YE4 Kalastuksen taloustiede

Luentoteemat I Johdanto II Schäfer-Gordon malli III Säätely IV Kansainväliset kalastussopimukset

Kirjallisuus Kahn Fisheries Chapter 11 Lindroos. Merten kalakannat hupenevat. Mitä Missä Milloin 2008, Marko Lindroos, L. G. Kronbak [2010]: "Strategic Behaviour in Fisheries", in Handbook of Marine Fisheries Conservation and Management (R. Quentin Grafton, Ray Hilborn, Dale Squires, Maree Tait and Meryl Williams eds.), Oxford University.

I Johdanto Tärkeys Luokittelua Bioekonomiset mallit Käsitteitä ja ongelmia Kalastuksen säätelyn tasot EU:n kalastuspolitiikka Esimerkki Lehtiä ja järjestöjä

Kalastuksen tärkeys ravinnonlähde (16.2 kg per asukas, vuotuinen saalis 100 milj tonnia) elinkeino (38 milj kalastajaa, 25% kasvu 10 vuodessa) virkistys maailmankauppa USD 58 miljardia vuosittain (45% kasvu 10 vuodessa) kehitysmaiden vienti USD 4  17 miljardia viim. 20 vuoden ajan

Kalastustyypit järvet meri viljely virkistys, kotitarve, kaupallinen kalastusvälineet  kustannukset, biologinen valikoivuus

Bioekonomiset mallit Biologian ja taloustieteen vuorovaikutus biologia on taloudellisen optimoinnin tärkeä rajoite biologinen tavoite: maksimoidaan tuotantoa (harvest, yield)  MSY taloustieteen tavoite: etsitään yhteiskunnan kannalta paras mahdollinen hyödyntäminen, monesti paras taloudellinen tuotto biologiset parametrit: kasvu R & kantokyky K  populaatiodynamiikka taloudelliset parametrit: hinnat (kysyntä), kustannukset (tarjonta), diskonttokorko

Kurssilla vertailemme kolmea vaihtoehtoa 1. Biologinen optimointi (MSY) 2. Taloudellinen optimointi 3. Vapaa kalastusoikeus (open access) Tarkastelemme näiden kolmen säätelyvaihtoehdon vaikutuksia seuraaviin muuttujiin: Kalakanta x Kalastuspanos E Voitot Saalis h

Käsitteitä ja perusongelma Oletus: Kaikki päätöksentekijät rationaalisia, silti  yhteiskunnallista optimia vaikea saavuttaa Käsitteet: yhteisomistusresurssit tragedy of the commons taloudellinen ja biologinen liikakalastus  säätelyn tärkeys omistusoikeuksien määrittely

Kalastuksen säätelyn tasoja kalat kalastuslaivasto kalanjalostus kuluttajat säätelijät valtiot alueelliset kalastusorganisaatiot (RFMO) YK Tutkija Kenen pitäisi säädellä? Mitä säätelemme? Mikä on tieteen rooli?

Vaihtoehtoisia tavoitteita Kalakannan romahtamisen välttäminen (precautionary approach) Biodiversiteetti ja ekosysteemit Työllisyys Vientitulot Aluetalous

Kalastuksen ongelmia Liikakalastus (FAO: 25% liikakalastettuja, 10% luvulla) & Liikakapasiteetti Kalastussodat Sukupuuttoon kuoleminen (Clark 1973, Science) Laiton kalastus: Säätelyn tulee huomioida (enforcement) Trade-off: valvontakust. ja sääntöjen noudattaminen Säätelyvaihtoehtojen hinta Kiinnijäämisen todennäköisyys kasvaa  säätelykustannukset kasvavat  suurempi kanta  suuremmat taloudelliset tuotot

Esimerkki Norwegian spring spawning herring Spawning stock biomass (million tonnes) Collapse

Lehtiä ja järjestöjä Marine Resource Economics (MRE), Fisheries Research International Institute of Fisheries Economics and Trade (IIFET) European Association of Fisheries Economists (EAFE) Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) YE:n Fisheries Research ryhmä:

Tutkimusta YEssä Peliteoriamallit ja kalastus review (Pintassilgo, Kronbak, Lindroos, Environmental and Resource Economics 2015) Hylje-lohi konflikti (Holma, Oinonen, Lindroos Natural Resource Modeling 2014) Turska-kilohaili-silakka monilajimalli 3 valtion dynaaminen koalitiomalli (Nieminen, Kronbak, Lindroos) Ilmastonmuutos ja kansainväliset kalastusneuvottelut (Diekert, Nieminen) Kevätkutuinen silli, spatiaalinen koalitiomalli (Liu, Lindroos, Sandal) Hoitokalastus vs maatalouspolitiikka & kustannustehokas rehevöitymisen torjunta (Iho, Pouta, Uusitalo ym)

Lisää Hoitokalastuksen kannustimet (Ollikka, Pavlova ym.) Arvottaminen ja koalitiomallit (Pintassilgo, Kronbak, Lindroos, Laukkanen) Säätely ja koalitiomallit (Munro, Kronbak, Lindroos huippuyksikkö ECA-konsortio Haussa, mm ITN (Oslo), NCoE (Bergen)