Ryhmätyöt Ensi viikosta lähtien ryhmät esittävät valokuvauksellisia tilanteita analysoivat presentaatiot, joiden valokuvat ryhmä tuottaa siihen mennessä Esitys on 20-30 minuuttia ja siihen sisällytettyjen valokuvien ominaisuuksista keskustelallaan Esitys alkaa 17.00

Syväterävyys/ terävyysalue Perussäädöt: valotusaika ja himmennys, ratkaisevat kuvan piirtymisen syvyydessä. Terävyysalue voidaan säätää suppeaksi tai laajaksi. Lisäksi terävyysalue syvyydessä (etäisyydessä kuvaajaan ja kuvan katsojaan) voidaan asettaa lähelle tai kauas. Menetelmällä saa samalla rajauksella ja kameran positioinnilla hyvin erilaisia valokuvia, joilla vaihtelee syvyyssommittelu. Terävyysalue/ tarkennusetäisyys tapahtuu järjestelmäkamerassa tarkennusrengasta kiertämällä. Objektiiveissa on myös etäisyysasetus lukuarvoina, mutta valokuvaaja tarkentaa katsomalla etsimen läpi. Pro-kompakti-kameroissa terävyysalueen voi määrittää kohdentamalla tarkennus-suorakulmion rajauksen kohtaan, jonka määrittelee teräväksi.

Avaruus/ tila Objektiivin polttoväli ratkaisee onko kuvan avaruus-sommittelu avara vai lattea: Samassa rajauksessa olevien kohteiden (esineiden, ihmisten, puiden, patsaiden ym.) keskinäisten etäisyys-suhteiden päättäminen on tätä avaruus-sommittelua. Erilaisia kuvia (tilan eli avaruuden esittämiseen) saa vaihtelemalla polttoväliä tai objektiivia ja säilyttämällä kameran asento ja rajaus. Kuvan avaruus/latteus-ominaisuus on myös hyvin lähellä käsitettä perspektiivi, joka on toki laajempi valinta käsittäen mm. pystyakselissa tehtävän kuvakulmavalinnan. Avarassa kuvassa rajaukseen sisällytetyt kohteen osat näyttävät olevan etäällä toisistaan. Latteassa kuvassa ne näyttävät olevan lähellä toisiaan. Kuvaamalla kaukaa pitkällä polttovälillä tulee kuvasta lattea. Läheltä otettu kuva lyhyellä polttovälillä on avara. Oletus: rajaus on vakio.

Liike still-kuvassa Pidentämällä valotusaikaa voidaan näyttää, että kohde liikkuu liikkumattomassa ympäristössä.   Tietyt asiat ollaan totuttu näkemään liikkuvina esim. juokseva vesi. Kun valotusaika säädetään erittäin lyhyeksi liike “jäädytetään”, jolloin kuvasta saadaan erikoinen presentaatio. Kamera voi ajaa eli liikkua kohteen mukana, ja ympäristön voidaan antaa sumentua liikkeen havainnollistamiseksi (esim. liukuportaat tai karuselli). Vaikka valotus tapahtuu sekunnin murto-osissa on siinä periaatteessa aina mukana liikettä, jos sitä on kohteessa. Liikkeen salliminen/estäminen on valokuvauksen peruspäätöksiä. Kuinka paljon sallitaan liikettä, ja mille rajauksen osa-alueelle; se on merkittävä osa kuvan suunnittelua ”liikesommitteluna”.

Dynaaminen asteikko Ihmisen silmä näkee ympäristöstä värejä ja valoja laajemmalla dynaamisella asteikolla kuin mikään kameralaite. Esimerkiksi sisällä huoneessa varjoon jäävä alue ei piirry kunnolla samaan asteikkoon ikkunasta tulevan kirkkaan valon kanssa. Asiaa on ratkaistu useita valotuksia sulauttavalla HDR-menetelmällä (high dynamic range), joka tehdään jälkikäsittelyssä tai kameran erityisellä optiolla.  Kuvankäsittelyohjelmien kehittyminen on yleistänyt HDR-menetelmän käyttöä. HDR-menetelmä voidaan joissakin tapauksissa korva raw-työnkululla, joka mahdollistaa kuvatiedoston täydellisemmän jälkikäsittelyn.

Salamavalokuvaus ulkona Salamaa ulkona käytettäessä havainnollistuu se, että milloin kuvan piirtyminen valotusajan sisällä tapahtuu. Koko valotusaika ei vaikuta kuvan piirtymiseen niin merkittävästi - tai ei ollenkaan - kuin salaman välähdysaika. Himmentämällä ja valotusajalla voidaan vaikuttaa taustan/ympäristön piirtymiseen samalla., kun pääkohde piirretään välahdyksellä. Täydessä pimeydessä voidaan salaman avulla valomaalata kohdetta esim. vaikka mökkiä tai patsasta kiertelemällä sitä ja leiskuttamalla käsin yhtä lamppuyksikköä. Kaikkiaan on ulkoisen lisäsalaman käyttö merkittävää kuvausolosuhteiden hallintaa. Ulkokuvauksessa käytännön syistä käytetään lisäsalamana yleensä vain yhtä lamppuyksikköä.

Salamakuvaus sisätiloissa Salamavalon säätöparametrit vaikuttavat huonetiloissa, kun käytetään ulkoista lisäsalamaa: valon suunta, kulma, teho… Aina ei salamaa suunnata suoraan pääkohteeseen, vaan käytetään hyväksi heijastavia pintoja, joiden kautta valoa tasoitetaan. Avarassa huoneessa tulee vastaan lisäsalaman tehon rajat. Valaisun suunnitte voidaan rakentaa monelle lamppuyksikölle, jolloin tarvitaan niille myös jalustoja. Master-salama tai lähetin, joka ei valaise, ”käskevät” orjasalamia tai orjaksi asetettuja salamia. Valotusajan sisällä voidaan leiskuttaa monta kertaa salamaa. Kehittyneissä lampuissa on strobo-asetus frekvenssiä varten.

Valokuvaus/elokuvaus-raja-alue Intervalli-kuvaus ja time-lapse-metodi käyttävät valokuvaustekniikkaa aikaperusteisessa kuvaesityksessä.