SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Pluto.
Advertisements

WCDMA Anssi Kukkonen Tarja Kettunen. •ITU aloitti IMT-2000 projektin v. 1992, jolla WCDMA valittiin UMTS:n radiojärjestelmäksi •IMT-2000 koostuu joukosta.
Tietoliikennetekniikan perusteet – Luku 1
”Määrittää ihmisen yksilönä”
Oman kodin tietotekniikka CT30A2002 Tietoliikennetekniikan perusteet, harjoitustyö 1.
 Mobiilisuus on tietoa paikasta riippumatta  Mobiililaitteella voidaan siis lähettää ja vastaanottaa tietoa paikasta riippumatta  Nykyään monelle ihmiselle.
Oskari Ranta, Pekka Karppinen.  LVDS (engl. Low-voltage differential signaling)  Siirtonopeudessa päästään luokkaan Gbit/s.  LVDS-signaaleita käytetään.
Tiedonsiirronperusteet
RS-485 Räisänen & Varjus. RS-485  Standardin on julkaissut ANSI (American National Standards Institute) Telecommunications Industry Association / Electronic.
Käyttöjärjestelmien perustehtävät
Mikroliuska-antennit
1 WiMAX-tekniikan rooli Suomessa Lasse Aslamaa Diplomityöseminaari Valvoja: Prof. Heikki Hämmäinen Ohjaaja: DI Timo Smura.
Sähköposti: S Teletekniikan perusteet Luento Signaalinkäsittelyllä kapasiteettia johtoon ja ilmaan Signaalinkäsittelyn.
Olisiko oppineesta rotasta astronautiksi avaruuslennolle Marsiin?
Siirtotiet (Siirtomedia)
Yksikkömuunnokset.
JATKUVAN AWGN-KANAVAN KAPASITEETTI — SHANNON-HARTLEY -LAKI
LÄHTEENKOODAUS.
Ultra Wide Band Communications & Optical Wireless Networks Heikki Eskelinen.
TURBOKOODAUS.
TIETOLIIKENNETEKNIIKKA II A KURSSI DIGITAALISEN TIEDONSIIRRON PERUSTEISTA Kari Kärkkäinen Tietoliikennelaboratorio, huone TS439, 4. krs.
FLAT FADING -KANAVAT.
RADIOKANAVAT.
Tietoliikennetekniikka II AKari KärkkäinenOsa 27 1 (12) KAISTANLEVEYDEN JA TEHON KÄYTÖN KANNALTA OPTIMAALINEN MODULAATIO — TRELLISKOODATTU MODULAATIO.
MONITIE-ETENEMISEN AIHEUTTAMA HÄIRIÖ
Diplomityöesitelmä Työn aihe: IRIDIUM -sateliittipuhelinjärjestelmä avomeripurjeveneessä Työn tavoite: Kartoitetaan tärkeimmät satelliittiyhteyden käyttöön.
INFORMAATIOTEORIA & KOODAUS TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Tietoliikennetekniikka II AKari KärkkäinenOsa 24 1 (10) LOHKOKOODATUN JA KOODAMATTOMAN JÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYJEN VERTAILU.
KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
Kaisa Tuomisto TU08S1E  Tutkimuksen tavoitteet  Käytetyt hakusanat ja osumat  Linux  Tietolähteiden vertailua  Yhteenveto  Viitteet.
HAJASPEKTRITIETOLIIKENNE JA CDMA -TEKNIIKKA
HF Kilpailufoorumi Tavallisen Hamssin Kontestiantennit
Teräväpiirtotekniikka Jussi Koskela Santeri Lehtonen IT-06.
Antennin sieppauspinta
GPS Global Positioning System. Mikä GPS on? Yhdysvaltain puolustusministeriön kehittämä ja rahoittama satelliittipaikannusjärjestelmä sekä sotilas- että.
Finna ja avoimen metadatan lisenssi Finnan konsortioryhmä Tapani Sainio, Kansalliskirjasto.
WLAN Authors: Tuomas Leppänen e Kari-Pekka Luoma e Jari Matikainen e
