Rakennetukien kesäpäivät 4.-5.6.2014 Tampere 22.11.2014.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Elinkeinoelämän rooli seudullisessa suunnittelussa
Advertisements

Sosiaalimenot ja rahoitus 2010
Lieksan kaupungin maaseutu
Tiedotustilaisuus Rakennustoimisto Pohjola Oy •Vuonna 1989 perustettu perheyritys •Toiminta-alue Pirkanmaa ja Etelä-Suomi •Liikevaihto n. 35,5.
Pirkanmaan ennakointipalvelu
Vihreän kasvun malli eli miten yhteiskunnan sähkön tarve turvataan ilman lisäydinvoimaa Oras Tynkkynen Helsinki.
OSTA LÄHELTÄ – KEHITÄ KUNTAASI
Suhdannekatsaus maaseudun yritysten kannattavuuteen ja rahoitustilanteeseen 2009/2010 Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Maaseudulta.
Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2009
POHJOIS-SAVO
4. Liikenneturvallisuuskysely •Katukanavassa •Markkinointi lehdistötiedotteella paikallislehdet ja radiot: –Aamulehti –Helsingin sanomien.
Paneelikeskustelu: Tampereen kaupunkiseudun tulevaisuus
Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari Nokian kaupunginjohtaja Tapani Mattila.
Valtion ja kuntien suhde seudullisen maankäytön kehittämisessä Kilpailukykyä strategisella maankäytöllä –seminaari Tampere Matti Vatilo, YM.
Maaseudun kehittämisohjelmat ohjelmakaudella Pohjois-Karjalassa
TL 4 -projektien työkokous Porissa
Kehitysvammahuollon alueellinen suunnitelma Pirkanmaalla Seutuhallitus Perusturvajohtaja Kari Virta Valmistelutyöryhmän pj.
Alueellinen vaikuttaminen kunnissa 2010-luvulla Arto Koski Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto.
NELIÖT KOHDALLEEN KESTÄVÄSTI KAUPAN TAVOITTEITA TUKIEN?
Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)
Tampereen kaupunkiseudun rakennemallin tavoitteet Seutuhallituksen tavoiteseminaari Kuntajohtajakokous Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä.
Valtion velka, mrd €, % BKT:sta
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2012
Keski-Suomen ELY-keskus Juha S. Niemelä
Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 2012
KPL TIET KADUT.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommunutredning Millaiseen metropoliin Helsingin valtuusto Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjä.
POHJOIS-SAVO
Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Aamukahvit Smolnassa
Avaintietoja Tutkinto-opiskelijoita Avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuksen opiskelijoita Henkilöstöä Vuosibudjetti 256, 5 M€, josta.
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? EN HURUDAN METROPOLSTAD? Helsingin valtuusto / Helsingfors fullmäktige Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä.
Maatalous, maaseutuyrittäminen rahavirrat 2008 ja 2007 Pohjois-Savo Jari Kauhanen MTK- Pohjois-Savo.
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain *) Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Työttömät* työnhakijat,
Väestönmuutos , maakunnittain
Presidentti Tarja Halosen aikakausi KESKI-POHJANMAALLA.
Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen joensuun kaupunkialueilla kaupunginsihteeri Jari horttanainen
Eksponentiaalinen kasvaminen ja väheneminen
Minne menet kansalaisopisto? Helsinki Jyrki Sipilä Helsingin aikuisopisto.
Oulu ALO-luokka 12kyl, 4pys Tuomari: Tytti Lintenhofer Kyl:
Maaseuturahasto Satakunnassa
MANNER-SUOMEN MAASEUTURAHASTO
Talouspolitiikka ja kunnat Valtiovarainministerin valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori
Tietoja muuttoliikkeestä Yhteenvetoa PKS = Vantaa, Espoo, Helsinki ja Kauniainen KUUMA = muu Helsingin seutu (10 kuntaa)
Tietoja Kivistön suuralueesta Tietopalveluyksikkö
Liikenneturvallisuuskysely Katukanavassa Markkinointi lehdistötiedotteella paikallislehdet ja radiot: –Aamulehti –Helsingin sanomien Tampereen.
Väestö ja väestönmuutokset. Väestö äidinkielen ja iän mukaan Naisten ja miesten tasa-arvo Helsingissä2 Lähde: Tilastokeskus. Miehet.
Nelostieseminaarin loppusanat Eduskunta Samuli Pohjamo Maakuntahallituksen puheenjohtaja.
Rakennerahasto-ohjelman toimeenpanon tilannekatsaus Maakunnan yhteistyöryhmä
Maakunnan yhteistyöryhmä Ylijohtaja Pekka Häkkinen.
Energiavuosi 2014 Sähkö Energiateollisuus ry.
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? Espoon kuntalaiskuuleminen Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä.
Itä-Suomen EAKR-SKOM NSPA – Pohjoisen harvaan asuttujen alueiden politiikkalinjaukset Satu Vehreävesa ohjelmapäällikkö, Pohjois-Savo.
Suomen Lääkäriliitto | Finnish Medical AssociationLääkärit Suomessa | Physicians in Finland Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics.
Liite 2: Tilastotietoa Tampereen kaupunkiseudusta, diat 1-5.
TYÖELÄMÄN LAATU Menesty-hanke
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN.
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Lauri Lamminmäki Uuden Kouvolan terveydenhuolto Asiantuntijaseminaari Uudistuksen lähtökohdat Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja.
TAMPEREEN KAUPUNKI – TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ 1 Ennakkotietoja työpaikoista vuodelta 2004 Vuoden 2004 ennakkotiedot työpaikoista julkaistiin
Väestö ja väestön muutokset Tampere Kaupunkiseudun kunnat
Tietoja Tampereesta. Kaupunkiseudun väestö 2014 Tampereen kaupunkiseudun muodostavat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti.
Arvio väestönmuutoksesta vuoteen 2015 mennessä
Väestön ikä- ja sukupuolirakenne Kangasalla 2016
Tampereen kaupunkiseudun kuntien välinen pendelöinti 2015
Väestön ikä- ja sukupuolirakenne Kangasalla 2017
Työllisyysrakenne ja työvoiman kohtaanto
Väestön ikä- ja sukupuolirakenne Kangasalla 2018
Esityksen transkriptio:

