Ravitsemushoito Vaikuttavaa ja kustannuksia säästävää Henna Kosunen TtM, Projektipäällikkö Keliakialiitto

Keliakiaakoita 2 % väestöstä, diagnosoituja reilut 30 000 Diabeetikoita 300 000, diagnosoimattomia 200 000, vuonna 2030 arvioidaan olevan 2 miljoonaa diabeetikkoa, jos ehkäisyyn ei panosteta Sydän- ja verisuonitauteja n. 500 000 suomalaisella Munuaistautien määrä lisääntyy diabeteksen myötä, suurin syy dialyysihoitoon Ruoka-allergioita esiintyy arvioiden mukaan 10–15 % imeväis- ja leikki ikäisistä, 5-10 % peruskoululaisista ja noin 3-5 % aikuisista Crohnin tautia ja colitis Ulcerosaa n. 36 000 henkilöllä Erilaisiin syöpiin sairastui vuonna 2010 n. 15 000 henkilöä Syömishäiriöiden määrää vaikea arvioida, keskimäärin 1 tyttö 11 työstä sairastuu elämänsä aikana johonkin syömishäiriöön

Ravitsemushoidon mahdollisuudet sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa ovat vielä pitkälti käyttämättä Vain joka toinen sepelvaltimotautia/kohonnutta verenpainetta/diabetesta sairastava terveyskeskuspotilas hoitaa sairautta ruokavalion ja liikunnan keinoin (Riitta Kortelainen, lisensiaattityö 2010) 1/3 terveydenhuollon yksiköistä ei järjestänyt keliakiapotilaille ravitsemusterapeutin ohjausta Ohjauskertojen määrä Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä Yksikköjen lukumäärä 2 kertaa tai useammin 2 Yhdesti 3 Satunnaisesti/ei käytäntöä Ei kertaakaan - - Keliakiapotilaiden hoito Lapissa ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä

68 % diabetesta sairastavista lapsista jäi ilman ravitsemusterapeutin palveluita v. 2007, 60 % v. 2005 (Koski S, Diabetesbarometri 2010) Ravitsemusterapeutin vastaanotolle pääsivät vain yksittäiset liikapainoiset/lihavat lapset ja nuoret (Mäki P ym., Lasten terveys - LATE-tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä 2010)

Ravitsemushoidon ja –ohjauksen resurssit niukkoja Suomessa Ravitsemusterapeutteja perusterveydenhuollossa 1/122 000, DEHKO:n suositus 1/30 000 Perusterveydenhuollossa 44, erikoissairaanhoidossa 74 tointa Lapissa ja Länsi-Pohjassa ei toimia perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa 3 tointa (1/62 100) Muita haasteita Palveluiden jatkuvuus ei toteudu erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon siirryttäessä Ohjaustarvetta ei aina tunnisteta, lähettämisen kriteerit vaihtelevat Ravitsemuskoulutus, konsultointi, yhteistyö kuntien ruokahuollon ym. kanssa jne. puutteellista Ravitsemusterapeuttien osaamisen hyödyntäminen potilasohjauksen ohella: Ravitsemushoidon koordinoiminen alueellisesti ja kunnissa Kouluttaminen, sosiaali- ja terveystoimen sekä ruokapalveluhenkilöstön kouluttaminen Paikallisten hyvien, ravitsemushoidon käytänteiden kehittäminen Moniammatillinen yhteistyö

2,6 miljoonaa suomalaista asuu kunnissa, joissa ravitsemusterapeutin palveluita ei ole saatavilla Ravitsemusterapeuttien määrä /100 000 asukasta kohti: Ravitsemus- terapeutteja /100 000 as. Maa alle 1 Intia 1-2 Malesia 2,2 * Suomi 2-5 Slovenia, Espanja, Turkki, Barbados, Jamaika, Etelä-Afrikka 6-10 Ranska, Unkari, Islanti, Portugali, Taiwan, Iso-Britannia 11-15 Itävalta, Sveitsi, Uusi Seelanti 16-20 Australia, Irlanti, Hollanti, USA 21-25 Kanada yli 25 Tanska, Israel, Japani Lähde: International Confederation of Dietetic Associations 2008. * Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry. Koulutustaso vaihtelee maittain.