Uudet vesistörajoitteet tulee ottaa käyttöön kasvukaudella 2015, ollut mahdollista Vesistön kuulumisen rajoitusten piiriin voi tarkistaa tilatunnuksella.
Vaihemodulaatio Vaihemodulaatio ja taajuusmodulaatio muistuttavat suuresti toisiaan. Jos moduloidaan kantoaallon vaihekulmaa, niin samalla tullaan moduloiduksi.
Ääni!.
Antti Kurkinen1 Langattomat verkot Antti Kurkinen2 Eri tekniikoita langattomiin verkkoihin Wimax-verkko 3G-verkko.
ITIL Information Technology Infrastructure Library
DIALOGI Dialogi on kahden tai useamman ihmisen vuoropuhelua.
Mikko Peltomaa, Jaakko Kurola, Minna Takala & Sanna Suutari
ANGLO-AMERIKKA.
GPS Global Positioning System. Mikä GPS on? Yhdysvaltain puolustusministeriön kehittämä ja rahoittama satelliittipaikannusjärjestelmä sekä sotilas- että.
3D-ohjelmat _graphics_software Kurssilla käytetään 3ds Maxia Ala hyvin laaja ja monipuolinen Huipputeknologiaa.
GIMP ja muut kuvankäsittelyohjelmat A Linux -järjestelmät TI07TIVE Janne Räsänen.
ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA
Wireless ATM, IEEE Standard, HIPERACCESS -Mikko Pehkonen.
Introduction to Hybrid Wireless Networks & Hybrid Wireless Network Architectures Markus Runonen
SUSE Jyrki Heinonen OH4 Linux A Historiaa ja nykypäivää – S.u.S.E – Software- und System-Enwicklung Unix-konsultointi, SLS + Slackware saksaksi.
1. ja 2. sukupolven matkaviestinverkot Juhani Judén 6667 TiTe 4 Antti Kuokkanen 6672 TiTe 4.
Langatomat verkot Johdanto. Mobiiliverkkojen evoluutio 1G NMT (Nordic Mobile Telephone) NMT 450 vuonna 1981 NMT 900 vuonna 1986 AMPS (Advanced Mobile.
LUKU 1 JOHDANTO TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIIN
Edellisen kerran yhteenveto 1.Langaton lennätin lukujen vaihteessa. Langallinen lennätin 50 vuotta aiemmin. Langaton aluksi laivaliikenteeseen/Marconi.
Radioliikenne. Historiaa Radion historia (Wikipedia)Radion historia (Wikipedia) Merkittävät pioneerit –Michael Faraday ( ), elektromagneettinen.
SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
Radiojärjestelmät. Yhteisiä ominaisuuksia Tekniikat liikkuvuuden hallintaan Vuoronvaraus Menetelmät radiotiellä Tietoturvaratkaisut Toteutus ja standardit.
TURBOKOODAUS Miten turbokoodaus eroaa konvoluutiokoodauksesta? A Tietoliikennetekniikka II Osa 26 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
MONITIE-ETENEMISEN AIHEUTTAMA HÄIRIÖ Miten todellinen kanava poikkeaa AWGN-kanavasta? A Tietoliikennetekniikka II Osa 8 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
Mobiiliverkot ja -palvelut Klaus Nieminen. COMPTEL Klaus Nieminen, Comptel Research OUG Helsinki Esityksen rakenne Mobiiliteknologiatrendit.
Tiedonsiirtotekniikka 2
BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Edellisen kerran yhteenveto
Ryhmätyö / kotitehtävä
Syöpään vaikuttavat sisäiset tekijät
Edellisen kerran yhteenveto
RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT
MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Esityksen transkriptio:

SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT

Solukkoradiojärjestelmän idea: taajuuksien uudelleenkäyttö 1/r2...6 -vaimenemislain vuoksi DCP:n välein voidaan sama taajuus ottaa uudelleen käyttöön. Tyypilliset solun uudelleen-käyttökertoimet: CDMA 1, AMPS 7, GSM 12, Alla 7 solun toisto. Kännykän solun vaihtoon liittyy kättelyn -käsite (handover, handoff).

GSM-verkko pelkistetysti (S)

GSM-verkko (S) http://en.wikipedia.org/wiki/GSM

UMTS-verkko (S) http://en.wikipedia.org/wiki/Universal_Mobile_Telecommunications_System

Solukkoradiojärjestelmän solun koko Signaali vaimenee 1/rn -lain mukaisesti monitie-etenemisen vuoksi. n = path-loss exponent, n tyypillisesti 2...6 kaupunkiympäristössä Lähinnä ilmailu- ja avaruussovelluksissa päästään lähelle 1/r2 –lain mukaista vapaan tilan geometrian etenemis- ja vaimenemismallia. Taajuusalue vaikuttaa antennin kautta etenemisvaimennukseen: mitä suurempi taajuus (lyhempi aallonpituus), sitä nopeammin signaali vaimenee etäisyyden kasvaessa. Taustalla Friisin siirtoyhtälö, joka huomioi antennit. Gr, Gt = antennivahv., d = ant. väl. etäisyys, L = häviökerroin ≥1 (suod., antennit, jne.), Ae antennin efektiivinen pinta-ala. Siksi solun koko 900 MHz:n alueella (esim. NMT-900, 2G:n GSM, 3G:n 900 MHz UMTS/WCDMA) on suurempi kuin 2 GHz:n lähellä olevissa järjestelmissä (esim. 3G UMTS/WCDMA). Solukokoa pienentämällä radiotaajuuskaista/kapasiteetti tulee paremmin hyödynnetyksi.

Solukkoradiojärjestelmän solun koko Puhutaan käsitteistä mega-, makro-, mikro-, nano- ja pikosolu. Karkeita solukokoja: mega (1000 km), makro (1...n10 km), mikro (500...1000 m), nano (<100 m), piko (n10 m), riippuvat paljon keskitaajuudesta ja ympäristöstä.

Monitie-eteneminen Aiheuttuvia ongelmia: ISI, sekä hidas (large scale) ja nopea (small scale) häipyminen http://en.wikipedia.org/wiki/Fading http://en.wikipedia.org/wiki/Intersymbol_interference http://en.wikipedia.org/wiki/Nyquist_ISI_criterion

LOS, heijastus, sironta, diffraktio, varjostuminen

Path loss, large scale shadowing, small scale fast fading Large-scale fading Small-scale fading

Signaalin vaihtelu häipyvässä radiokanavassa (S)

Mitattuja etenemisvaimennuksia kaupunkiympäristössä (S)

ESIMERKKEJÄ MATKAPUHELINJÄRJESTELMISTÄ (S)

AMPS , GSM ja IS–95 (USA:n 2G CDMA) –järjestelmät (S) FDMA UL/DL erotteluun

Langattomia järjestelmästandardeja (S)

IS–95 CDMA-järjestelmä — USA:n 2G (S) Tukiasemalta matkapuhelimelle yhtetysväli on synkroninen. Forward -linkillä 3 erilaista DS-hajotuskoodausta. Taajuuksien uudelleenkäyttösuhde on 1.

IS–95 CDMA-järjestelmä — USA:n 2G (S) Matkapuhelimelta tukiasemalle yhteysväli on asynkroninen. Käytössä 64-tilainen ortogonaalinen Walsh-modulointi. Lisäksi tarvitaan takaisinkytketty tehonsäätöjärjestelmä (poistaa ns. lähi-kauko-ongelmaa).

3G WCDMA ja USA:n 2G Cdma2000 väliset erot (S)