Rakennetukien kesäpäivät Tampere

Tervetuloa Pirkanmaalle 2

Kuntia on 22 joista 11 kaupunkia Akaa,Hämeenkyrö IkaalinenJuupajoki KangasalaKihniö LempääläMänttä-Vilppula NokiaOrivesi ParkanoPirkkala PunkalaidunPälkäne RuovesiSastamala TampereUrjala ValkeakoskiVesilahti VirratYlöjärvi as as as as as as as. Ylöjärvi Tampere Kangasala Lempäälä Pirkkala Nokia Vesilahti

Pirkanmaa -pinta-ala km2 josta maata km2 (85%) -peltoa ha -metsää ha -suojelualueita n ha ( 2% pinta-alasta) -asukkaita josta Treen seutu keskimääräinen asukastiheys 40 as/km2 Treen seutu 115 as/km2 Pohjois-Pirkanmaa 6-8as/km2 -yrityksiä n kpl -maatilojan kpl -loma-asuntoja n kpl

Alueen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä  Pirkanmaa on taloudellisesti pääkaupunkiseudun jälkeen maan toiseksi vahvin maakunta  Tampereen kaupunkiseutu on pääosin muuttovoittoaluetta ja alueen väkiluvun on arvioitu kasvavan nykyisestä asukkaasta vuoteen 2030 mennessä asukkaaseen (kasvua as./ tästä Tampere n )  Vetovoiman syinä mm. –Hyvä sijainti liikenteellisessä solmukohdassa –HHT-käytävä –Korkeakoulut –Hyvä 2. asteen koulutus –Elinkeinojen uusiutuminen –Kustannustaso 5

Haasteita  Ikääntyminen ja huoltosuhde: esim. Tampereella 2010 sataa työssäkäyvää kohden 44 huollettavaa, vuonna /60  SOTE-kokonaisuutena ja uuden ratkaisun vaikutukset. Vaikutukset tulevat olemaan merkittäviä koko alueen kuntarakenteen kehittymisen kannalta  Infrastruktuurit: päiväkodit, koulut jne. tarve muuttovoittoalueilla. Toisaalta lainsäädäntö lisää kuntalaisten valinnanvapautta → Ennakoinnin ja kuntayhteistyön merkitys kasvaa  Vesi- ja jätehuolto, suuret alueelliset kuntarajat ylittävät ratkaisut 6

Haasteita…  Maankäyttö, liikenne, kaavoitus, asuminen, elinkeinoelämä MAL(PE)-sopimus. Tampereen kaupunkiseutu on hyväksynyt MAL-2 sopimuksen valtion kanssa vuosille  Elinkeinopolitiikka  Työllisyys, syrjäytyminen (erit. nuoret, maahanmuuttajat, segregaatiokehitys)  Tietohallinto, yhteiset tietojärjestelmät välttämättömiä tulevan kehityksen kannalta. 7

Pirkanmaan maaseutu  Maaseutu ympäröi maakunnan voimakasta kasvukeskusta Tamperetta  Väestöstä noin 13 % asuu haja-asutusalueilla, joiden autioituminen jatkuu  Koko Suomen maa- ja metsätalouden työpaikoista Pirkanmaalla 6,4 % ja Pirkanmaan työpaikoista alkutuotannossa 2,7 %  Maaseudun rooli asuinalueena korostuu entisestään –Infra, peruspalvelut, ympäristö Pirkanmaan ELY-keskus, ETOK, Maaseutu ja energia 8

9

10

Pirkanmaan maatalous lukuina v (TIKE)  Tilatukea hakeneet maatilat 4368 kpl  Maatalousmaata ha (7,2 %)  Keski-peltoala 39,4 ha (37,8 ha) (+)  Viljelijöiden keski-ikä 50,7 v. (50,9 v.)  Tuotantosuunnat,% : –Viljanviljely 39,2 –Muu kasvintuotanto 24,5 –Kasvinviljelytilat yhteensä 63,7 (+) –Kasvihuonetuotanto 1,1 –Avomaatuotanto 1,5 –Lypsykarjatalous 11,4 (-) –Naudanlihan tuotanto 5,6 –Muu nautakarjatalous 1,7 –Sikatalous 1,9 (-) –Siipikarjatalous 0,6 –Muu laidunkarja 7,6 –Sekamuotoinen tuotanto 4,9 –Luomutiloja noin 430 kpl, joista kotieläintiloja noin 70 (hiukan alentunut) –Luomutuotannon ala ha, 11,2% peltoalasta Lähde: Mavi ja Tike Pirkanmaan 11

13

Tilanpidon jatkuminen ELY-keskuksittain

Aurinkoisia rakennetukipäiviä Pirkanmaalla ja Tampereella 15