Kansantautien hoito on kallista… Diabeteksen hoidon kustannukset n. 10 % terveydenhuollon menoista v. 2007 (1304 milj. €) * Ennenaikaisen eläkkeelle jäämisten takia menetetyt tuottavuuskustannukset 961.9 milj. € Yli 40 %:lla diabeetikoista jokin lisäsairaus  4x hoidon kustannukset (1300 €5700 €) * Diabetes suurin syy munuaissairauksiin, yksi vuosi dialyysissä = 55 000 € (Munuais- ja maksaliiton laskelma) Sydän- ja verisuonisairauksien hoidosta koituu yhteiskunnalle vuosittain arviolta 918 milj. € kustannukset Työkyvyttömyyden aiheuttamat työpanosmenetykset n. 1,1 miljardia € - Suomalaisista 200 000:n arvioidaan sairastavan jonkin asteista munuaistautia. Pitkäaikainen vakava munuaissairaus yleistyy sitä mukaa kun diabetes lisääntyy - Yhden potilaan vuoden dialyysihoidon hinnalla voidaan palkata jo yksi ravitsemusterapeutti! * Tampereen yliopisto ja Diabetesliitto: Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998-2007

…Mutta niin on vajaaravitsemuksenkin hoito Arvioidut vajaaravitsemuksen aiheuttamat kustannukset Suomessa 88 milj. euroa/vuosi Ulla Siljamäki-Ojansuu, TAYS Sairaala-potilaat Vajaaravittuja 20-50 % Ikääntyneet Vajaaravittuja 11-57 % Vajaaravitsemus-riskissä jopa 90 % - Suomessa vajaa-ravitsemuksen riskissä kotihoidossa olevista joka neljäs, joka kymmenes on vakavasti vajaaravittu - I-B:ssa vajaaravitsemuksen kustannukset ovat 2 x lihavuuden kustannuksiin verrattuna eli n. 7 miljardia puntaa (Marinos E, Nutrition 2006) Isossa Britanniassa kustannukset 10 % terveydenhuollon kustannuksista, Suomessa ei tutkimusta asiasta, tyydyttävä arvioihin - 15-65 % jo sairaalaan tullessaan aliravittuja, kolmella neljästä tila pahenee sairaalassa oloaikana Suomessa vajaaravitsemuksen aiheuttamat kustannukset 49 milj. e akuuttihoidossa ja 39 milj. e pitkäaikaishoidossa

Vajaaravitsemuksen hoito Ravitsemushoito vaikuttava tapa ehkäistä vajaaravitsemusta ja sen komplikaatioita ym. Esim. Gómez ym. 2010 tutkimuksessa sairaalapäivät vähenivät noin 6 päivällä (1913)  kuolleisuus aleni 30 %:sta 14 %:iin Vajaa-ravitut pysyvät sairaalassa keskimäärin 40 % pitempään kuin hyvin Isossa-Britanniassa hoidon kustannukset 2 x lihavuuden hoitoon verrattuna

Ravitsemushoito on vaikuttavaa Diabeteksen ehkäisytutkimuksessa diabeteksen ilmaantuvuus  58 % tehostetun ohjauksen ryhmässä 3v. seurannassa (Lindström ym. 2003) Diabeteksen ehkäisyyn tähtäävissä tutkimuksissa ravitsemusohjaus osana monikomponenttista elämäntapaohjausta on pienentänyt diabetekseen sairastumisen suhteellista riskiä 29-67% Lihomisen välttämisellä, terveellisellä ruokavaliolla ja liikunnalla voidaan ehkäistä tehokkaasti diabeteksen puhkeamista myös korkean geneettisen riskin omaavilla henkilöillä (Uusitupa ym. 2010) WHO:n mukaan 80 % sepelvaltimotaudista ja 90 % tyypin 2 diabeteksesta olisi ehkäistävissä terveellisillä elintavoilla! Ravitsemushoito yhdessä fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen tähtäävän neuvonnan kanssa johtaa merkittävään ja terveyttä edistävään laihdutustulokseen. Myönteisiä tuloksia sekä yksilö- että ryhmäohjauksella. Vaikuttava keino hoitaa myös lasten lihavuutta osana monikomponettista elämäntapainterventiota. Tehokkaalla ravitsemusneuvonnalla, jonka tavoitteena on pitkäkestoinen ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio, on mahdollista vähentää sepelvaltimotaudin ilmaantuvuutta ja taudin aiheuttamaa kuolleisuutta. Elämäntapamuutokset ovat koko dyslipidemioiden hoidon perusta ja usein riittävä hoito pienen riskin potilaille Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden interventioprojektissa (STRIP) ravitsemusohjaus vaikutti interventioryhmän lasten veren rasva-aineiden pitoisuuksiin merkittävästi Diabeteksen ehkäisyyn tähtäävissä tutkimuksissa ravitsemusohjaus osana monikomponenttista elämäntapaohjausta on pienentänyt diabetekseen sairastumisen suhteellista riskiä 29-67% Rasvamaksataudin hoidossa maltillinen laihduttaminen, noin 10 prosentin painonpudotus vuodessa, on turvallisinta ja tehokasta. Kun ihminen laihtuu, maksatulehduksen ja kirroosin vaara vähenee ja maksa toipuu ennalleen.

