Maa- ja aurinkoenergian hyödyntäminen kerrostalorakentamisessa (jatko hankkeelle Matalaenergiarakentaminen Kerrostalotuotannossa) Hanke päättyy Vaasa Tapani Hahtokari

Hankkeen tavoitteet Selvittää kokonaisenergian ja uusiutuvan primäärienergian kulutustaso energiatehokkaasti ja laadukkaasti rakennetussa kerrostalossa, jossa hyödynnetään maa- ja aurinkoenergiaa. Selvittää miten maa- ja aurinkoenergia toimii talvi- ja kesäaikaan sisäilmaston kannalta. IV-koneiden vesikiertoisen jälkijäähdytysjärjestelmän kyky pitää sisäilmaston lämpö- ja kosteusolosuhteet hyvinä Aurinkokeräinten kautta saadun lämpöenergian riittävyys käyttöveden tuottamiseen sekä ylimääräinen energia energiaverkkoon Maa- ja aurinkoenergian käytön vaikutuksen selvittäminen asumiskustannuksiin. Löytää malli rakennusten uusiutuvien primäärienergian määrän ja tarpeen sekä osto- ja kokonaisenergiankulutuksen arvioimiseen ja optimointiin. Vaasa Tapani Hahtokari

Seurantajärjestelmän avulla saadaan tietoa lämpö- ja kosteusteknisistä olosuhteista vanhojen ja uusien eristämisohjeiden mukaan rakennetuissa taloissa. Valmistuneesta kerrostalosta saatua mittausdataa käytetään vertailutietona lämpö- ja kosteusolosuhteiden muuttumiselle eristekerroksen paksuuntuessa. (Hankkeen tavoitteet jatkoa) Tuottaa ja kehittää rakentajille uusia käytänteitä rakentamisen laadun ja rakenteiden tiiveyden parantamiseksi. Selvittää, mikä osuus matalaenergiakerrostalon huoneiston kokonais- energiankulutuksesta käytetään ilmanvaihdon kautta. Vaasa Tapani Hahtokari

Hankkeen tavoitellut tulokset Vaasa Tapani Hahtokari Tutkimustietoa energiatehokkaan kerrostalorakentamisen energiantuotantotavoista ilman että asumisturvallisuudesta ja –viihtyvyydestä tingitään. Pystytään parantamaan rakennusten energiatehokkuutta hyödyntämällä uusiutuvia energialähteitä ja pienentämällä rakennuksen vaipan lämpöhäviöitä. Lämmön johtuminen, vuotoilman häviöt, ilmanvaihdon häviöt

Vaasa Valmistuneen verrokkirakennuksen ilmatiiveys Koko rakennuksen ilmatiiveysluku n50 = 0.7 (passiivirakennuksen tiiveysvaatimus 0,6) Tapani Hahtokari

Eristeen sisäpinnaltaEristeen ulkopinnaltaUlkoilma LämpötilaKosteusLämpötilaKosteusLämpötilaKosteus 2. kerrosEtelä 19.3 ℃ 21.4 % -2.0 ℃ 84.7 % -2.2 ℃ 82.3 % Itä 11.7 ℃ 30.0 % -3.0 ℃ 83.9 % -3.5 ℃ 88.1 % Pohjoinen 0.2 ℃ 69.2 % -2.0 ℃ 81.5 % -4.1 ℃ 94.6 % Länsi 10.2 ℃ 42.9 % -1.5 ℃ 89.5 % -1.3 ℃ 98.1 % 4. kerrosEtelä 19.8 ℃ 23.6 % -3.3 ℃ 52.7 % -2.2 ℃ 82.3 % Itä 11.0 ℃ 31.0 % -1.8 ℃ 77.0 % -3.5 ℃ 88.1 % Pohjoinen 0.6 ℃ 68.8 % -1.4 ℃ 81.3 % -4.1 ℃ 94.6 % Länsi 0.9 ℃ 81.8 % -1.6 ℃ 84.6 % -1.3 ℃ 98.1 % 8. kerrosEtelä 18.9 ℃ 24.9 % -3.6 ℃ 79.9 % -2.2 ℃ 82.3 % Itä 13.2 ℃ 29.7 % -2.3 ℃ 79.9 % -3.5 ℃ 88.1 % Pohjoinen 7.6 ℃ 43.0 % -3.4 ℃ 90.8 % -4.1 ℃ 94.6 % Länsi 6.8 ℃ 53.3 % -1.6 ℃ 91.8 % -1.3 ℃ 98.1 % Mittausajankohta Vaasa Eristeen ulkopinnalta mitattu Suhteellinen kosteus mittauspisteissä Tapani Hahtokari

Vaasa Huoneistojen Energiakulutus Huonelämpötilat Energialukema [MWh] Kulutus Pinta-ala [m 2 ] kWh/m 2 430,6716Itä 56,50,4177Pohjoinen 590,325Länsi 70,5 Etelä 430,389Itä 570,4658Pohjoinen 59,50,2634Länsi 70,50,2734Etelä K-arvo7 Huoneistojen lämmönkulutukseen vaikuttaa tähän vuoden aikaan saakka ilmansuunta ja aurinko, ei paljoakaan huonelämpötila Tapani Hahtokari

Asumistottumusten vaikutus Tähän vuodenaikaan asumustottumuksilla yllättävän pieni vaikutus kulutuslukuihin. Huoneistojen lämpötilaerot ovat olleet silti suuret ( astetta) Lattialämmityksen kulutus ollut tähän saakka vain 7 kWh/neliö Erojen oletetaan kasvavan talvilämmityskaudella lattialämmityksen lisääntyessä. Myös käyttöveden lämmityskuluissa talviaikaan oletetaan tuovan eroja.

Tutkimushankkeen merkitys tulevaisuudelle Energiamääräykset kiristyvät lähivuosina. Vuonna 2012 uusiutuvan energian käyttöä rakentamisessa täytyy lisätä Vuonna 2020 tavoitellaan 0-energiarakentamista Tämä tutkimushanke antaa lain valmistelijoille tarvittavaa pohjatietoa sekä rakentajille tärkeää tietoa tulevien velvoitteiden hoitamiseen.