Tampereen kaupunkiseutu osana Etelä-Suomen kaupunkirihmastoa? Jari Kolehmainen & Markku Sotarauta Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö (Sente) Tampereen yliopisto

Aluerakenteen kehitys Areaalisen valtion kausi  Itsenäistymisen ajasta aina 1950-luvulle saakka  Suppea Etelä- ja Lounais-Suomeen keskittynyt poliittiskulttuurinen ydinalue, muu maa laajaa valtioperiferiaa Hajautettu hyvinvointivaltio  II MS jälkeinen aika aina 1990-luvulle saakka  Nopea elinkeinorakenteen muutos alkutuotantovaltaisesta valtiosta teollistuneeksi valtioksi.  Ytimessä koko valtakunnan alueen sosiaalinen eheys ja taloudellinen koheesio. Hajautettu kilpailuvaltio  1990-luvun alun laman jälkeinen aika  Aluerakenteen kehittämisen lähtökohtana taloudellinen kilpailukyky → huomio kaupunkeihin, kaupunkiverkostoihin ja kehityskäytäviin Aluerakenteen kehityssuunnat  Entistä keskittyneempi hajautunut kilpailuvaltio  ”Metropolivaltio” Lähde: Moisio & Vasanen 2008

University of Tampere Research Unit for Urban and Regional Development Studies Aluerakenteen tavoiteltava kehitys (Lähde: Timo Turusen esitys)

University of Tampere Research Unit for Urban and Regional Development Studies Mikä on metropolialue? (Lähde: Tilastokeskus ja MML)

University of Tampere Research Unit for Urban and Regional Development Studies Tampereen kaupunkiseutu ristipaineissa Tampereen kaupunkiseutu Aiempaa koulutetumman väestön preferenssit Yritysten preferenssit Tietämystalouden logiikka Natisevan hyvinvointi- järjestelmän tarpeet Tietoisuus mahdollisuuksista Moninaisempi väestö Vaihtoehtojen kaipuu Vaativammat asiakkaat Osaavan työvoiman saatavuus Onko klustereita Hajautuvat arvoverkot

University of Tampere Research Unit for Urban and Regional Development Studies Suomalainen kaupunkilaisuus? Suomen kaupungistumisen historia on äärimmäisen lyhyt ja se jatkuu. Kaksi kehityssuuntaa:  Aluerakenne keskittyy – kasvukeskukset kasvaa edelleen  Yhdyskuntarakenne hajautuu – kasvukeskukset hajaantuu Onko tilanne seuraava?  “Toisen ja kolmannen polven kaupunkilaiset parveilevat reunoilla ja väleissä”  “Neljännen ja viidennen polven kaupunkilaiset sietävät jo korkeita taloja lähellä toisiaan” Mitä suomalainen kaupunkilaisuus on tulevaisuudessa?

University of Tampere Research Unit for Urban and Regional Development Studies Kysymyksiä Tampereen kaupunkiseudulle Mikä on Tampereelle sopiva ”kaupunkimaisuuden aste”? Mikä on Tampereen kaupunkiseudulla vallitseva ”yleinen näkemys” aluerakenteen kehityksestä? Rakennetaanko Tampereen kaupunkiseudun asemaa riittävän päämäärätietoisesti? Mitkä ovat avainprosesseja? Mitä Tampereen kaupunkiseudun voimakkaampi asemoituminen osaksi ”metropolialuetta” tarkoittaisi käytännössä? Mitä se muuttaisi kehittämistyössä? Mitä Tampereen kaupunkiseudulle tarkoittaisi asettuminen noodiksi metropolialueen ja muiden kaupunkiseutujen välille (esim. Seinäjoki, Pori, Jyväskylä)? Kuinka hyvin infrastuktuurin ja maankäytön kehittäminen kohtaa toiminnallisen kehittämisen?

Kiitos!