio- ja regressioanalyysi
Kertausta FUNKTIOISTA MAB5-kurssin jälkeen (Beta 2.0)
Luento V. Typologia ja tilastotiede
Esityksen transkriptio:

Muuttujien riippuvuus

Korrelaatiokerroin Positiivinen korrelaatio Negatiivinen korrelaatio

Pienimmän neliösumman menetelmä eli regressioanalyysi

Keskiarvon laskeminen minimoimalla poikkeamien neliösumma  x1 x2 x2 -  Haetaan lukua  , josta havaintoarvojen x1, x2,…, xn etäisyyksien neliösumma r on mahdollisimman pieni. Neliösumma r = (x1-)2 + (x1-)2 +… + (xn-)2 Sen minimiarvo löytyy kohdasta jossa derivaatta :n suhteen =0 r`=-2(x1- ) -2(x2- )- … - -2(xn- ) = 0 x1-  + x2-  + … + xn -  = 0 x1+x2+…+ xn = n   = (x1 + x2 + … + xn)/n

2 muuttujaa ja regressiosuora y poikkeama ri x Havaintopareja (x1,y1), (x1,y2),… pyritään selittämään lineaarisella mallilla y = a x + b * Poikkeamat ovat havaittujen y-arvojen ja mallista laskettujen y-arvojen erotuksia: r1 = y1 – (ax1+b) , r2 = y1 – (ax1+b),… * Poikkeamat muodostavat residuaalivektorin r = (r1,r2,…,rn) * Pienimmän neliösumman menetelmässä etsitään sellaiset arvot a ja b, joilla residuaalivektorin r pituus (r12 + r22 + … rn2) on minimissään. Minimi löytyy pisteestä jossa r:n pituuden neliön derivaatat sekä a:n suhteen, että b:n suhteen ovat nollia.

Regressiosuoran määritys käytännössä 1) Em. Ääriarvolaskulla voidaan johtaa ns. regressiokaavat, jotka löytyvät myös kaavakirjoista. 2) Excelissä valmisfunktiolla LINEST 3) Tilasto-ohjelmilla kuten SPSS 4) Mathematicalla valmisfunktioilla ”Fit” tai ”LinearRegression” 5) Voidaan muodostaa myös ns. neliösumma eli residuaalivektorin pituuden neliö ja määrittää sen minimikohta muuttujien a ja b suhteen.

3 tai useamman muuttujan regressioanalyysi Havainnot pistekolmikoita (xi, yi , zi). Malli z = ax + by + c poikkeama ri z y x Residuaalit ri = zi – (axi + byi + c) muodostavat residuaalivektorin r = (r1, r2, … , rn) kuten edellä. Pienimmän neliösumman menetelmässä etsitään vektorin r pituuden neliön pienintä arvoa vastaavat parametrien a, b ja c arvot. Ne löytyvät kohdasta, jossa derivaatat a:n , b:n ja c:n suhteen ovat nollia.

Lineaarinen regressio: Input = tilasto Output = malli x1 x2 x3 y 4 34 3 81 7 29 75 11 25 6 66 13 20 54 y = m1 x1+ m2 x2 + m3 x3 +b Kulmakertoimille mi ja vakiolle b saadaan myös keskivirheet.

Monen muuttujan regressio käytännössä 1) Excelin LINEST 2) Mathematican LinearRegression 3) SPSS –tilasto-ohjelma 4) Voidaan myös muodostaa residuaalivektorin neliö ja ratkaista yhtälöryhmä, joka saadaan kun osittaisderivaatat merkitään nolliksi. Mallin hyvyyttä ja hajontaa kuvaa mm. residuaalien r1,r2,…, rn keskihajonta. Siitä käytetään nimitystä ”Standard Error” Toinen parametri on ns. ”selitysaste”: Esim. jos selitysaste on 0.85 sanotaan, että malli ”selittää 85 prosenttisesti selitettävän muuttujan z vaihtelut” , toisin päin sanottuna 15% z:n vaihteluista ilmeisesti johtuu joistain muista tekijöistä tai sattumasta.

Epälineaarinen regressio Lineaarisen mallin sijasta haetaan paraabelia y = ax2 + bx + c Periaate on sama kuin edellä: Minimoidaan neliösumma p =( y1 – ax12 + bx1+ c) + … + (y1 – ax12 + bx1+ c) Parhaat arvot kertoimille a, b ja c löytyvät derivaattojen nollakohdasta Mathematicassa epälineaarinen reggressio voidaan toteuttaa Fit ja NonLinearRegression – komennoilla.