Tampereen seutu valtakunnallisesta alueiden kehittämisen näkökulmasta Seutufoorumi Tampere Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja SM/aluekeskusohjelma

Esityksen sisältö Alueiden kehityksen kuva Monikeskuksinen aluerakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne Kaupunkiseudut - seutukaupungit Uuden hallituksen linjaukset Suurten kaupunkiseutujen haasteet

Alueiden kehityksen kuva

Muuttoliike tasapainottunut

MUUTTOLIIKE 2006 Kunnittain Seutukunnittain

Työpaikkojen kehitys Aluekehityksen perusta on työpaikkojen kehityksessä Maakuntaveturit ovat hyvässä vedossa Työpaikkoja on syntynyt alueellisesti tasapainoisesti

Monikeskuksinen aluerakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne

Kaupunkiseudut - seutukaupungit

Muuttoliike Tampereen seudulla e

 Kaupungit ovat alueellisesti kasvaneet kaupunkiseuduiksi eli ne ovat seutuistuneet 1970-luvulta alkaen, yliseudullistuminen 2000-luvulla  Kaupungit ja niitä ympäröivät kunnat ovat yhtä toiminnallista aluetta, jolla käydään töissä ja haetaan palveluja  Jatkossa kasvu edellyttää  erikoistumista  toimijoiden vahvaa seudullista yhteistyötä  kaupunkiseutujen vahvempaa keskinäistä verkostoitumista Seutuistuminen jatkuu

Hallitusohjelma - aluepolitiikka Hallituksen tavoitteena on edistää alueiden kansainvälistä kilpailukykyä, pienentää alueiden välisiä kehityseroja, turvata kansalaisten peruspalvelut ja yhteydet koko Suomessa. Lähtökohtana ovat alueiden omiin vahvuuksiin ja osaamiseen perustuva erikoistuminen, toimijoiden välinen yhteistyö ja verkottuminen alueiden kesken. Tavoitteena on vahvoihin maakuntiin perustuva monikeskuksinen aluerakenne, joka vahvistaa sekä kaupunkialueiden että maaseudun elinvoimaisuutta. Hallituksen tavoitteena on tehostaa aluepolitiikkaa erityisesti heikoimmilla alueilla, vahvistaa suurkaupunkipolitiikkaa ja käynnistää metropolipolitiikka.

Jatkuu … Alueiden kehittämisen roolia vahvistetaan valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen päätöksenteossa. Aluepolitiikan painotukset ovat elinkeino- ja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima, palvelut ja yhteydet. Hallitus tukee kuntien ja maakuntien omaehtoista ja strategista kehitystä sekä voimavarojen alueellista ja paikallista yhteen kokoamista. Ohjelmaperusteista aluekehitystyötä jatketaan. Kansallista ohjelmajärjestelmää yksinkertaistetaan ja ohjelmien määrää vähennetään. Luodaan kokonaisvaltainen aluepolitiikan vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointijärjestelmä. Seurantajärjestelmiä yksinkertaistetaan.

Kehittämisen seudulliset lähtökohdat: seudun ominaisuudet ja kehittämistarpeet SEUDUN KILPAILUKYKY- STRATEGIA Talouspolitiikka Verotuspolitiikka Työ- ja elinkeino- politiikka Aluepolitiikka Kehittämisen kansalliset lähtökohdat KANSALLISET KILPAILUKYKY- STRATEGIAT Kehittämisen alueelliset lähtökohdat MAAKUNTIEN KILPAILUKYKY- STRATEGIAT Kansalliset sektoripolitiikat Kilpailukykyä vahvistetaan kansallisesti, maakunnissa ja eri tyyppisillä seuduilla Valtakunnallinen liikennepolitiikka Sosiaali-, terveys-, työ- ja eläkepolitiikka Koulutus-, tiede- ja Innovaatiopolitiikka; kulttuuripolitiikka Viestintäpolitiikka elinkeino- ja yritystoiminta osaaminen ja työvoima palvelut ja yhteydet Sektoripolitiikkojen aluevaikutukset – hallinnonalojen aluestrategiat kansallisen politiikan toteutuminen alueilla Sektoripolitiikkoja täydentävät kansalliset ja EU:n tukemat aluekehitys- ohjelmat ja -hankkeet Hallitusohjelman painopisteet

Alueen kilpailukyvyn kehittäminen Alueiden kehittämisen kansallinen strategia monikeskuksinen aluerakenne alueiden kilpailukyky Alueiden kehittämislaki Hallitusohjelma Tavoitepäätös KaupunkiseudutMaaseutu ja saaristo Alue- keskukset Metropoli- alue Osaamis- keskusohjelma OSKE Aluekeskus- ohjelma AKO Maaseutu- ohjelma Saaristo- ohjelma Osaamis- klusterit AKO- verkostot Maaseudun seudut Heikoimmat alueet Saaristo MAAKUNTAOHJELMATMAAKUNTAOHJELMAT EU-OHJELMATEU-OHJELMAT Suuret kau- punkiseudut Erilaiset alueet Eriytetty politiikka kansalliset erityisohjelmat seutustrategiat NYKYTILANNE Miten yksinkertaistetetaan; mistä vähennetään? Hallitusohjelma: ohjelmia yksinkertais- tetaan ja määrää vähennetään.

Tulevaisuuden haasteet Asemoituminen globaalissa kilpailussa –vahvuudet, osaaminen, erikoistuminen, verkottuminen –kansainvälisyys myös kulttuurisesti ja sosiaalisesti Ikääntyminen –työvoiman saatavuus –palvelut ja esteetön ympäristö –sukupolvien kohtaaminen; ikäihmiset yhteisön voimavarana Ekologisesti kestävä kehitys –yhdyskuntarakenne, asuminen ja liikenne suurilla kaupunkiseuduilla Sosiaalinen eheys –sosiaalisten, etnisten, kulttuuristen ja ikäryhmien kesken