Minerva, Helsinki 2015 Kimmo Kiljunen 8.4.2017 Minerva, Helsinki 2015 Kimmo Kiljunen

AGENDA Ikäihmisten syrjäytyminen Taitetusta indeksistä luopuminen Eläkeyhtiöt Uudistusehdotuksia 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

1. Ikäihmisten syrjäytyminen Eläkeläisten etuuksia on heikennetty viimeisen parin vuosikymmenen aikana enemmän kuin minkään muun väestöryhmän koko Suomen historiassa. 1. Ikäihmisten syrjäytyminen 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

IKÄIHMINEN KÖYHTYY VANHETESSAAN Pitkittynyt köyhyys iän mukaan 2012 (%) Yli 85-vuotiaista lähes kolmasosa elää pysyvästi EU:n määrittelemän köyhyysrajan alla Muissa Länsi-Euroopan maissa ei vanhusten köyhyys kärjisty kuten Suomessa Pitkittynyt köyhyys = ihminen pienituloinen viitevuoden 2012 lisäksi vähintään kahtena edeltävänä kolmesta vuodesta EU:n köyhyysraja = alle 60% mediaanitulosta (Suomessa 2013 yhdenhengen taloudessa €1166/kk) 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

IKÄIHMISTEN KÖYHYYSASTEITA OECD-MAISSA 2011 (%) Alankomaiden eläkejärjestelmä on kansainvälisissä vertailuissa arvioitu maailman laadukkaimmaksi – sen tunnus on ”Sukupolvien välinen solidaarisuus” OECD:n köyhyysraja = alle 50% mediaanitulosta (Suomessa 2013 yhdenhengen taloudessa €972/kk) 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

LEIPÄJONOISSA SEISOVAT 2014 (%) Jok’ikinen ruoka-avussa eläkeläiselle jaettu reikäleipä kertoo eläkejärjestelmän epäonnistumisesta 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

ELÄKKEIDEN JAKAUMA TULOLUOKITTAIN 2013 Lähes kaikki eläkeläiset ovat pienituloisia! 60% joutuu tulemaan toimeen alle €1500/kk Takuueläkkeen varassa (€750/kk) elää 10% Eläkeläinen, joka ansaitsee yli €2500/kk on suurituloinen Vain 0,8% saa yli €5000/kk 4/8/2017

YKSINÄISYYS Yksinasuvat ikäryhmästä (%) Suurin sinkkuryhmä Suomessa ovat yli 65-vuotiaat naiset. Heidän osuutensa kaikista yksinelävistä on 25 %. Yksinäisyys on yleisin ja vakavin kansantautimme 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

IKÄSYRJINTÄ NÄKYY ARKIELÄMÄSSÄ JA PALVELUISSA Tilastokeskus ja Eurostat eivät kerää monissa kysymyksissä tilastotietoja yli 75-vuotilaista Gallupeissa ei kysytä ikäihmisten mielipiteitä Kelan kuntoutustuissa on 65 vuoden yläikäraja Vakuutusyhtiöillä on yläikärajat jatkuvissa matkavakuutuksissa sekä henki-, tapaturma- ja sairasvakuutuksissa ... Ikäsyrjintä näkyy sekä arkielämän käytänteinä, jotka eivät huomioi ikääntyvien toimintakykyä, että eräinä ikäsidonnaisina palveluina. Tilastokeskus ja Eurostat eivät kerää monissa kysymyksissä tilastotietoja yli 75-vuotilaista. Gallupeissa ei kysytä heidän mielipiteitään. Kelan kuntoutustuissa on 65 vuoden yläikäraja. Samoin vakuutusyhtiöillä on yläikärajat jatkuvissa matkavakuutuksissa sekä henki-, tapaturma- ja sairasvakuutuksissa. (Taulukko 29, s. 301) 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

