Seinäjoen kaupunginkirjasto Iloa oppimiseen Tikoteekin esittely Eeva-Liisa Övermark puheterapeutti Seinäjoen kaupunginkirjasto 24.2.2011
Tikoteekki Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Alueellinen apuvälinekeskus tietotekniikka- ja kommunikaatioapuvälinepalvelu Tikoteekkiverkosto Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Pori, Lahti, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa
Alueellinen apuvälinekeskus - Alueellinen apuvälinekeskus aloitti toimintansa 2006 alussa - Alueellisen apuvälinekeskuksen toimintaperiaate: toiminta perustuu asukaslukupohjaiseen laskutukseen, johon sisältyy asiakkaille lääkinnällisenä kuntoutuksena luovutettavat apuvälineet yhteiset saatavuusperusteet yhteinen apuvälinerekisteri ja sen ylläpito sähköinen hankintamenettely koulutus - Alueellinen apuvälinekeskus on osa sairaanhoitopiirin normaalia organisaatiota. - Erikoissairaanhoidossa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelu on asiakaspalvelun osalta jaettu neljään toiminnalliseen kokonaisuuteen: silmätautien yksikkö vastaa näön apuvälineistä korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikkö vastaa kuulon apuvälineistä keuhkosairauksien yksikkö aikuiskeuhkopotilaiden hengitysapuvälineistä fysiatrian ja kuntoutuksen apuvälinekeskus vastaa muista lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineistä. - Apuvälinepalvelu on rintaproteesien osalta on sovittu tapahtuvaksi keskitetysti keskussairaalassa osana syöpäpotilaiden kuntoutusohjausta - Terapiayksiköiden erityistyöntekijät vastaavat osastojaksolla tai polikliinisella käynnillä oleva asiakkaan apuvälinepalvelusta, tarvittaessa voivat konsultoida Apuvälinekeskuksen työntekijöitä tai tekevät lähetteen Apuvälinekeskukseen - Apuvälinekeskus sijaitsee Hanneksenrinteen C-osa 0-kerros - Asiakaspalvelu tapahtuu hajautetusti eri toimintayksiköissä.
Alueellinen apuvälinekeskus - Alueelliseen apuvälinekeskukseen kuuluvat: kaikki alueen terveyskeskukset ja terveysyhtymät paitsi Suupohjan alue (Karijoki, Isojoki, Kauhajoki ja Teuva), heille kuitenkin toteutetaan erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluita Kyrönmaan kuntayhtymästä (Isokyrö, Vähäkyrö ja Laihia) Isokyrö kuuluu Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin ja Vähäkyrö ja Laihia kuuluvat sairaanhoitopiiriin. Vähäkyrö ja Laihia kuuluvat Alueelliseen apuvälinekeskukseen perusterveydenhuollon osalta - Vuonna 2006 erikoissairaanhoidon osalta asukaslukupohjainen laskutus on 12,57€/asukas ja perusterveydenhuollon osalta 6,43€/asukas. Apuvälinebudjetti on vuonna 2006 _____€.
