Kiinan historiaa: Kiinan kulttuurihistorian ominaispiirteitä: 1) Erittäin pitkät historialliset juuret 2) Kehitys erillään muista korkeakulttuureista 3) Suuri määrä kulttuurin ”rakennuspalikoita” 4) Käsitys kiinasta maailman keskuksena 5) Kulttuurilla ollut monta ylä- ja alamäkeä

1) juuret? Kiinan kulttuurin alku? Tarun mukaan Kiinan perusti Huangdi 2698 eKr…

1) Kiinalaisen kulttuurin historialliset juuret: Kiinalaisen korkeakulttuurin kehto nykyisen Henanin maakunnan kohdalla Keltaisen joen (Huanghe) laaksossa Neoliittista asutusta jo 7000 vuotta sitten, jolloin siis jo maanviljelys käytössä Tunnnetuimpia löytöpaikkoja on Banpo lähellä nykyistä Xiania. Sieltä on löydetty 45 asumuksen jäänteet, mikä olisi merkinnyt n. 500 ihmisen asutuskeskusta Vuoden 2500 eKr. vaiheilla syntyi ns. Longshan – kulttuuri, jota voidaan pitää Kiinan valtiollisen kehityksen alkuna. Tällöin siirryttiin myös pronssin käyttöön. Tunnetuin löytöpaikka Erlitoun kaupunkirauniot Longshan kauden jälkeen Kiinaa hallitsi Xia – dynastia n. 2100 - 1600 eKr. Tämän jälkeen useita hallitsijadynastioita aina vuoteen 1911 asti

Banpo:

Erlitoun raunioita:

Varhaiset dynastiat ja Kiinan kehitys: Xia (2000 – 1600): Pronssiesineet Shang (1700 – 1027): Kirjoitustaito, ajanlasku, viljavarastot Zhou( 1027 – 221 eKr): Sotaisaa ja sivistymätöntä aikaa, feodalismi Qin (221 – 207 eKr): Kiinan muurin rakennus alkaa Han (106 eKr – 220 jKr.) : Konfutselainen filosofia, kulttuurin leviäminen länteen, silkkitie syntyy Sui (581 – 617) : Rahan, talouden, lainsäädännön ja lakien modernisoituminen, kanavien rakennus Tang (618 – 907): Suurimpia ja vaikutusvaltaisimpia dynastioita. Kukisti turkkilaiset, jotka yrittivät vallata Kiinaa. Kiinan alue laajimmillaan!

Qin SHi Huan, Kiinan ensimmäinen keisari Qin – dynastian perustaja Hän oli erittäin määrätietoinen ja julmakin hallitsija. Hänen massiivista hautaansa koristivat sadat terrakotta-ihmiset

2) Kulttuurin eristyneisyys Kulttuuri kehittynyt erillään muista korkeakulttuureista sijainnin vuoksi Monet innovaatiot syntyivät itsenäisesti muista kulttuureista riippumatta (esim. kirjoitustaito ja metallien käyttö). Kirjoitusmerkistöstä tuli aivan erilainen kuin muualla, tosin se on tavupohjaista kuvakirjoitusta. Maanviljelyksessä riisi, jonka viljely muokkasi myös kiinalaisen kulttuurin ja kyläyhteisöjen piirteitä

3) Kulttuurin perusta, ”rakennuspalikat”: Uskonnot taolaisuus, buddhalaisuus, konfutselaisuus Lisäksi esi-isien palvontaa, animismia Useita kansanosia Pohjoisen hirssin viljelyalue Etelän riisinviljelyalue Paimentolaiset Mongolit Myöhemmin länsimainen vaikutus 1500 – luvulta lähtien Kommunismin vaikutus 1900 - luvulla

Menestyminen? Kiinalainen kulttuuri pystyi lyömään lähellään olevat paimentolaiset ja kohtasi sen jälkeen vai itseään pienempiä kulttuureja, kuten korealainen tai vietnamilainen. Tästä johtuen Kiinalaiset pitivät (pitävät) itseään maailmalla korkeimpana kulttuurina Suhtautuminen muihin (länsimaihin) on ollut epäilevää, joskus jopa vähättelevää; länsimaita pidettiin ainakin aikaisemmin barbaarisina

5) Kiinan kulttuurin nousut ja laskut: Korkeakulttuuri siis ainakin 7000 v. vanhaa Kiinalla on ollut hajaannuksen aikansa ja mm. mongolit valloittivat sen kerran Kiinan kulttuuri kuitenkin vahvistui ja kehittyi voimakkaasti koko ajan, ja oli tieteessä edellä Eurooppaa v. 1000 vaiheilla Kiinan kulttuurin suhteellinen vahvuus oli suurimmillaan 1400 – luvulla, jolloin merenkulku, talous, tiede, hallinto, lait jne. olivat muihin kulttuureihin verrattuina erittäin korkeatasoisia 1500 – luvulla Kiina kääntyi sisäänpäin ja alkoi taantua suhteessa muihin 1800 - luvulla se alistettiin suureksi osaksi eurooppalaisten hallintaan 1930-luvulla ja toisessa maailmansodassa Japanin hyökkäys ja miehitys 1970 – luvun lopulta Kiinaa, varsinkin sen taloutta on alettu ripeästi uudistaa. Onko Kiina tulevaisuuden kulttuuri? Ainakin sen talous ohittaa USA;n tason (nykykehityksellä) seuraavan 40 vuoden kuluessa!

Ming-dynastia, kukoistuksen huippu Ming (1368 – 1644): Kiinan muurin uudelleen rakennus. Merenkulun kehitys. Kiinan kulttuurin kukoistus. Talous, hallinto, lait , taide

Zheng He, suuri 1400-luvun löytöretkeilijä

Kiinan kulttuurin alamäki: Qing dynastian aikana 1644 – 1911 : Maanviljelyn kehitys. 1800 – luvulla kuitenkin luisuminen eurooppalaisten hallintaan. Kiina ylimielinen eikä tajunnut eurooppalaisten uhkaa. Oopiumisodat 1840 – l. Taiping – kapina 1850 - 1864 Boksarikapina 1900. Pu Ji viimeinen Kiinan keisari * Kiinan tasavalta 1911, johtajana Sun Yat Sen

Pu Yi, Kiinan viimeinen keisari

Kaikki Kiinan hallitsijadynastiat: Xia n. 2000 – 1600 eKr. Shang n. 1700 – 1027 eKr. Zhou n. 1027 – 221 eKr. Qin n. 221 – 207 eKr. Han 206 eKr – 220 jKr. Kolme kuningaskuntaa n. 220 – 580 Sui 581 – 617 Tang 618 – 907 Kymmenen dynastiaa (hajaannus) 907 – 979 Liao 916 – 1125 Läntinen Xia 1038 – 1227 Jin 1115 – 1234 Yuan 1279 – 1368 Ming 1368 – 1644 Qing 1644 – 1911 Pu Ji viimeinen keisari + Kiinan tasavalta 1911 – 1949 + Kommunistinen Kiinan kansantasavalta 1949 -