”PASSIIVIVÄESTÖN” TAAKKA... 4/8/2017

VALTAOSA IKÄIHMISISTÄ TULEE TOIMEEN OMIN VOIMIN Yli 75-vuotiaista 90 % asuu edelleen omassa kodissaan ja vain joka neljäs on säännöllisten vanhuspalveluiden piirissä 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 1865-2040 Toistasataa vuotta lasten ja ikäihmisten osuus koko väestöstä on ollut n. 40% Olennaisin muutos: Lasten osuus on laskenut ja ikäihmisten noussut Seuraus: Huoltosuhde ongelma helpottuu Ikäihmiset ovat aktiivisia taloudellisia toimijoita: maksavat veroja, luovat kysyntää, vapaaehtoistyö, omaishoito 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

OMAISHOITAJIEN TYÖPANOS 60 % sopimusomaishoitajista on eläkeläisiä Kunnat käyttävät omaishoidon tukeen n. €200 miljoonaa, tukipalvelut ml. €450 miljoonaa Jos omaishoidon tukea ei olisi, kunnat joutuisivat maksamaan korvaavasta laitos- ja muusta hoidosta €1,7 miljardia Jos kaikki omaishoitoon rinnastettava työ huomioidaan, vaihtoehtoisten palveluiden kustannukset olisivat €3,4 miljardia Enemmistö (60 %) sopimusomaishoitajista on eläkeläisiä. Omaishoidon tukeen kunnat käyttävät vajaan 200 miljoonaa euroa ja erilaiset tukipalvelut mukaan luettuna 450 miljoonaa euroa. Jos omaishoidon tukea ei olisi käytössä, kunnat olisivat joutuneet maksamaan erilaisesta korvaavasta laitos- ja muusta hoidosta 1,7 miljardia euroa. Jos kaikki omaishoitoon rinnastettava työ huomioidaan, niin vaihtoehtoisten palvelujen kustannukset olisivat 3,4 miljardia euroa. "Passiiviväestön" antama työpanos on enemmän kuin mitä kunnat käyttävät vuodessa ikäihmisten kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin (2,8 miljardia euroa) yhteensä. Kunnat käyttävät ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluihin € 2,8 miljardia 4/8/2017

TERVEYSMENOT 2011 Iän mukaan Väestö ikäryhmittäin Yli 65-vuotiaiden väestöosuus on kuitenkin vain 19 % Terveysmenot asukasta kohden nousevat ikääntymisen myötä, ja hyvin voimakkaasti 80 ikävuoden jälkeen Ikäluokat ovat tasasuuruisia 65 ikävuoteen asti, josta lähtien alkaa lasku 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

TERVEYSMENOT 2011 Iän mukaan Ikäryhmittäin 8% 46% 46% Yli 65-vuotiaiden väestöosuus on kuitenkin vain 19 % 19% väestöstä Terveysmenot asukasta kohden nousevat ikääntymisen myötä, ja hyvin voimakkaasti 80 ikävuoden jälkeen Samasta iästä eteenpäin terveysmenot kuitenkin laskevat, lopulta hyvin jyrkästi. 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

TERVEYDENHUOLLON TILASTOINTI Terveyskuluihin luetaan vanhusten laitoshoito, kotihoito ja omaishoito, mutta ei vammaispalveluja, päihdehuoltoa, lastensuojelua ja päivähoitoa. Terveydenhuollon tilastoinnissa vanhuutta pidetään sairautena! Terveyskuluihin luetaan vanhusten laitoshoito, kotihoito ja omaishoito, mutta ei vammaispalveluja, päihdehuoltoa, lastensuojelua ja päivähoitoa. Miksi terveydenhuollon tilastoinnissa vanhuutta pidetään sairautena? Jos kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut huomioidaan, niin ikäihmisten osuus kuluista on enää 34 %. Jos tähän lisätään vielä koulutusmenot, putoaa yli 65-vuotiaiden osuus kaikista kuluista 23 %:iin, eli vastaten heidän väestöosuuttaan. (Taulukot 6 ja 7, s. 54 ja 55)   4/8/2017 Kimmo Kiljunen