Apuvälinekeskuksen henkilökunta Toimintayksikköjohtaja, ylilääkäri Heikki Suoyrjö Vastuuyksikköjohtaja, osastonhoitaja Riitta Korkiatupa Puheterapeutit Eeva-Liisa Övermark, Kirsi Katajisto ja Liisa Leppäniemi Toimintaterapeutti Satu Korpi Tekninen avustaja Mauri Sahaviita Askartelunohjaaja Kirsti Nyrhilä Liikuntavammaisten kuntoutusohjaajat Maila Ala-Lahti ja Elina Kallio Fysioterapeutit Miia Pelander, Marika Halmesmäki ja Henna Aro Huoltomestari Martti Mäkelä Osastonsihteeri - Toimintayksikön johtaja Fysiatrian ja kuntoutuksen toimintayksikössä ylilääkäri Jussi korpi toimii selkäydinvammapoliklinikalla lääkärinä toimii proteesipoliklinikan lääkärinä tekee apuvälinepäätöksiä: - esimerkiksi yksilöllisesti valmistettavista apuvälineistä ja sähköisistä liikkumisen apuvälineistä - on delegoinut osan apuvälinepäätöksistä Alueellisen apuvälinekeskuksen terveyskeskusten ylilääkäreille??? - on delegoinut osan apuvälinepäätöksistä vakituisille Apuvälinekeskuksen työntekijöille - Alueellisen apuvälinekeskuksen toiminnasta vastaa vastuuyksikköjohtaja, osastonhoitaja Riitta Korkiatupa. - Puheterapeutti, toimintaterapeutti ja tekninen avustaja toimivat lähinnä Tikoteekissa ja vastaavat tietotekniikka- ja kommunikaatiopalveluista. - Liikuntavammaisten kuntoutusohjaajat osallistuvat sovitusti tiettyjen potilasryhmien kuntoutukseen, kuten selkäydinvammaiset hengityshalvauspotilaat vaikeasti liikuntavammaiset lapset kuntoutusohjaaja vastaa koti-, koulu-, päiväkoti ja työpaikkakäynneistä ja niiden yhteydessä ilmenevistä apuvälinetarpeista ja toimintaympäristön muutostyöarvioista ympäristönhallintalaitteiden arviosta ja suunnittelusta yhdessä toimintaterapeutin kanssa - Fysioterapeutit vastaavat alaraaja-amputoidun kuntoutuksen seurannasta Apuvälinekeskuksen asiakaspalvelusta osaltaan yhteistyöstä alueen apuvälinepalvelussa
Asiakaspalvelu Apuvälinekeskus on lähetepoliklinikka Asiakkaille maksuton palvelu Asukaslukupohjainen laskutus - Tarvitaan lähete joltain terveydenhuollon ammattilaiselta. - Sairaalan ulkopuoliset lähetteet hyväksyy ylilääkäri tai hänen valtuuttamansa lääkäri. - Apuvälinepalvelu on harvoin kiireellistä toimintaa, ei kiireellisen hoitoon pääsyn rajat, tullut voimaan 1.3.2005 tarpeen arviointi tehdään kolmen viikon lähetteen saapumisesta apuvälinepalveluprosessi alkaa viimeistään kuuden kuukauden kuluttua lähetteen saapumisesta (kriteerit ovat maksimiaikoja) - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 käynnit asiakkaalle aina maksuttomia, maksajatahoina kunnat, vakuutuslaitokset, valtiokonttori
Apuvälinekeskuksen palvelut Liikuntavammaisten apuvälinepalvelu Liikuntavammaisten kuntoutusohjaus Tietotekniikka- ja kommunikaatio-apuvälinepalvelu / Tikoteekki Vaikeasti liikuntavammaisten kuntoutuksen seuranta (selkäydinvammaiset) Raaja-amputoidun apuvälinepalvelu ja kuntoutuksen seuranta Apuvälineteknikkojen palvelut
Tikoteekki Kommunikoinnin apuvälinearvio Tietokoneen käytön apuvälinearvio (Ohjattu tutustuminen kuntoutuksellisiin tietokoneohjelmiin ) - Tavoitteena on edistää puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien (AAC) kommunikoinnin apuvälineiden sekä vammaisille soveltuvien tietotekniikkakokonaisuuksien sekä ohjelmien käyttöä. - Perustuu kokeilujaksoon - Vammaisuus ei ole esteenä tietokoneen käytölle. - Apuvälineet saa Tikoteekista arviojakson ajaksi lainaksi. - Osa käynneistä tehdään asiakkaan lähiympäristöön kotiin, päiväkotiin, kouluun - Laskutus sovittun kuntalaskutushinnaston mukaan Vaasan ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiireihin
