KLASSINEN FYSIIKKA Aikaisemmat kurssit olivat klassista fysiikkaa. Luonnonilmiöt voidaan selittää vuorovaikutuk-sen, kentän ja aaltoliikkeen avulla. Mallit perustuvat konkreettisiin mielikuviin. Newtonin mekaniikka ja Maxwellin yhtälöt. Suureiden arvot ovat jatkuvia. Ei selitä mikromaailman ilmiöitä (atomitaso). Ei selitä aineen ja säteilyn välisiä vuorovaikutuksia. Aika ja avaruus ovat absoluuttisia.
MODERNI FYSIIKKA 1900-luvun alussa alkoi kvanttiteorian ja suhteellisuusteorioiden kehitys. Kvanttiteoriat selittävät tarkasti mikromaailman ilmiöt. kvantittuneet suureet voivat saada vain tiettyjä erillisiä arvoja. Monimutkainen, matemaattinen, ei konkreettinen. Heisenbergin epätarkkuusperiaate
Suppea suhteellisuusteoria (1905) Valon nopeus on vakio (se ei riipu valolähteen ja havaitsijan välisestä liiketilasta) Fysiikan lait ovat samat toistensa suhteen tasaisessa liikkeessä olevissa koordinaatistoissa. Paikallaan oleva havaitsija havaitsee nopeasti liikkuvien olioiden… Ajankulun hidastumisen (aikadilataatio) Litistymisen liikkeen suunnassa ”Massan kasvamisen” (aine käyttäytyy niin kuin sen massa kasvaisi johtuen ajan venymisestä. Mikään massallinen kappale ei siten voi saavuttaa valon nopeutta.
Yleinen suhteellisuusteoria (1915) Suhteellisuusperiaate koskee myös yleistä liikettä ja gravitaatiota. Gravitaatio johtuu aika-avaruuden kaareutumisesta. Voimakas gravitaatiokenttä kaareuttaa valon kulkua ja hidastaa ajan kulkua.