IKÄSIDONNAISET PALVELUT 2011 Sosiaali- ja terveyspalvelumenot Sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä koulutusmenot Jos kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut huomioidaan, niin ikäihmisten osuus kuluista on enää 34 %. Jos tähän lisätään vielä koulutusmenot, putoaa yli 65-vuotiaiden osuus kaikista kuluista 23 %:iin (vastaten väestöosuutta) Terveyskuluihin luetaan vanhusten laitoshoito, kotihoito ja omaishoito, mutta ei vammaispalveluja, päihdehuoltoa, lastensuojelua ja päivähoitoa. Miksi terveydenhuollon tilastoinnissa vanhuutta pidetään sairautena? Jos kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut huomioidaan, niin ikäihmisten osuus kuluista on enää 34 %. Jos tähän lisätään vielä koulutusmenot, putoaa yli 65-vuotiaiden osuus kaikista kuluista 23 %:iin, eli vastaten heidän väestöosuuttaan. (Taulukot 6 ja 7, s. 54 ja 55)   4/8/2017 Kimmo Kiljunen

VANHUSPALVELUJEN TUOTTAJAT 2010 (%) Yksityisten tuottajien osuus on yli neljännes Suomen kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

SUURIMMAT HOIVA-ALAN YRITYKSET 2013 Kahdeksasta suurimmasta hoiva-alan yrityksestä viisi on kansainvälisten pääomasijoittajien omistamia Sijoittajien päätavoite on korkeat ja vakaat tuotot ja pienet riskit, ei vanhusten hoiva

2. Taitetusta indeksistä luopuminen Työeläkeindeksi on ansiosidonnainen etuus - ainoa perusteltu tapa ylläpitää eläkkeen arvo on sitoa se palkkaindeksiin. 2. Taitetusta indeksistä luopuminen 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ PERUSTURVA ANSIOTURVA TÄYDENTÄVÄ 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

TYÖELÄKEINDEKSIN HISTORIA 1 Alun perin työeläkkeissä oli käytössä puhdas ansiotasoindeksi 1 2 3 Eläkemenojen kasvun hillitsemiseksi siirryttiin puoliväli-indeksiin 2 Ja sitten taitettuun indeksiin 3 3 Alun perin työeläkkeissä oli käytössä puhdas ansiotasoindeksi. Eläkemenojen kasvun hillitsemiseksi siirryttiin ensin puoliväli-indeksiin ja sitten taitettuun indeksiin. (Taulukko 16, s. 170) 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

PALKKOJEN JA TYÖELÄKKEIDEN KASVU 1995-2013 (1995=100) Taitetun indeksin seuraus: Työeläkkeet ovat jääneet palkkojen kehityksestä jälkeen 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

VANHUUSELÄKE IÄN MUKAAN 2013 (€/KK) Suomen eläkejärjestelmä ei toimi: Se vie vääjäämättä iän karttuessa kohti köyhyyttä 68-vuotiaalla eläke on keskimäärin €1786/ kk. 100-vuotiaalla se on €1228. Lopputuloksena on järjestelmä, jossa keskimääräinen eläke pienenee eläkeläisen vanhetessa. Ikäluokasta toiseen suhteelliset tulot laskevat. Yli 90-vuotiaana keskimääräinen eläke on kolmasosan alle eläkkeelle siirtyvän eläkkeen. Tilanne on rakenteellinen taitetusta indeksistä johtuen. (Kaavio 11, s. 181) EU:n köyhyysraja on Suomessa yhdenhengen taloudessa €1166/kk 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

TYÖELÄKKEIDEN TARKISTUSMENETTELY EUROOPASSA 4 maassa täysi palkkaindeksi 15 maassa huomioidaan sekä palkat, että hinnat 6 maassa puhdas hintaindeksi Neljässä EU-maassa on lakisääteisissä työeläkkeissä täysi palkkaindeksi ja useimmissa palkkapainotteinen indeksi. Kuudessa maassa on puhdas hintaindeksi. Suomi on heikoin niistä EU-maista, joissa palkkakehitys otetaan huomioon. (Taulukko 19, s. 209) Näistä Suomi painottaa eniten hintakehitystä 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