Apuvälinepalveluprosessi 1 Tarpeen havaitseminen Apuvälinepalveluprosessin käynnistää vammasta, sairaudesta tai ikääntymisestä aiheutuva toiminnan haitta. Haitta rajoittaa ihmisen selviytymistä päivittäisissä toiminnoissaan, hänen omassa elinympäristössään. Apuvälinetarve voi tulla esille henkilön lähipiirissä, sairaalassa, kuntoutuslaitoksessa tai muussa laitoksessa 2 Palveluun hakeutuminen Terveydenhuollon apuvälinepalveluprosessi voi käynnistyä suoraan apuvälinettä tarvitsevan, omaisen, terapeutin tai lääkärin aloitteesta. Asiakas voi ottaa yhteyttä oman terveyskeskuksen fysioterapiaan tai Apuvälinekeskukseen hoitovastuun mukaisesti. Hoitovastuu jakautuu siten, että jos sairauden hoito ja hoidon seuranta on järjestetty erikoissairaanhoidossa, myös apuvälinepalvelu toteutetaan erikoissairaanhoidon kautta jos sairauden hoito ja hoidon seuranta on järjestetty omassa terveyskeskuksessa, asiakas saa apuvälinepalvelun terveyskeskuksen fysioterapiasta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on sovittu, että lasten, alle 16-vuotiaiden, liikuntavammaisten apuvälinepalvelusta vastaa Apuvälinekeskus. Erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluihin tarvitaan hoitavan lääkärin lähete. 3 Tarpeen arviointi Apuvälinetarvetta arvioitaessa selvitetään asiakkaan toimintakyky suoriutuminen päivittäisissä toiminnoissa elämäntilanne apuvälineen käyttötarkoitus apuvälineen käytön tavoite toimintaympäristö Mikäli apuväline helpottaa asiakkaan suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa, tehdään suunnitelma apuvälineen hankkimiseksi ja koko apuvälinepalveluprosessin toteutumiseksi 4 Valinta Tavoitteena on löytää asiakkaan, tarpeisiin, toimintakykyyn ja toimintaympäristöön sopiva apuväline. Apuvälineen valinnan perusteena on sovitus kokeilu muutostöiden suunnittelu Kokeilun tuloksena päädytään asiakkaalle sopivaan apuvälineratkaisuun 5 Päätös Päätös apuvälineen myöntämisestä ja hankkimisesta tehdään Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella tehtyjen yhteisten saatavuusperusteiden mukaisesti. Apuvälinepäätös on hoitopäätös. Asiakas saa apuvälineen lyhytaikaiseen lainaan alle 3 kk pitkäaikaiseen lainaan yli 3 kk tehdään apuvälinepäätös määräaikaiseen lainaan omaksi 6 Hankinta Apuväline hankitaan asiakkaalle kilpailutuksen kautta tehtyjen hankintasopimisten mukaisesti ja yksilöllisten tarpeiden mukaan. Asiakas voi saada apuvälineen suoraan ulkopuoliselta palveluntuottajalta tai apuvälinevarastosta terveyskeskuksesta tai Apuvälinekeskuksesta. Esim. peruukit: hintaraja 250 €, keinokuituvalmisperuukki, yksilöllisen tarveharkinnan perusteella mittatilaus- ja aitohiusperuukit, ulkopuoliset palveluntuottajat 7 Luovutus Apuvälinettä luovutettaessa se säädetään asiakkaalle sopivaksi. Ennen käyttöönottoa varmistetaan, että asiakas ja muut apuvälineen käyttäjät hallitsevat sen turvallisen ja tarkoituksenmukaisen käytön. Luovutuksen yhteydessä käydään läpi apuvälineen tekniset ominaisuudet sekä annetaan ohjeet apuvälineen kunnossapidosta ja huoltomenettelystä. Lainaksi annettavista apuvälineistä tehdään kirjallinen lainaussopimus. 8 Käytön seuranta Apuvälineen käytön seurannan tavoitteena on, että käyttäjällä on hänelle soveltuva, toimiva ja käyttötarkoitusta vastaava apuväline. Apuvälineen käytön seuranta kuuluu asiakkaalle itselle apuvälineen luovuttaneelle toimintayksikölle muille asiakkaan kanssa toimiville ammattihenkilöille Mikäli apuvälineen käytössä ilmenee ongelmia, asiakkaan tulee ottaa yhteyttä apuvälineen luovuttaneeseen toimintayksikköön 9 Huolto ja korjaus Apuvälineen huollosta ja korjauksesta vastaa sen luovuttanut toimintayksikkö. Käyttäjän vastuulla on huolehtia apuvälineen päivittäisestä puhdistuksesta ja käyttöön liittyvistä hoito- ja huoltotoimenpiteistä. Joillekin apuvälineille kuten hengityksen apuvälineet, sähköpyörätuolit ja sähkömopot on tarkoituksenmukaista järjestää vuosihuolto. Asiakkaan tulee itse ottaa yhteyttä apuvälineen luovuttaneeseen yksikköön vuosihuollosta sopimiseksi 10 Palautus Lainassa ollut apuväline palautetaan sen luovuttaneeseen toimintayksikköön. Apuväline palautetaan, kun apuvälinettä ei enää tarvita tai laina-aika päättyy.
