OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TULEVAISUUSSEMINAARI SY:n ja oppisopimuskoulutuksen yhteistyö Seinäjoki Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

 Paikallisyhdistys (yli 400) vaikuttaa kunnalliseen ja seudulliseen päätöksentekoon elinkeinopolitiikan kysymyksissä.  Aluejärjestöllä (21) on vaikuttajan rooli omalla alueellaan ja omassa maakunnassaan.  Suomen Yrittäjät ajaa yrittäjien etuja mm. maan hallituksen, eduskunnan ja keskeisten etujärjestöjen suuntaan sekä Euroopan Unionissa.  Toimialavaikuttamista yhteistyössä toimialajärjestöjen (52) kanssa Järjestörakenne

Suomen Yrittäjien toimialajärjestöt  Suomen Yrittäjien jäsenjärjestöinä on 52 toimialajärjestöä kaupan, teollisuuden, liikenteen, kädentaitoalojen, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muiden palvelujen piiristä.  toimialajärjestöjä ovat mm. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL, Suomen Taksiliitto, Yrittäjänaisten Keskusliitto, Koneyrittäjien liitto, Teknologiateollisuus, Puuteollisuusyrittäjät, Taloushallintoliitto, Erikoiskaupan liitto, Vaatturiliitto, Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät – TESO sekä Lääkäripalveluyritykset  toimialajärjestöt hoitavat oman toimialansa edunvalvonnan ja jäsenpalvelut  edunvalvonnassa Suomen Yrittäjät tekee yhteistyötä toimialajärjestöjen kanssa

Jäsenyritysten määrä Suomen Yrittäjissä maaliskuussa 2010 Toimialajärjestöt Aluejärjestöt Yritykset, jotka sekä toimiala että aluejärjestössä Kokonaisjäsenmäärä (netto)

Keskiarvoyrittäjä 2008 – 2009  46-vuotias opistotason koulutuksen saanut mies  Ennen yrittäjäksi ryhtymistä tehnyt useita vuosia palkkatyötä  Palvelualan yrittäjä (liike-elämän palvelut tai kauppa)  Toimii osakeyhtiömuodossa  Omavaraisuusaste yli 40 % ja kokonaispääoman tuotto yli 9 %  Työllistää itsensä lisäksi 2-3 henkilöä  Yrittäjä tekee 20 % pidempää työpäivää kuin palkansaaja  Yrittäjän perheessä asuu 2,7 henkeä (palkansaajaperhe 2,4 henk.)  Tärkeitä asioita turvallisuus, toimeentulo, perhe ja vapaus  Käteenjäävä tulo 35 % korkeampi kuin palkansaajalla  Yrittäjä on keskimääräistä kansalaista vauraampi  Kuluttaa keskimääräistä enemmän asumiseen, liikenteeseen ja terveyteen sekä vähemmän kulttuuriin, vapaa-aikaan ja ravintoloihin

Yrittäjyyden merkitys Yritystoiminnan merkitys kansantaloudelle on korvaamaton. Yli 80 % Suomen bruttokansantuotteesta tulee yritystoiminnasta. Kolme neljästä uudesta työpaikasta syntyy pk-sektorille. Suurin osa uusista innovaatioista tehdään yrityksissä. Suomessa kuitenkin noin 50 % yrittäjistä on yli 50-vuotiaita. Kymmeniätuhansia yrittäjiä jää eläkkeelle nyt ja lähivuosina. Taantuma vähentää yrittäjyysaktiivisuutta ja samalla heikentää työllisyysastetta. Uusien yritysten syntyminen (myös sukupolvenvaihdokset) on keskeistä hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi. Lähivuodet ovat kriittisiä.

Pk-yritysbarometri

Suhdannenäkymät, saldoluku Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2010

Liikevaihdon muutosodotukset, saldoluku Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2010

Investointien arvon muutosodotukset, saldoluku Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2010

Odotukset henkilökunnan määrästä, saldoluku Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2010

Kannattavuuden muutosodotukset, saldoluku Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2010

Työllistämisen pahin este, % yrityksistä Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2010

Ammatillinen koulutus ja työvoiman saatavuus pienyrityksissä Työvoimatarve  Suurin osa pk-sektorin työvoimatarpeesta kohdistuu ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin osaajiin. Uusista työpaikoista ¾ syntyy pk-yrityksiin.  Kuitenkin suhteessa yritysten määrään esimerkiksi työssäoppimisesta pieni osa tapahtuu pienyrityksissä.  Monilla pienyrityksillä kuitenkin vaikeuksia työvoiman saannissa. Ei ole resursseja eikä osaamista rekrytointiin.  Tulisikin löytää yhteisiä keinoja työssäoppimisen laajempaan toteuttamiseen pienyrityksissä. Tulisi myös löytää joustavia ratkaisuja rekrytointikynnyksen madaltamiseksi

Yrittäjyys, oppisopimus ja ammatillinen koulutus  Oppisopimuskoulutus on työelämälähtöinen, taloudellinen ja tehokas ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto.  Se on työllisyysastetta nostava ja työuria pidentävä koulutusmuoto.  Se tarjoaa yritykselle joustavan mahdollisuuden työvoiman osaamisen ylläpitoon ja uusintamiseen.  Se on kuitenkin viime vuosina painottunut erityisesti työssä olevan henkilöstön ja yrittäjien lisäkoulutusmuodoksi.  Uusien työpaikkojen syntyminen oppisopimusteitse on jäänyt siten vähäiseksi.  Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä muu täydennyskoulutus ovat määrällisten kiintiöiden piirissä.  Resursseja rekrytoivaan oppisopimuskoulutukseen tulisi tuntuvasti lisätä.  Rekrytoiva oppisopimuskoulutus tulisi vapauttaa määrällisistä kiintiöistä.  Uuden yrittäjyyden aikaansaamiseksi myös yrittäjien oppisopimuskoulutus tulisi jättää kiintiörajoitusten ulkopuolelle.  Koulutuskorvausten kustannusvastaavuutta tulisi parantaa.  Oppisopimuspalkkauksessa tulisi siirtyä ns. suoriteperiaatteen soveltamiseen.

Yrittäjän oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärät v

Hyväksytyt yrittäjätutkinnot v

Ideoita yhteistyön pohjaksi  Lisätään yhteistyötä oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä ja sitä koskevassa edunvalvonnassa.  Uudet toteutustavat  Yhteiset tavoitteet  Avoimuuden periaate  Selvitetään oppisopimuskoulutusjärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet.  Käynnistetään hankkeita ja otetaan käyttöön toimintatapoja, jotka parantavat oppisopimuskoulutuksen vetovoimaa.  Lisätään läpinäkyvyyttä tilaaja-tuottajamallin käyttöönotossa.  Selvitetään, voidaanko viranomaisyhteistyötä lisätä oppisopimuskoulutuksen toteutuksessa.  Kehitetään toimintatapoja, jotka parantavat pienyritysten mahdollisuuksia hyödyntää oppisopimuskoulutusta.