INDEKSITARKISTUKSEN MERKITYS Indeksin osuus työeläkkeestä 2014 (€ eläkkeen alkamisvuoden mukaan) Vuonna 2014 maksetussa eläkkeessä, joka on alkanut 30 vuotta aikaisemmin, indeksin osuus on 2/3 vain 1/3 on alkuperäistä eläkettä Indeksitarkistuksilla on suuri merkitys eläketurvassa. Vuonna 2014 maksetussa eläkkeessä, joka on alkanut 30 vuotta aikaisemmin, indeksin osuus on kaksi kolmannesta ja vain kolmas osa on alkuperäistä eläkettä. (Kaavio 8, s. 165) 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

ELÄKERAHASTOJEN JA ELÄKKEIDEN KEHITYS 1995-2013 Mrd. € Eläkerahastot ovat yli nelinkertaistuneet (2014 jo € 175 Mrd) Eläkkeet ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 1995 vuoteen 2013 ollen nyt 26 miljardia euroa. Eläkerahastot ovat yli nelinkertaistuneet samana aikana ylittäen 2014 jo 170 miljardia euroa, lähes bruttokansantuotteen suuruinen varanto. (Kaavio 17, s. 281) Rahastojen tuotto oli 11,8 miljardia euroa 2013. Alun perin tavoitteena oli rahastoida muutaman vuoden eläkemeno ja sittemmin varauduttiin suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymiseen. Nyt eläkevaroja on seitsenkertaisesti suhteessa vuoden eläkemenoihin ja suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä. On aika alkaa hillitä eläkkeiden sijasta eläkerahastojen kasvua. Eläkkeet ovat kaksinkertaistuneet (nyt € 26 Mrd) Nyt eläkevaroja on seitsenkertaisesti suhteessa vuoden eläkemenoihin ja suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä. 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

TYÖELÄKERAHAN KIERTOKULKU 2013 Työläkerahastot ovat Suomen jättimäisin pääomakeskittymä: Vrt. kansantuote €200 Mrd. ja valtion budjetti €54 Mrd. Eläkkeitä maksettaessa eläkerahastoihin ei ole tarvinnut koskea Eläkerahastojen sijoitusten arvonnousu oli €12 Mrd. 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

EIKÖ ELÄKERAHASTOJEN KASVATTAMISEN SIJASTA PITÄISI ALKAA NOSTAA ELÄKKEITÄ? Mitä se maksaa? 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

INDEKSIUUDISTUKSEN HINTA 2013 (MILJ. €) Seuraava vuosi Puoliväli-indeksi 110 Ansiotasoindeksi 294 1,2% työeläkemaksuista 0,18% eläkerahastojen varoista reaalipalkkojen ennakoitu kasvu 1,6%/v 2,5% eläkerahastojen tuotoista Palkkakehitykseen sidottu indeksiuudistus maksaisi vuositasolla 294 miljoonaa euroa ja puoliväli-indeksi 110 miljoonaa euroa, jos reaalipalkat kasvavat 1,6 % vuodessa, kuten viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Palkkaindeksin kumulatiivinen hinta 30 vuoden kuluttua on 3 680 miljardia euroa ja puoliväli-indeksin hinta 1 380 miljardia euroa. (Taulukko 20, s. 225) Edellinen on 31 % ja jälkimmäinen 12 % eläkerahastojen tuotoista vuonna 2013. Mutta eläkkeiden tavoin myös palkat, kansantuote, eläkerahastot ja niiden tuotot kasvavat korkoa korolle kumulatiivisesti. Jos ne eivät nouse reaalisesti, eivät nouse indeksillä palkkoihin sidotut eläkkeetkään. Toisin sanoen varat, joista eläkkeet maksetaan kasvavat vähintään samaa rataa kuin itse eläkkeet. 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