Diabetekseen sairastuminen DPS-tutkimuksen aikana Tuomilehto ym. New Engl J Med 2001; 344:1343-1350

Sairauksien ehkäisystä elämänlaatua ja kustannussäästöjä Terveyden edistämisen mahdollisuudet. Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. STM Julkaisuja 2008:1. Sairauksien ehkäisystä elämänlaatua ja kustannussäästöjä Jos väestön kolesteroli olisi alle 5,2 puolet sydän- ja verisuonisairauksista torjuttaisiin Jos väestön verenpaine olisi alle 140 / 90 60 % aivoverisuonitapauksista torjuttaisiin Mikäli Suomen koko väestössä eri sairauksien riskiä voitaisiin alentaa korkeasti koulutettujen tasolle sairastuvuus vähenisi noin 20–40 prosenttia Väestön ravitsemusta, painonhallintaa ja liikuntaa muokkaavien toimenpiteiden kustannukset ovat alhaiset niillä saavutettuihin terveyshyötyihin nähden.

Ravitsemushoito säästää kustannuksia Kustannuksia säästävä menetelmä ehkäistä tyypin 2 diabetesta, hoitaa lihavuutta ja kohonnutta verenpainetta Lindgren ym. 2007: diabeteksen ehkäisyssä intensiivisen ravitsemus- ja liikuntaohjauksen terveysvaikutukset ovat niin suuret, että ne peittoavat intervention kustannukset Booth ym. 2007: Kohonneen verenpaineen KH- suosituksen mukainen ravitsemus- ja elintapaohjausta sisältävä hoito on vaikuttavampaa kuin aiemmat hoitokäytännöt ja säästää kustannuksia Yksi vuosi liian lyhyt taloudellisen hyödyn arviointiin! Ravitsemus- ja elämätapaohjaus kustannusvaikuttava lihavuuden hoidon toimenpide ja erityisesti silloin, kun se kohdistetaan suuren riskin väestöön. Suurin osa taloudellisista analyyseista osoittanut elämäntapaintervention kustannusvaikuttavaksi toimenpiteeksi. Dyslibidemioiden hoidossa ravitsemushoidolla voidaan saavuttaa lääkehoidon kustannuksissa säästöt, jotka ovat 3-4-kertaiset ravitsemushoidon toteuttamiseen käytettyihin varoihin! Ravitsemushoidon kustannusvaikuttavuuden arvioimiseksi tarvitaan pitkäkatseisuutta: hyödyt eivät tule esiin yhden budjettikauden tai toimintavuoden aikana. Vaikutukset sen sijaan näkyvät hitaasti, mutta voivat olla pysyviä

Terveyden edistämisellä ja sairauksien ehkäisyllä kustannussäästöjä Vartiainen ym. 2010 Diabeteksen hoidon kustannukset Suomessa / potilas, jolla ei ole lisäsairauksia 1 300 euroa / vuosi / potilas, jolla on lisäsairauksia 5 700 euroa / vuosi (40 %:lla on lisäsairauksia) Diabeteksen ehkäisytutkimuksissa (DPS 2001 ja DPP 2002) diabeteksen ilmaantuvuus  58 % DPP-tutkimus: yhden ehkäistyn diabetestapauksen hinta 24400 $ (US)  n. 17 000 euroa

Säästöt näkyvät pitkässä juoksussa DM= Dia-beetikko 10 v DM:n hoidon kustan-nukset euroa 20 v DM:n ehkäisyn kustan-nukset / DM-tapaus Säästö/ ehkäisty DM- tapaus DM, jolla ei ole lisä-sairauksia 13 000 26 000 17 000 - 4000 DM, jolla on lisäsai-rauksia 57 000 114 000 40 000 97 000

ravitsemushoitoon panostaminen kannattaa Mikäli ravitsemusterapeutteja palkattaisiin suosituksen mukaan 1/30 000 asukasta kustannukset olisivat 1,9 € / asukas (ei sisällä työtila- ym. kuluja) Terveydenhuollon kokonaismenot olivat 2936 €/asukas v. 2009 THL 2010

ravitsemushoito nousussa terveydenhuollon sijoitussalkussa? KIITOS!