Kommunikoinnin apuvälinearvio Henkilöltä puuttuu toimiva kommunikointikeino tai se heikkenee esim. sairauden edetessä Henkilöllä käytössä oleva kommunikointikeino halutaan muuttaa, laajentaa tai uusia Arviojakson pituus vaihtelee yksilöllisen tarpeen mukaan - Kommunikoinnin apuvälinearvio toteutetaan joko perusarviona, laajana arviona tai kommunikointilaitteen kokeiluna. - Kommunikoinnin perusarviossa on 2-4 käyntiä. Jakson aikana asiakkaalle valitaan sopiva puhetta tukeva tai korvaava kommunikointikeino. - Kommunikoinnin laajassa arviossa käyntejä on 4-7. Tämä arvio on tarkoitettu henkilöille, joille rakennetaan yksilöllinen, laaja kommunikointikuvasto tai tietokonepohjainen kommunikointiohjelma. - Kommunikointilaitteen kokeilu tarkoittaa sitä, että asiakkaalle on suositeltu kommunikoinnin apuvälinettä ja Tikoteekissa opetetaan laitteen toiminta. Laite annetaan kokeiltavaksi 1-2 kk:n ajaksi. - Kommunikoinnin apuvälineet ovat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä ja asiakas saa ne Apuvälinekeskuksesta
Tietokoneen käytön apuvälinearvio Henkilöllä on tietokoneen näppäimistön tai hiiren käyttövaikeuksia Halutaan arvio, tarvitseeko henkilö tietokonetta kirjoituksen, kuntoutuksen, opiskelun tai työnteon apuvälineenä Arviojakson pituus vaihtelee yksilöllisen tarpeen mukaan - Tietokoneenkäytön apuvälinearvio on joko tietokoneenkäytön perusarvio, tietokoneenkäytön laaja arvio, ohjaintavan valinta tai henkilökohtaisen tietokoneohjelman laatiminen. - Tietokoneenkäytön perusarviossa on 2-4 käyntiä. Jakson aikana arvioidaan, tarvitseeko asiakas tietokonetta kuntoutuksen tai työskentelyn apuvälineenä. - Tietokoneenkäytön laaja arvio on tarkoitettu henkilöille, joilla on sairauden tai vamman aiheuttamia laaja-alaisia toimintakyvyn rajoitteita. Arviojakson aikana käyntejä on 4-7. - Tietokonetarpeen perusteella asiakkaalle suunnitellaan ja rakennetaan yksilöllinen tietokoneratkaisu, johon sisältyy tarvittaessa sopiva tietokoneen ohjaintapa. Ohjaintavan valinta sisältää kaksi käyntiä. Asiakkaalla on käytössään tietokone, ja hänellä on joko näppäimistön tai hiiren käyttövaikeuksia. Hänelle valitaan sopiva tietokoneen ohjaintapa ja ko. laite annetaan kokeiltavaksi 1-2 kk:n ajaksi. - Henkilökohtaisen tietokoneohjelman laatiminen edellyttää, että asiakas hallitsee tietokoneen käytön. Asiakkaalle suunnitellaan ja muokataan yksilöllinen harjoitusohjelma. Harjoiteltavat osa-alueet on määritelty ennakkoon.
www.papunet.net