INDEKSIUUDISTUKSEN HINTA 2013 (MILJ. €) 30 vuoden kuluttua Puoliväli-indeksi 1 380 Ansiotasoindeksi 3 680 12 % eläkerahastojen tuotoista 2013 31 % eläkerahastojen tuotoista 2013 reaalipalkkojen ennakoitu kasvu 1,6%/v Palkkakehitykseen sidottu indeksiuudistus maksaisi vuositasolla 294 miljoonaa euroa ja puoliväli-indeksi 110 miljoonaa euroa, jos reaalipalkat kasvavat 1,6 % vuodessa, kuten viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Palkkaindeksin kumulatiivinen hinta 30 vuoden kuluttua on 3 680 miljardia euroa ja puoliväli-indeksin hinta 1 380 miljardia euroa. (Taulukko 20, s. 225) Edellinen on 31 % ja jälkimmäinen 12 % eläkerahastojen tuotoista vuonna 2013. Mutta eläkkeiden tavoin myös palkat, kansantuote, eläkerahastot ja niiden tuotot kasvavat korkoa korolle kumulatiivisesti. Jos ne eivät nouse reaalisesti, eivät nouse indeksillä palkkoihin sidotut eläkkeetkään. Toisin sanoen varat, joista eläkkeet maksetaan kasvavat vähintään samaa rataa kuin itse eläkkeet. 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

Jos palkat eivät nouse, eivät nouse eläkkeetkään! Eivät vain eläkkeet kasva korkoa korolle, vaan myös palkat, kansantuote, eläkerahastot ja niiden tuotot. Jos palkat eivät nouse, eivät nouse eläkkeetkään! Varat, joilla eläkkeet maksetaan kasvavat vähintään samaa tahtia kuin itse eläkkeet. 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

Nykyeläkeläiset eivät ”syö pikkulasten pöydästä”, 8% Eläkerahastojen viimeisen 15 vuoden keskimääräinen kasvu 5,5 % paisuttaa rahastot 30 vuoden aikana yli € 800 miljardin jättikeskittymäksi. Ansiotasoindeksin hinta 30 vuoden päästä on 8% rahastojen tuotosta. Nykyeläkeläiset eivät ”syö pikkulasten pöydästä”, kun taitettu indeksi puretaan 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

TAITETUSTA INDEKSISTÄ LUOPUMINEN PAIKKAA VALTION KASSAA Vuonna 2013 eläkeläisten asumistukeen käytettiin € 445 M ja toimeentulotukeen € 15 M. Verotuloissa valtio hyötyisi palkkaindeksistä lähes € 100 M/v – ja 30 vuoden päästä verotulojen lisäys olisi miljardin verran. - Taitetun indeksin purkua ei tehdä veronmaksajien piikkiin. - Työnantajien ja työntekijöiden eläkemaksua ei koroteta. - Edes eläkerahastoja ei tarvitse pienentää. Taitetusta indeksistä luopuminen paikkaisi valtion kassaa eläkkeensaajien asumis- ja toimeentulotukien vähentyessä. Vuonna 2013 eläkeläisten asumistukeen käytettiin 445 miljoonaa euroa ja toimeentulotukeen 15 miljoonaa euroa (summa olisi huomattavasti suurempi, jos kaikki 11. oikeutetut vanhukset sitä hakisivat). Verotuloissa valtio hyötyisi palkkaindeksistä vuositasolla lähemmäs 100 miljoonaa euroa – 30 vuoden päässä verotulojen lisäys olisi miljardin euron verran. Nipistetään eläkerahastojen tuotosta. 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

Yksi julkinen työeläkeyhtiö riittää. 3. ELÄKEYHTIÖT 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

SUURIMMAT TYÖELÄKELAITOKSET 2013 Yksityiset yhtiöt hoitavat sosiaaliturvaan kuuluvia lakisääteisiä työeläkkeitä Kilpailu yhtiöiden välillä on keinotekoista Hallintokulut ovat €500 M/v 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

ELÄKEYHTIÖIDEN SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN 1980-2013 Takaisinlainauksella tuettiin kotimaista teollisuutta ja infraa ja luotiin 200 000 työpaikkaa 1995 jälkeen tuottojen maksimointi tavoitteeksi: Osakkeisiin 40% Suomeen 30% (1997 97%) 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

ELÄKERAHASTOJEN KORKO- JA OSAKESIJOITUSTEN TUOTTO 1998-2013 Kotimaisten työllistävien ja vakaiden kohteiden sijaan riskisijoituksia 6% sijoituksista (€9,3 Mrd) julkisuutta ja valvontaa karttavissa, veroparatiiseissa toimivissa hedge-rahastoissa Kimmo Kiljunen

ELÄKEVARAT JA EMU-KRITEERIT Julkisen talouden alijäämä max. 3% BKT:sta Julkinen kokonaisvelka max. 60% BKT:sta Suomen julkinen alijäämä vain 3% BKT:sta 2013, koska työeläkejärjestelmän ylijäämä 2% BKT:sta. Eläkerahastoilta otetut joukkovelkakirjat luetaan julkisyhteisöjen keskinäisiksi, joten julkinen kokonaisvelka oli vain 58% BKT:sta 2013. Eläkevarat joutuneet EMU-kriteerien pantiksi!

TYÖELÄKEYHTIÖIDEN PALAUTTAMAT ASIAKASHYVITYKSET Eläkeyhtiöt kilpailevat yrityksiä asiakkaikseen maksamalla asiakashyvityksiä

ELÄKEYHTIÖIDEN TOIMITUSJOHTAJAN PALKKA JA ELÄKE-ETU 2013 Varman toimitusjohtajan peruspalkan päälle vuosibonus (max. 10kk palkka) ja kannustinlisä (max. 4kk palkka), joiden tavoitteena on ”sitouttaa avainhenkilö yhtiöön ja sen tavoitteisiin”. Ilmarisen toimitusjohtajan peruspalkan päälle vuosipalkkio ”yrityksen tavoitteiden toteuttamisesta” ja pitkänaikavälin palkkio ”yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamisesta”.

Uudistusehdotukset edellyttävät ensisijassa jo olemassa olevien voimavarojen parempaa käyttöä. 3. Uudistusehdotuksia 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

VANHUSASIAINVALTUUTETTU Suomessa on lapsiasiavaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu ja vähemmistövaltuutettu. Ikäihmisten puolestapuhujaksi tarvitaan valtakunnallista vanhusasiavaltuutettua. 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

IKÄIHMISTEN NEUVOLA Kaikille ikäihmisille tarvitaan määräaikainen, vähintään kerran viidessä vuodessa tehtävä terveyden ja elämäntilanteen seuranta. Ikäihmisten neuvola on yhtä tarpeellinen ennaltaehkäisevän terveydenhuollon väline kuin äitiysneuvola. 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

VANHUSTEN SUBJEKTIIVINEN OIKEUS KOTIPALVELUUN Lapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Kaikille yli 85-vuotiaille olisi taattava subjektiivinen oikeus viikoittaiseen kotipalveluun. 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

SOTE-PALVELUYRITYKSILLE EETTINEN REKISTERI Vanhusten hoivabisnestä tekevät julkisin varoin kansainvälisten pääomasijoittajien omistamat yritykset. Tarvitaan eettinen rekisteri, johon hyväksytyistä yrityksistä julkinen sektori voi ainoastaan hankkia sote-palveluja. 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

TYÖELÄKEINDEKSIN SIDONTA PALKKAKEHITYKSEEN Työeläke on ansiosidonnainen etuus. Ainoa perusteltu tapa ylläpitää eläkkeen arvo on sitoa se palkkaindeksiin. 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN SÄÄNNÖSTÖ Eläkerahastojen tavoitellessa maksimituottoja ovat riskit kasvaneet ja sijoituksia on tehty osakkeisiin ja kyseenalaisiin hedge-rahastoihin. Eläkerahastoille on luotava vastuullisen sijoittamisen säännöstö. 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

YKSI JULKINEN TYÖELÄKEYHTIÖ Eläkevarat ovat työntekijöiden säästämää palkkaa - eivät valtion budjetin osia tai muuhun kuin eläkkeisiin tarkoitettuja. Eläkeyhtiöiden keskinäinen kilpailu on kallista ja keinotekoista. Työeläkkeet pitäisi antaa yhden julkisen eläkeyhtiön hoidettavaksi. 4/8/2017 Kimmo Kiljunen

Kimmo Kiljunen yhteystiedot KIITOS Kimmo Kiljunen yhteystiedot KIITOS! Kimmo Kiljunen kimmo.kiljunen@formin.fi 4/8/2017 Kimmo Kiljunen